"Suomi ei selviä ilman ulkomaista osaamista" – seminaari muistutti työnantaja-asenteiden merkityksestä

Maahanmuuttajien tarinat esille tilastojen takaa

Nigeriassa opettajaksi valmistunut Omolara Odediran jatkoi opintojaan Euroopassa kasvatuksen ja kielitieteiden parissa. Suomeen saavuttuaan akateemiset tutkinnot ja hyvät suositukset eivät kuitenkaan avanneet työpaikkojen ovia. “Työnhaussa vastaus oli aina sama – ei”, Odediran sanoo.

Raja Rymbain työkokemus on vaikuttava. Intiassa maan sanomalehdille ja TV-yhtiöille työskennellyt Rymbai on edustanut myös kansainvälistä ruoka-alan järjestöä YK:n ilmastokokouksen tapaamisissa. Rymbai on etsinyt osaamistaan vastaavaa työtä usean vuoden ajan, tuloksetta. “Toivon, että vielä jossain vaiheessa oikea ihminen oikeassa yrityksessä huomaa CV:ni ja tunnistaa osaamiseni”, Rymbai sanoo.

“Voisin sanoa potentiaalisille työnantajille, että kannattaa katsoa ihmisiä ihmisinä. Erilaisuus on rikkaus”, sanoo sosionomi ja filosofian maisteri Cucu Wesseh. Terveysalan johtamiseen perehtynyt Wesseh haaveilee tiimijohtajan työstä. 20 vuoden ajan Suomessa pätkätöitä tehden Wesseh on oppinut sujuvan suomen kielen, mutta ei ole vieläkään saanut osaamistaan vastaavaa työtä.

Omolaran, Rajan ja Cucun tarinat osoittavat, että Suomi hukkaa arvokasta osaamispotentiaalia, kun korkeasti koulutetut ja motivoituneet maahanmuuttajat eivät pääse hyödyntämään koulutustaan ja kokemustaan työelämässä – huolimatta vuosien yrityksistä ja sujuvasta kielitaidosta.

Eläköitymisaalto pakottaa etsimään uusia ratkaisuja – pienillä teoilla on suuri vaikutus

Seminaarin asiantuntijat näkivät tärkeimpinä haasteina asenteet, kielitaitovaatimusten joustamattomuuden ja verkostojen puutteen. "Maahanmuuttajien työhakemusten määrä on viisinkertainen kantasuomalaisiin verrattuna ennen kuin he pääsevät haastatteluun”, totesi Rastor-instituutin toimitusjohtaja Toni Berkowits.

Ratkaisuiksi esitettiin käytännön kohtaamisia työpaikoilla, mentorointia ja kulttuurin muutosta. Työministeri Arto Satonen painotti puheenvuorossaan faktapohjaista keskustelua: “Joka vuosi 10 000 ihmistä jää eläkkeelle enemmän kuin tulee työmarkkinoille. Suomi ei pärjää ilman osaavaa henkilöstöä.”

Satosen mukaan yksi väylä työhön voisi olla harjoittelu: “Työssäoppimisen järjestelmiä pitäisi kehittää enemmän. Mestari-kisälli -malli voi olla sellainen, jolla pystyttäisiin yritystasolla ottamaan enemmän maahanmuuttajia mukaan työelämään.”

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen puhui suoraan: "Yhteiskunnassa on syvässä asuvaa rasismia, joka pitäisi kyetä kitkemään pois. Vastuu tästä ei ole vain työnantajien vaan myös työntekijöiden asia.”

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren kiitteli yhdenvertaisuuslainsäädäntöä, jolla rasismiin ja syrjintään voi puuttua. Kynnys avun hakemiseen vain on usein korkea ja tähän hän toivoi muutosta, ja peräsi lisää keinoja siihen, ettei syrjitty ole altavastaajana ja yksin asian kanssa.

Pentikäinen peräsi myös sääntelyn vähentämistä kielitaitovaatimusten osalta: “Pitää luottaa siihen, että työnantaja osaa palkata työhön sen kielisiä ihmisiä kuin siihen tarvitaan.”

Myös Löfgren huomautti, että kielitaitovaatimuksia tulisi tarkastella kriittisesti, mutta korosti myös oppimisen tukea arjessa: “Meillä on itselläkin ajatus, että suomen kieli on mahdottoman vaikeaa. Vaihdamme kahvipöytäkeskusteluissa kielen herkästi englanniksi. Pitäisi tukea kielen oppimista arjessa eikä automaattisesti puhua englantia.”

Keskustelussa korostui, että positiivinen muutos syntyy pienistä teoista – yksi haastattelu, yksi mentorointisuhde tai yksi harjoittelupaikka voi avata ovet osaavalle tekijälle ja tuoda merkittävää hyötyä organisaatiolle.

Rastor-instituutti on sitoutunut edistämään maahanmuuttajien työllistymistä tarjoamalla maksutonta koulutusta yrityksille monimuotoisuuteen liittyen osana Työelämäteko -hanketta. "Tavoittelemme, että jokainen Suomeen muuttava saa osaamistaan ja koulutustaan vastaavaa työtä", Rastor-instituutin hallituksen puheenjohtaja Anssi Kujala kiteytti.