Suomalaisen ruuan viennissä kasvua, pelkona kauppasodan laajeneminen

Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan suomalaista ruokaa vietiin 2,3 miljardilla eurolla vuonna 2024. Vuoteen 2023 verrattuna vienti kasvoi arvoltaan viisi prosenttia ja määrältään 18 prosenttia.  

Jalostettujen elintarvikkeiden vienti kasvoi arvoltaan viisi prosenttia ja määrältään kuusi prosenttia. Hyvän sadon ansiosta etenkin maataloustuotteiden vienti korostui, esimerkiksi kauraa vietiin lähes 140 miljoonan euron edestä. Maataloustuotteiden viennin arvo kasvoi kuusi prosenttia ja viennin määrä jopa 35 prosenttia. 

Elintarviketeollisuuden viennin kilohinta pysyi lähes edellisen vuoden tasolla 2,25 eurossa.   

Maitotuotteet viennin kärjessä 

Suomalaisen ruokaviennin merkittävin tuoteryhmä viime vuonna olivat maitotuotteet, joita vietiin lähes 480 miljoonalla eurolla. Seuraavaksi tärkeimmät tuoteryhmät olivat alkoholi- ja virvoitusjuomat (274 milj. euroa), tuore ja jalostettu kala (235 milj. euroa), lihatuotteet (181 milj. euroa), viljat (157 milj. euroa) ja makeiset (155 milj. euroa).  

Eniten kasvoi voin ja muun maitorasvan, alkoholijuomien, kauran ja suklaan vienti. 
 
70 prosenttia viennistä EU:hun, 
tuplaamistavoite karkaamassa 

Suomalaisten elintarvikkeiden vienti Ruotsiin kasvoi viime vuonna huomattavasti ja oli lähes 470 miljoonaa euroa. Viro säilyi toiseksi suurimpana kohteena (213 milj. euroa) ja Saksa kolmantena (158 milj. euroa).  

Muita merkittäviä vientikohteita olivat Alankomaat (117 milj. euroa), Puola (117 milj. Euroa), Tanska (115 milj. euroa) ja Ranska (111 milj. euroa).  

EU on Suomelle elintarvikkeissa selkeästi tärkein vientikohde. Sinne suuntautui viime vuonna 70 prosenttia ruokaviennistämme. Vienti Kiinaan pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2023 eli noin 90 miljoonassa eurossa. 

– Hallituksen tavoite viennin tuplaamisesta vuoteen 2031 mennessä näyttää tuoreiden tilastolukujen valossa karkaavan. Viennin pitäisi kasvaa vuosittain 10 prosenttia, jotta tavoite saavutettaisiin, Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail laskee. 

Myös ruuan tuonti kasvoi,  
kauppatase yhä reilusti pakkasella 

Ruuan kauppatase (vienti miinus tuonti) pysyi vuonna 2024 edelleen 3,5 miljardia euroa negatiivisena. Elintarvikkeiden tuonti Suomeen kasvoi kolme prosenttia ja oli peräti 5,9 miljardia euroa. Siitä jalostettujen elintarvikkeiden osuus oli 4,4 miljardia euroa. Niiden tuonnin kasvuvauhti oli neljä prosenttia.  

Eniten tuotiin alkoholi- ja virvoitusjuomia, tuoretta ja jalostettua kalaa sekä muita elintarvikkeita, kuten makaronia, kahvi- ja teevalmisteita sekä mausteita ja kastikkeita. 

– Kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukyvyn vahvistaminen korvaisi tarvetta tuoda ruokaa ja parantaisi samalla asemiamme vientimarkkinoilla. Vahvistamalla yritysten toimintaedellytyksiä kotimaassa ulkomaiseen kilpailuun pystyttäisiin vastaamaan paremmin, Bate Ismail sanoo. 

Kauppasodista haittaa monta kautta 

Yhdysvaltojen, Kiinan ja EU:n mahdolliset tullit ruokatuotteille aiheuttavat huolta Suomessa. Tullit haittaisivat vientiämme, mutta samaan aikaan ne synnyttäisivät epävarmuutta EU:n sisämarkkinoille.  

EU on maailman suurin ruokaviejä ja jos sen vienti hidastuisi, tuotteille pitäisi löytää korvaavia markkinoita.  

– Vientikysynnän heikkeneminen aiheuttaisi haasteita ruokamarkkinoilla, koska tuotanto ei ehtisi sopeutua muutokseen nopeasti. Esimerkiksi eläinperäisten tuotteiden kohdalla raaka-ainetarjontaa pitää katsoa vuosia eteenpäin. Uusia markkinoita olisi vaikea löytää yhtäkkiä EU:n ulkopuolelta, Bate Ismail selvittää. 

Jos Kiinaan ja Yhdysvaltoihin nyt vietäville tuotteille pitäisi löytää uudet asiakkaat EU:n sisältä, seurauksena olisi suurtakin järkkymistä EU:n kaupan sisäisessä tasapainossa. Se taas voisi johtaa tiettyjen tuoteryhmien huomattavaan ylitarjontaan markkinoilla.  

– Tullien vuoksi nopeasti syntyvä ylitarjonta voisi aiheuttaa hintatason äkillistä laskua. Tuotettu ruoka pitäisi saada myytyä nopeasti ennen sen pilaantumista. Tällöin esimerkiksi Suomeen kohdistuva tuonti voisi kasvaa räjähtävän nopeasti.