Kaakkois-Suomen ELY-keskusKaakkois-Suomen ELY-keskus

Järvi-Suomen vesistöihin 1,3 miljoonaa euroa

Jaa

Järvi-Suomen vesistöjen kunnostamiseen myönnettiin viime vuonna 1,3 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta ns. JÄSMY-teemahaun kautta. Rahoituksen sai kuusi hanketta.

Kuva Immalanjärvestä: tyyni järvi ja hiekkaranta. Taustalla metsää ja sininen taivas.
Kuva: Immalanjärvi, Imatra / Marjut Henttonen, Etelä-Savon ELY-keskus

Teemahaussa myönnettiin EU:n maaseuturahoitusta vesiensuojeluyhdistyksille hankkeisiin, joissa kartoitetaan maa- ja metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta ja laaditaan kunnostussuunnitelmia Järvi-Suomen maakuntien vesistöihin.

JÄSMY eli Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma edistää ympäristön tilaa parantavia hankkeita Keski-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä Kaakkois-Suomessa. Ohjelman koordinaattori Marjut Henttonen Etelä-Savon ELY-keskuksesta on tyytyväinen viime vuoden vesistöteemahaun saldoon.

– Useissa hankkeissa vesistökuormitusta tarkastellaan valuma-aluelähtöisesti, jolloin valuma-alueen ominaisuuksia ja maankäytön vaikutuksia tietyn vesistön tilaan voidaan käsitellä kokonaisvaltaisesti. Tarkastelu on siten vaikuttavampaa, kun valuma-alueen eri tarpeita otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, hän toteaa.

Rahoitusta saivat esimerkiksi Pohjois-Karjalassa toimiva Pro Höytiäinen ry, joka laatii konseptin vesistökuormituksen kestävään hallintaan Höytiäinen-järven valuma-alueelle, ja Saimaan vesiensuojeluyhdistys luontaisesti syntyneiden hiekkarantojen tilan selvittämiseen.

Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen hankkeessa koulutetaan uusia kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelijoita. Henttonen pitää myös koulutushanketta erittäin tervetulleena. Hän arvioi sen hyödyttävän koko maata, ei pelkästään Järvi-Suomea.

Vesistökunnostus edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista

Henttonen muistuttaa, että vesistöjen kunnostaminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii hanketoimijoilta vahvaa sitoutumista. Kunnostukseen voi hakea rahoitusta monista eri lähteistä, joten hakijan kannattaa selvittää eri rahoitusmahdollisuuksien sopivuus jo hakuvaiheessa.

– Nyt rahoitettujen hankkeiden tavoitteena on löytää kohteita, joissa voi tehdä mahdollisimman vaikuttavia toimenpiteitä. Niiden toteuttamiseen voi myöhemmin hakea jatkorahoitusta esimerkiksi oman alueen ELY-keskuksesta, hän sanoo.

Teemahaun kautta rahoitetut hankkeet ovat pääosin alueiden välisiä, koska vesistöt ja luonto eivät noudata maakuntarajoja. Hankkeet tekevät aina yhteistyötä myös maanomistajien kanssa etsiessään ratkaisuja vesistöjen tilan parantamiseksi.

JÄSMY:n viime vuoden toisen teemahaun aiheena oli monimuotoisuuden edistäminen. Joulukuussa päättyneeseen hakuun tuli 15 hakemusta, ja rahoituspäätökset niistä tehdään tänä keväänä. Monimuotoisuushankkeille on varattu rahoitusta yhteensä kaksi miljoonaa euroa.

Tänä vuonna JÄSMY-ohjelmaan toivotaan hankehakemuksia, jotka edistävät maaseudun vastuullista vihreää siirtymää. Ne voivat liittyä esimerkiksi kiertotalouteen, uusiutuviin energialähteisiin tai kasvinviljelyn hiilensidonnan ja nurmitalouden edistämiseen.

JÄSMY-rahoitusta v. 2024 saaneet vesistöhankkeet 

(linkit maaseutuverkosto.fi)

Pro Höytiäinen ry,ValuntaKo – Valuma-aluetasoinen konsepti maa- ja metsätalousvesien kestävään ja monimuotoisuutta tukevaan suunnitteluun ja hallintaan Höytiäisellä(Pohjois-Karjala), 406 462,52 €

Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys r.y. Järvi-Suomen kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelun koulutushanke (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Kaakkois-Suomi, Pohjois-Karjala), 60 512,97 €

Saimaan vesiensuojeluyhdistys r.y. Sisävesien hiekkarantojen kunnostushanke 2024–2027 (Hiekkis-hanke II) (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala), 200 963,77 €

Saimaan vesiensuojeluyhdistys r.y. Kuuksenenselkä kuntoon -hanke 2025–2027 (Etelä-Karjala), 226 751,17 €

Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys r.y. Kestävät ratkaisut valuma-alueilla (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo), 299 684,00 €

Saimaan vesiensuojeluyhdistys r.y. Karjalan Pyhäjärvi -hanke  (Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala) 130 120,37 €

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Marjut Henttonen, koordinaattori
Etelä-Savon ELY-keskus
puh. 0295 027 329
marjut.henttonen@ely-keskus.fi

Kuvat

Kuva Immalanjärvestä: tyyni järvi ja hiekkaranta. Taustalla metsää ja sininen taivas.
Kuva: Immalanjärvi, Imatra / Marjut Henttonen, Etelä-Savon ELY-keskus
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan elinvoimainen, kestävä ja saavutettava Kaakkois-Suomi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Moottoriteiden vaihtuvien nopeusrajoitusten siirtymäaika kesärajoituksiin alkaa maaliskuun alusta26.2.2025 08:05:25 EET | Tiedote

Moottoriteillä nopeusrajoitukset on laskettu talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusperiaatteiden mukaisesti enintään 100 kilometriin tunnissa. Takaisin kesärajoituksiin siirrytään tavallisesti maalis-huhtikuun vaihteessa, kun päivät pitenevät ja ajo-olosuhteet paranevat. Poikkeuksena ovat kuitenkin moottoritiet, joissa on vaihtuvat nopeusrajoitukset. Niillä kesänopeuksia voidaan käyttää valoisaan aikaan hyvissä keliolosuhteissa jo maaliskuun alusta alkaen. Esimerkiksi 120 km/h rajoitusta voidaan siis käyttää jo 1.3.2025 alkaen, jos sää- ja keliolot sen sallivat. Keväällä ajokelit saattavat kuitenkin vaihdella nopeasti tienkohdittain ja vuorokaudenajoittain. Talvi ja pakkaset jatkuvat vielä, minkä vuoksi turvallinen ajonopeus voi olla huomattavasti alempi kuin liikennemerkissä osoitettu nopeusrajoitus. Tärkeää on siis valita oikea tilannenopeus olosuhteiden mukaan moottoritielläkin. Kotkan kohdan talvirajoitus valtatiellä 7 Kaakkois-Suomen ELY-keskus otti kuluvalle talvikaudelle käyttöön

Lomautettujen määrä vähentynyt Kaakkois-Suomessa – nuorten työttömyys yhä kasvussa25.2.2025 08:08:05 EET | Tiedote

Kaakkois-Suomessa työttömien määrä kasvoi tammikuussa 11 prosentilla vuodentakaisesta. Lomautettujen määrä väheni vuodentakaisesta ja myös joulukuusta. Nuorten ja ulkomaalaistaustaisten työttömyys on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin kaikkien työttömien. Korkeakoulutettujen työttömyys on myös huomattavasti lisääntynyt. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa edelleen. Uusien avointen työpaikkojen määrä väheni muissa alueen seutukunnissa paitsi Kouvolassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye