Tuomioistuinlaitoksen tilinpäätös 2024: Henkilöstöresursseja lisättiin, mutta samaan aikaan asiamäärät kasvoivat
Vuonna 2024 tuomioistuinlaitos jatkoi vakaasti perustehtävänsä toteuttamista. Oikeudenhoidon selonteko mahdollisti henkilöresurssien lisäämisen noin sadalla henkilötyövuodella vuodelle 2024. Lähes yhtä suuri lisäys voidaan toteuttaa vuonna 2025.

”Tuomioistuinlaitoksen myönteistä resurssikehitystä on tervehdittävä tyytyväisyydellä, kun huomioidaan valtiontalouden säästöpaineet. Lisäresursseja kohdennettiin erityisesti pääkaupunkiseudun ruuhkautuneisiin käräjäoikeuksiin ja hovioikeuteen”, Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula toteaa.
Tuomioistuinlaitoksen henkilöstömäärä vuoden 2024 lopussa oli 3 645 henkilöä (2023: 3 512).
”Tuomioistuimet toimivat ennen muuta osaavan henkilöstönsä varassa. Lisäksi tarvitaan kuitenkin toimivat tilat ja työvälineet. Tietojärjestelmien merkitys tuomioistuinten työvälineenä on korostunut vuosi vuodelta. Tietojärjestelmien kehittämisessä eräänlaisena merkkipaaluna voidaan pitää yli kymmenen vuotta jatkuneen AIPA-hankkeen päättämistä vuoden 2024 kesäkuussa”, ylijohtaja Kumpula jatkaa.
”Suomalaisen oikeudenhoidon ja tuomioistuinlaitoksen tila on pääsääntöisesti varsin hyvä. Käsittelyaikojen venyminen on kuitenkin merkittävä ongelma erityisesti oikeutta hakevien yksilöiden ja yhteisöjen näkökulmasta.”
Vastaamo-kokonaisuus kasvatti vireillä olevien laajojen riita-asioiden määrää
Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2024 yhteensä 623 193 asiaa eli 47 348 asiaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Saapuneiden asioiden määrä oli suurin sitten vuoden 2009.
Laajoja riita-asioita saapui käräjäoikeuksiin yhteensä 14 020 eli niiden määrä kasvoi huomattavasti edellisvuodesta (2023: 10 076). Kasvu selittyy suurelta osin Vastaamo-kokonaisuudella, johon liittyen vuonna 2024 saapui noin 3 000 vahingonkorvausasiaa. Asianomistajia tässä kokonaisuudessa on yli 21 000 ja se on siten kaikkien aikojen suurin maassamme. Vuoden 2024 lopussa vireillä olleista laajoista riidoista noin 4 340 liittyi Vastaamo-kokonaisuuteen, mikä selittää myös vireillä olevien laajojen riita-asioiden merkittävän kasvun.
Vuonna 2024 rikosasioita saapui 1 906 asiaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rikosasioita saapui 52 700 asiaa ja ratkaistiin 49 367 asiaa, joista varsinaisia asiaratkaisuja oli 44 903 asiaa (2023: 45 816 asiaa). Lukumääräisesti merkittävin muutos oli liikennerikosten väheneminen 1 257 asialla.
Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli 6,6 kuukautta (2023: 6,3 kk). Kaikissa käräjäoikeuksissa päästiin tavoitteeseen, eikä käsittelyaika missään ollut yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Tämä vahvistaa yhtäläisen oikeusturvan toteutumista koko maassa.
Hakemusasioiden asiamäärät kasvoivat hieman edellisestä vuodesta. Saapuneiden asioiden määrä vuonna 2024 oli 48 125 asiaa (2023: 44 982 asiaa) ja niitä ratkaistiin 47 150 asiaa (2023: 45 233 asiaa). Saapuneista hakemusasioista avioeroasioita oli 15 488 (2023: 15 665).
Hovioikeuksissa käsittelyaika lyheni hieman
Vuonna 2024 hovioikeuksiin saapui 8 393 asiaa, joka on noin 550 asiaa enemmän kuin vuonna 2023. Saapuneista asioista rikosasioita oli 67 % (2023: 68 %) ja 33 % (2023: 32 %) muita asioita. Hovioikeudet antoivat yhteensä 8 157 (2023: 7 795) ratkaisua. Vuonna 2024 keskimääräinen käsittelyaika oli 6,6 kuukautta, joka oli 0,3 kk lyhyempi kuin edellisenä vuonna.
Osa hovioikeuksien ratkaisemista asioista oli niin laajoja, että niiden istuntokäsittely kesti yli 8 tuntia. Vuonna 2024 tällaisia asioita oli 281 (2023: 302).
Hallinto-oikeuksissa keskimääräinen käsittelyaika laski merkittävästi
Vuonna 2024 hallinto-oikeuksiin saapui 19 215 asiaa, mikä on noin 1 800 asiaa enemmän kuin vuonna 2023. Asioista 25 % oli ulkomaalaisasioita (2023: 23 %), joihin kuuluvat myös turvapaikka-asiat. Turvapaikka-asioita saapui yhteensä 1 050 asiaa (2023: 981 asiaa).
Ratkaistujen asioiden määrä kasvoi yhdellä prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna ja vireillä olevien asioiden määrä kasvoi 5 prosentilla. Keskimääräinen käsittelyaika laski hallinto-oikeuksissa noin kuukaudella ja oli 8,4 kuukautta (2023: 9,3 kk). Pisimpään viipyivät ympäristöä (15,9 kk), rakentamista (12,8 kk), verotusta (12,7 kk) ja itsehallintoa (10,9 kk) koskevat valitukset.
Henkilöstökulut kasvoivat 11,5 miljoonalla
Tuomioistuinlaitoksen kirjanpitoyksikön toiminnan kulut vuonna 2024 olivat yhteensä noin 340 miljoonaa euroa. Merkittävimmät toiminnan kulut muodostuivat henkilöstökuluista sekä vuokrista ja palvelujen ostoista.
Henkilöstökulut olivat 253,9 miljoonaa euroa (2023: 242,4 milj. euroa) ollen 75,3 % tuomioistuinlaitoksen toimintakuluista (2023: 75,6 %). Vuodelle 2024 tuomioistuinlaitoksen toimintamenoihin myönnettiin lisää määrärahoja, jotka kohdentuivat toiminnan luonteen mukaisesti pääasiassa henkilöstökuluihin resurssipulan paikkaamiseksi. Lisäksi henkilöstökulujen kasvuun vuoteen 2023 verrattuna vaikutti sopimuksen mukainen yleiskorotus.
Tuomioistuinlaitos kirjanpitoyksikön (KPY 155) tilinpäätös vuodelta 2024
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Raimo Ahola, johtaja, p. 029 5650 51, etunimi.sukunimi@oikeus.fi
Sari Mutka, erityisasiantuntija, p. 029 5650 581, etunimi.sukunimi@oikeus.fi
Tuomioistuinvirasto
Tuomioistuinvirasto on itsenäinen keskusvirasto, joka palvelee koko tuomioistuinlaitosta. Tuomioistuinvirasto toimii oikeusministeriön hallinnonalalla. Viraston tehtävänä on huolehtia siitä, että tuomioistuimet kykenevät käyttämään tuomiovaltaa laadukkaasti ja että tuomioistuinten hallinto on tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tuomioistuinvirasto
Det finns inte tillräckligt med tvåspråkig personal vid domstolarna, enligt enkätundersökning25.4.2025 12:00:29 EEST | Pressmeddelande
Vid domstolarna upplevs att det inte finns tillräckligt med tvåspråkig personal. Det framgår av en rapport om en enkätundersökning som justitieministeriet har publicerat i dag.
Kyselytutkimuksen mukaan tuomioistuimissa ei ole riittävästi kaksikielistä henkilöstöä25.4.2025 12:00:29 EEST | Tiedote
Tuomioistuimissa koetaan, ettei kaksikielistä henkilöstöä ole riittävästi. Tämä käy ilmi oikeusministeriö tänään julkaisemasta kyselytutkimusta koskevasta raportista.
Svar på minderårigas frågor om rättegångar – ett omfattande informationspaket har publicerats på tuomioistuimet.fi-webbplatsen2.4.2025 10:04:46 EEST | Pressmeddelande
Vad händer om man faller offer för ett brott, är vittne till ett brott eller åtalas för ett brott? På de nyligen publicerade webbsidorna besvaras frågor som uppstår i samband med rättegångar och straff när minderåriga kommer i kontakt med domstolar. Vi berättar också hur saker utreds i domstol i en situation där föräldrarna skiljer sig eller när ärenden som gäller barnskydd behandlas.
Vastauksia alaikäisten kysymyksiin oikeudenkäynneistä – laaja tietopaketti julkaistu tuomioistuimet.fissä2.4.2025 10:04:46 EEST | Tiedote
Mitä tapahtuu, jos joutuu rikoksen uhriksi, on rikoksen silminnäkijä tai jos joutuu syytteeseen rikoksesta? Juuri julkaistulla sivustolla vastataan kysymyksiin, joita alaikäisenä tuomioistuimessa asioiville herää oikeudenkäynteihin ja rangaistuksiin liittyen. Kerromme myös, miten asioita selvitetään tuomioistuimessa sellaisessa tilanteessa, jossa vanhemmat eroavat tai kun käsitellään lastensuojeluun liittyviä asioita.
Outi Anttila blir arbetsdomstolens president28.2.2025 11:38:43 EET | Pressmeddelande
Republikens president har i dag utnämnt arbetsdomstolsrådet Outi Anttila till president för arbetsdomstolen för en tid av sju år från och med 1.3.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme