Tansanian shokkiherkkä sosiaaliturva – tutkimus peräänkuuluttaa uudistuksia
Tansania kohtaa yhä vakavampia humanitaarisia kriisejä, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, terveyskriisit ja lähialueiden konfliktit. Tuore tutkimus korostaa kiireellistä tarvetta shokeilta suojaavan sosiaaliturvan kehittämiselle, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida ja tarjota väestölle parempaa suojaa. Tutkimuksessa suositellaan sosiaaliturvan rahoituksen lisäämistä, ennakoivaa suunnittelua, lainsäädännön vahvistamista, kriisejä ennakoivien teknisten työkalujen hyödyntämistä ja humanitaarisen avun parempaa integrointia kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Ilman rakenteellisia uudistuksia miljoonat tansanialaiset jäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.

Tuoreessa tutkimuksessa ”Sosiaaliturva humanitaarisissa konteksteissa: asiantuntijanäkemyksiä Tansaniasta” tarkastellaan Tansanian sosiaaliturvajärjestelmää sekä sen kykyä vastata maata kohtaaviin humanitaarisiin kriiseihin, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamiin luonnonkatastrofeihin, tautiepidemioihin ja pakolaisvirtoihin. Tutkimus tuo esiin suosituksia, joiden avulla sosiaaliturvatoimia voidaan edistää ja humanitaarinen reagointi voidaan integroida osaksi kansallista sosiaaliturvakehystä, jotta haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät saisivat parempaa tukea kriisien varalle
Tutkimusmenetelmät ja aineistot
Tutkimus perustuu laadulliseen analyysiin, joka perustui ensisijaisesti 20 haastatteluun eri asiantuntijoiden kanssa Tansaniassa. Haastateltavat edustivat julkista sektoria, kansainvälisiä järjestöjä, kehitysyhteistyötoimijoita ja humanitaarisia järjestöjä. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin politiikkadokumentteja, ohjelma-arviointeja ja tilastoaineistoja, jotka valottavat Tansanian sosiaaliturvajärjestelmän nykytilaa ja haasteita
Tutkimuksen päätulokset
- Tansanian sosiaaliturvajärjestelmä ei ole riittävän joustava vastaamaan humanitaarisiin kriiseihin. Ilmastonmuutoksen myötä shokit ovat yleistyneet, ja järjestelmän on pystyttävä reagoimaan niihin nopeammin ja tehokkaammin. Tämä vaatii politiikkatoimijoiden parempaa koordinointia ja humanitääristen toimien integrointia osaksi laajempaa sosiaaliturvajärjestelmää.
- Tarvitaan parempaa ennakoivaa suunnittelua ja rahoitusta, jotta tuki saavuttaa ajoissa eniten apua tarvitsevat. Sosiaaliturvamekanismien on oltava joustavampia ja yhdistettävissä humanitaariseen apuun. Ilmaston vaikutusten ennakointia mahdollistavat tekniset työkalut, ja väestörekisterin jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä toimia.
- Politiikkareformit ovat välttämättömiä, jotta shokeilta suojaava sosiaaliturva voidaan sisällyttää osaksi kansallisia järjestelmiä. Sosiaaliturvaohjelmien on myös huomioitava haavoittuvaisten ryhmien erityiset tarpeet, ja kehittää palveluita, jotka soveltuvat esimerkiksi naisten, tyttöjen ja vammaisten tarpeisiin.

Tutkimus osoittaa, ettei Tansanian sosiaaliturvajärjestelmä ole asianmukaisesti valmistautunut sitä uhkaaviin humanitaarisiin shokkeihin. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät shokit, terveyskriisit ja alueelliset konfliktit vaikuttavat jo nyt miljooniin ihmisiin, eikä nykyinen järjestelmä ole riittävän joustava tarjoamaan riittävää oikea-aikaista tukea.
”Kriisinkestävän yhteiskunnan rakentamiseksi Tansanian on integroitava shokkeihin herkästi reagoivia mekanismeja sosiaaliturvajärjestelmäänsä ja varmistettava, ettei yksikään haavoittuvassa asemassa oleva väestöryhmä jää vaille turvaa", peräänkuuluttaa Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä.
Tutkimus toteutettiin osana UNU-WIDERin hanketta "Strengthening Safety Nets in Post-Conflict and Humanitarian Contexts". Tutkimusta rahoitti Suomen ulkoministeriö.
Tutkijaryhmä:
- Roosa Lambin, University of Oxford/The Open University, UK
- Winnie C. Muangi, University of Reading & University of Dar es Salaam, Tansania
- Milla Nyyssölä, Työn ja talouden tutkimus LABORE, Finland
Tutkimus:
Roosa Lambin, Winnie C. Muangi & Milla Nyyssölä: Social protection in humanitarian contexts: exploring stakeholder views from Tanzania. WIDER Working Paper 2025/4.
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiKuvat

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa24.4.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.
Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi
Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.
Ekonomisk prognos 2025-2027: Ekonomin återhämtar sig under osäkra tider3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2025 kommer Finlands ekonomi att växa med 1,4 procent under 2025. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,9 procent respektive 1,4 procent. Långsammare inflation och räntesänkningar kommer att stödja tillväxten i bostadsbyggande, privat konsumtion och export. Den internationella osäkerheten är exceptionellt hög, vilket innebär en ökad risk för långsammare tillväxt än väntat.
Talousennuste vuosille 2025–2027: Jousitus kovilla, talous elpyy epävarmuuden aikana3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne paranee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,9 ja 1,4 prosenttiin. Hidastunut inflaatio ja koronlaskut tukevat asuinrakentamisen, yksityisen kulutuksen ja viennin kasvua. Kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä merkitsee kohonnutta riskiä ennustettua hitaamman kasvun toteutumiselle.
Talous & Yhteiskunta 1/2025 | Yritystuet ja teollisuuspolitiikka7.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Yritystuet ovat harvoja leikkauskohteita, jotka sekä taloustutkijat että kansa hyväksyisivät. Siitä huolimatta tukia tulee koko ajan vain lisää. Eivätkö yritykset pärjää, ellei niitä tueta verovaroin? Mitä tuilla oikeastaan saadaan aikaan?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme