Etla: Finanssikriisi vähensi rajusti aineettomia investointeja merkittävillä toimialoilla Suomessa – Ukrainan sodalla ja koronapandemialla lievempi vaikutus
Monet kotimaiset yritykset lykkäsivät aineettomia investointejaan odottaessaan parempia talousnäkymiä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Aineettomien investointien kasvuvauhti hidastui erityisesti Suomelle merkittävimmillä toimialoilla, kuten metsäteollisuudessa ja tietoteknisten laitteiden valmistuksessa. Julkiset tukitoimet, kuten lainatakaukset, voisivat vähentää aineettomien investointien riskiä, mutta eivät täysin poista yleiseen talousympäristöön liittyvää epävarmuutta.

Aineeton pääoma, kuten ohjelmistoteknologia tai brändi, on modernin arvonluonnin perusta. Useimmissa kehittyneissä maissa aineettomat investoinnit ovat olleet vähintään yhtä suuria kuin aineelliset investoinnit. Lisäksi osaamisintensiivisessä taloudessa hyvinvoinnin kasvu on perustunut merkittäviltä osin aineettomiin investointeihin. Aineettomalla pääomalla ei kuitenkaan ole samanlaisia jälkimarkkinoita kuin fyysisillä tuotteilla eikä niitä voi käyttää lainan vakuutena. Tämän vuoksi aineettomat investoinnit reagoivat herkemmin talouskriiseihin.
Tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa Talouskriisien vaikutus aineettomiin investointeihin – Miksi aineettomat investoinnit hiipuivat Suomessa? (Etla Muistio 153) tarkastellaan yleisesti talouskriisien vaikutusta aineettomiin investointeihin sekä sitä, miten finanssikriisi vaikutti aineettomiin investointeihin Suomessa. Vaikka Suomessa aineettomat investoinnit ovat kansainvälisessä vertailussa yhä suhteellisen korkealla tasolla, olemme jääneet jälkeen erityisesti Ruotsista ja Yhdysvalloista.
Tutkimuksen mukaan finanssikriisi vuonna 2008 oli merkittävä käännepiste sekä aineettomille investoinneille että yleisemmin tuottavuuskehitykselle Suomessa. Suomessa investointiaste nousi merkittävästi vuoteen 2009 saakka, mutta tämän jälkeen investointien kasvuvauhti on ollut hitaampaa aina 2010-luvun loppupuolelle saakka.
Aineettomien investointien kasvuvauhti hidastui erityisesti Suomelle merkittävimmillä toimialoilla, kuten metsäteollisuudessa, tietoteknisten laitteiden valmistuksessa (ml. Nokia) sekä informaatio- ja viestintäpalveluissa. Samaan aikaan pienemmillä toimialoilla, kuten kaivosteollisuudessa ja muussa teollisuudessa, aineeton pääoma suhteessa arvonlisään kasvoi.
— Aineettomien investointien kasvun taittuminen ei selity pelkästään Nokian markkinaosuuden supistumisella. Vaikka aineettomat investoinnit laskivatkin merkittävästi ns. Nokia-toimialalla, koski lasku muitakin merkittäviä sektoreita, kertoo tutkimuksesta vastaava Etlan tutkija Otto Kässi.
Mikä selittää talouskriisien vaikutusta aineettomiin investointeihin? Tulokset korostavat Kässin mukaan likviditeettirajoitteiden ohella etenkin epävarmuuden aiheuttamaa ”odottamisen optioarvoa” yritysten investointipäätöksissä. Tämä tarkoittaa, että monet yritykset lykkäävät aineettomia investointejaan odottaessaan parempia talousnäkymiä.
Miten epävarmuutta ja aineettomien investointien riskiä voitaisiin vähentää?
Nyt saatavilla olevan tiedon perusteella Ukrainan sodan ja koronapandemian vaikutus aineettomiin investointeihin ei ole ollut finanssikriisin mittaluokassa.
Koronapandemia osui erityisesti palvelusektoriin ja häiritsi globaalisti tarjonta- ja kysyntäketjuja. Samaan aikaan se kiihdytti digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa, mikä saattoi myös tukea investointeja esimerkiksi ohjelmistoihin. Etlan Otto Kässi korostaa, että Ukrainan sodan aiheuttaman epävakauden taloudellisia vaikutuksia on vielä vaikea täysin arvioida. Toistaiseksi näyttäisi kuitenkin, ettei sodan vaikutus aineettomaan pääomaan ole mittaluokaltaan vastannut finanssikriisin jälkeistä pudotusta. On kuitenkin mahdollista, että pitkään jatkuva geopoliittinen jännite ja korkea inflaatio heijastuvat myöhemmin yritysten investointipäätöksiin ja yleiseen talousilmapiiriin.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa on pohdittu myös, miten epävarmuutta ja aineettoman pääoman investointien riskiä voitaisiin vähentää. Etlan Kässin mukaan esimerkiksi julkiset lainantakaukset ja t&k-tuki, jossa valtio kantaisi osan riskistä vähentäisi investointien riskiä. Myös aineettomien investointien korotetut poistot ja lisävähennykset sekä verohyvitykset erilaisista aineettomista investoinneista ovat perusteltuja.
— Konkreettinen etu kaikissa näissä kannusteissa on, että ne vaikuttavat investointien kannattavuuteen riippumatta siitä, kuinka epävakaa makrotaloudellinen tilanne on. Ne eivät kuitenkaan suoraan poista kysyntään tai talouden yleiseen kehitykseen liittyvää epävarmuutta, mutta parantavat investoinnin tuotto-odotusta, Kässi toteaa.
Kässi, Otto: ”Talouskriisien vaikutus aineettomiin investointeihin – Miksi aineettomat investoinnit hiipuivat Suomessa?” (Etla Muistio nro 153)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Otto KässiTutkija, ETLA
Puh:050 532 3518otto.kassi@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat

Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Raskas sääntely ja hallinnolliset velvoitteet ovat esteitä suomalaisten yritysten kasvulle5.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Joka viides suomalaisyritys ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen, mutta yritysten kasvu suurempaan kokoluokkaan on siitä huolimatta harvinaista. Raskaaksi koettu sääntely ja hallinnolliset velvollisuudet ovat yleisimmin koettuja kasvun esteitä yrityksen koosta riippumatta. Lisäksi kasvun esteinä korostuvat suurissa yrityksissä kilpailijoita raskaampi kustannustaso ja pienissä yrityksissä halu välttää velkaantumista. Sääntelyn keventäminen saattaisi tuoda hyötyjä kaikille yrityksille kokoluokasta riippumatta, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.
Etla: Suomen vienti hyötyisi ulkomaalaisista työntekijöistä, mutta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus on edelleen pieni24.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ensimmäisen ulkomaalaisen työntekijän palkkaaminen vaikuttaa myönteisesti Suomen teollisuuden yrityksissä. Ensimmäisen ulkomaisen työntekijän palkkaaminen edistää välittömästi kokonaisviennin kasvua, jonka havaittiin jatkuvan jopa muutamia vuosia palkkauksen jälkeen. Lisäksi vientituotteiden määrä kasvoi yrityksissä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä on kuitenkin edelleen Suomessa vaatimaton muihin länsimaihin verrattuna.
Kaupan alalla tuottavuus kehittynyt kilpailijamaiden tahdissa ja jopa paremmin, mutta investoinnit jäävät jälkeen verrokkimaista19.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Viiden viime vuoden aikana tuottavuuskehitys on kaupan alalla kehittynyt hieman paremmin kuin koko taloudessa. Suomessa kaupan alan tuottavuus on ollut hyvää verrattuna vertailumaihin Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Tulevaisuuden kannalta huolta herättää kuitenkin se, että Suomessa kaupan alan investoinnit dataan, ohjelmistoihin ja innovaatiotoimintaan ovat jääneet jälkeen Ruotsista ja Yhdysvalloista.
Etla: Suomi jäämässä kiertotalousohjelman tavoitteista – lisätoimia tarvitaan17.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan erilaisten kiertotalouden ohjauskeinojen yhdistelmä voisi viedä Suomen lähemmäs kiertotaloustavoitteitaan. Kiertotalouteen liittyvien verojen, tukien, rahoituksen, sääntelyn ja informaatio-ohjauksen avulla tavoite voitaisiin vielä saavuttaa. Tutkimus tunnistaa myös kiertotalouden mittareissa ja niihin liittyvissä tietosisällöissä rutkasti kehitettävää.
Suomen palvelusektorin tuottavuuskehitys jäänyt jälkeen Ruotsista – selityksenä aineettomat investoinnit ja digitalisaation hyödyntäminen13.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen yksityisten palveluiden tuottavuuden taso oli 2010-luvulla alhaisempi ja kasvoi hitaammin kuin Ruotsissa. Erityisesti jälkeen on jääty digitaalisten palveluiden osalta. Tuoreen Etla-raportin mukaan Ruotsin menestystä selittävät erot sekä aineettomien investointien määrässä että digitalisaation hyödyntämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme