Tutkimus: Sähkönhintojen hullut päivät herättivät pörssisähköasiakkaat ajoittamaan kulutustaan

Hintavaihtelun ollessa vähäisempää kotitalouksien reagointi hintoihin oli maltillista eli ihmiset eivät juurikaan muuttaneet sähkönkulutustaan. Omatoimisen sähkönkulutuksen ajoittamisen raja tuleekin kotitalouksien arjessa helposti vastaan. Kotitaloudet hyötyisivät automaatiosta ja älyohjauksesta.

Suomessa sähkön vuotuinen keskihinta on kolmanneksi halvinta Euroopassa. Toisaalta suhteellinen vaihtelu tuntihinnoissa on Euroopan voimakkainta.

”Viime talvena pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla koettiin sähkön hinnoissa historian halvin ja kallein päivä. Perjantai 24.11.2023 oli ennätyksellisen halvan pörssisähkön päivä, kun norjalaisyhtiön virheellisen tarjouksen takia pörssisähkön hinta laski jopa miinus 50 senttiin kilowattitunnilta. Toisaalta 5.1.2024 jäi historiaan ennätyksellisen kalliina päivänä, kun pörssisähkön hinta kohosi korkeimmillaan jopa yli 2 euroon. Molempina päivinä kantaverkkoyhtiö Fingrid ohjeisti kuluttajia välttämään turhaa sähkönkulutusta sähkön riittävyyden varmistamiseksi”, erikoistutkija Enni Ruokamo Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Tutkimuksen mukaan muutokset kotitalouksien sähkönkulutuksessa ovat pieniä, kun sähkön pörssihinnat ovat vaihdelleet nollan ja 28 sentin per kilowattitunti välillä. Kun kannusteet ovat isot, myös reaktiot sähkönkulutuksessa kasvavat. Odotetusti sähkösopimustyyppi vaikuttaa siihen, kuinka hanakasti kotitaloudet reagoivat tuntihintoihin.

”Kalliin hinnan päivänä pörssisähkösopimuslaiset vähensivät kulutustaan jopa 38 prosenttia. Hybridisopimuksen omaavat vähensivät myös kulutustaan jonkin verran, noin 7 prosenttia. Halvan hinnan päivänä kulutustaan lisäsivät pelkästään pörssisähkösopimuslaiset. Kiinteähintaisen sopimuksen omaavat kotitaloudet eivät keskimäärin muuttaneet kulutustaan äärihintapäivinä”, Ruokamo sanoo.

Pörssisähkösopimukset lisänneet suosiotaan energiakriisin jälkeen

Kalliin hinnan päivän aikoihin julkisessa keskustelussa arveltiin, että pörssisähkösopimukset eivät olisi enää houkuttelevia ja että kuluttajat olisivat massoittain vaihtaneet pois pörssisähköstä. Tutkimuksen kyselyvastaukset kuitenkin osoittavat, että vain pieni osa pörssisähkösopimuslaisista harkitsi sopimustyypin vaihtoa kalliin hinnan päivänä.

”Pörssisähkösopimukset ovat lisääntyneet energiakriisin jälkeen selvästi ja kotitaloudet vaikuttavat ymmärtävän suhteellisen hyvin valitsemansa sopimuksen ominaisuudet”, Väre Oy:n kehitysjohtaja Antti Martikainen sanoo.

Pörssisähkösopimusten rinnalla myös hybridisähkösopimukset ovat kasvattaneet suosiotaan.

Hintavaihtelu lisää kulutusjouston merkitystä kotitalouksille. Pörssi- ja hybridisähkösopimuksen omaavat kotitaloudet voivat vaikuttaa oman sähkölaskunsa suuruuteen ajoittamalla kulutustaan. Lisäksi kriittisinä hetkinä kotitaloudet voivat kulutuksen pienentämisellä vaikuttaa sähkön toimitusvarmuuteen.

”Nykyinen sopimusvalikoima on oikeansuuntainen sähköjärjestelmän ja kulutusjouston kannalta, mutta myös uusien sopimustyyppien kehittäminen on tärkeää. Olennaista on lisätä kotitalouksien ymmärrystä erityyppisten sähkösopimusten sisällöistä, mekanismeista ja niiden soveltumisesta juuri omiin tarpeisiin. Tämän myötä sekä sopimustyyppejä että palveluja voidaan kehittää vastaamaan kotitalouksien tarpeita”, Martikainen kertoo.

Kotitaloudet ja taloyhtiöt hyötyisivät automaatiosta ja älyohjauksesta

Tutkimuksessa korostetaan automaation ja älyohjauksen merkitystä kulutusjouston lisäämisessä. Pörssisähkösopimuslaisten reaktiot äärihintapäivinä antavat viitteitä kulutusjouston potentiaalista. Vähäinen kulutusjousto äärihintapäivien ulkopuolella kuitenkin osoittaa, että jokapäiväinen omatoiminen sähkönkäytön ajoittaminen ilman automaatiota on haastavaa.

”Älyohjauksen merkitys kotitalouksien ja taloyhtiöiden kulutusjoustolle ja rahan säästölle on erityisen suuri tilojen ja käyttöveden lämmityksen osalta. Automatisointi vapauttaa ihmiset alituiselta sähkönhinnan kyttäykseltä ja kulutuksen säätämiseltä. Kotien teknologinen kyvykkyys on kuitenkin tällä hetkellä kulutusjouston kannalta puutteellista”, Antti Martikainen Väreeltä sanoo.

Suomen Akatemian rahoittama tutkimus toteutettiin talven 2023–2024 aikana. Tutkimuksessa oli mukana 571 Väreen kuluttaja-asiakasta, joilla oli pörssi-, hybridi- tai kiinteähintainen sähkösopimus.

Termit

Kulutusjousto on sähkönkulutuksen hetkellistä vähentämistä tai lisäämistä sähkön markkinahinnan mukaisesti. Tiettyjä sähköä vaativia toimintoja kotona voi siirtää hetkiin tai päiviin, jolloin sähkö on edullisempaa.

Pörssisähkösopimuksessa sähkön hinta vaihtuu tunneittain markkinahinnan mukaan. Vaihtuva hinta mahdollistaa sähkönkäytön ajoittamisen hintojen mukaan.

Hybridisähkösopimus on kulutusvaikutuksellinen sopimus, joka yhdistelee kiinteää hintaa ja pörssisähköä. Sopimuksen kiinteä hinta nousee tai laskee hieman riippuen siitä, käyttääkö kotitalous sähköä enemmän edullisina vai kalliina tunteina. Tätä kutsutaan kulutusvaikutukseksi.

Lisätietoja

Erikoistutkija Enni Ruokamo, Suomen ympäristökeskus Syke, p. 029 525 2092, enni.ruokamo@syke.fi

Kehitysjohtaja Antti Martikainen, Väre Oy, p. 044 723 7102, antti.martikainen@vare.fi