Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyvät edelleen – alueelliset erot yhä suuria, mutta sukupuolierot kaventumassa
THL:n rekisteritietojen mukaan lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien määrä on edelleen kasvanut. Vuonna 2023 noin 11 prosentilla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi. 13–17-vuotiailla pojilla vastaava osuus oli noin 10 prosenttia. Alakouluikäisillä tytöillä ADHD-diagnoosien yleisyys oli noin 4 prosenttia ja 13–17-vuotiailla noin 6 prosenttia.
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on yleinen lapsuudessa alkava ja usein aikuisuuteen saakka jatkuva neurokehityksellinen oireyhtymä.
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina suhteellisesti voimakkaimmin 13–17-vuotiailla tytöillä.
”Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistyminen ei ole vielä tasaantumassa. Lisäksi tulokset vahvistavat osaltaan käsitystä siitä, että tytöillä diagnosointi tapahtuu poikiin nähden selvästi myöhemmin. Vastaavaa on havaittu myös Ruotsissa ja Tanskassa”, toteaa Kelan erikoistutkija Miika Vuori.
Diagnoositiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämien hoitoilmoitusrekisterien tietoihin. Niiden mukaan perusterveydenhuollossa, mukaan lukien koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, sekä erikoissairaanhoidossa asioi vuonna 2023 reilut 52 500 lasta ja nuorta, joilla oli diagnosoitu ADHD. Heistä 36 600 oli poikia ja 15 900 tyttöjä.
ADHD-diagnoosien yleistymiskehitykseen vaikuttaa THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälän mukaan moni tekijä.
”ADHD-oireet tunnetaan nykyisin varsin hyvin ja myös tutkimuksiin hakeudutaan aiempaa useammin. Oireilua voi kuitenkin selittää moni muukin tekijä lapsen tai nuoren kehityksessä tai kasvuympäristössä kuin ADHD, minkä vuoksi tarvitaan huolellista selvittelyä. Tämä on merkittävä haaste erityisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle, jonne tämä selvittelypaine enenevästi kohdistuu”, Aalto-Setälä toteaa.
Myös ADHD-lääkkeiden käyttö yleistyy lapsilla ja nuorilla. Kelan hallinnoimien rekisteritietojen mukaan vuonna 2023 niitä käytti lähes 46 500 lasta ja nuorta. Heistä 33 100 oli poikia ja 13 350 tyttöjä.
Diagnoosien ja lääkkeiden käytön yleisyys vaihtelee merkittävästi alueittain
Hyvinvointialueiden väliset erot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydessä ovat suuria.
Vuonna 2023 diagnoosien yleisyys oli hyvinvointialueesta riippuen 7–21,5 prosenttia alakouluikäisillä pojilla ja 2,3–9,2 prosenttia tytöillä. 13–17-vuotiailla alueellinen vaihteluväli oli pojilla 5,2–16,3 prosenttia ja tytöillä 3,4–9,6 prosenttia.
Vuonna 2023 ADHD-lääkkeitä käytti hyvinvointialueesta riippuen 6,1–18,3 prosenttia alakouluikäisistä pojista ja 1,7–7,7 prosenttia tytöistä. 13–17-vuotiailla vastaava vaihteluväli oli pojilla 5,2–13,6 prosenttia ja tytöillä 2,8–7,3 prosenttia.
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ja ADHD-lääkkeiden käyttö ovat yleisimpiä Itä-Suomessa ja harvinaisimpia Pohjanmaalla ja Itä-Uusimaalla.
”Suuret alueelliset erot sekä diagnooseissa että lääkehoidossa viittaavat siihen, että tutkimus- ja hoitokäytännöissäkin on merkittävää alueellista vaihtelua. Tähän tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota”, Aalto-Setälä toteaa.
Vuoren ja Aalto-Setälän mukaan lasten ja nuorten ADHD on mitä suurimmissa määrin myös yhteiskunnallinen kysymys. ADHD:n hoitokäytännöt ja mahdollinen virhediagnostiikka ovat herättäneet huolta Suomen lisäksi erityisesti Islannissa ja Ruotsissa. Islannissa ADHD-lääkkeiden käyttö lapsilla ja nuorilla on yleisempää kuin Suomessa. Ruotsissa ADHD-lääkkeitä käytti arviolta reilut 8 prosenttia pojista ja 5 prosenttia tytöistä vuonna 2023.
THL:n ja Kelan asiantuntijoiden mukaan alakouluikäisten poikien ADHD-diagnoosien vuosiesiintyvyys Suomessa tulee nousemaan nykytietojen valossa noin 15 prosenttiin ja 13–17-vuotiailla tytöillä noin 8–10 prosenttiin ennen kasvun tasaantumista.
”Arviomme lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistymisestä vastaa ruotsalaisten asiantuntijoiden tuoreimpia arvioita oman maansa tilanteesta. Suomessa ADHD-diagnoosien ja ADHD-lääkkeiden käytön alue-erot ovat suurempia kuin länsinaapurissa. Analyyttisen keskustelun ja jatkotutkimusten tarve ilmiön taustasyistä on ilmeinen”, Vuori huomauttaa.
Lisätietoja
Miika Vuori
erikoistutkija
Kelan tutkimusyksikkö
puh. 020 634 1790
etunimi.sukunimi@kela.fi
Terhi Aalto-Setälä
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 7437
etunimi.sukunimi@thl.fi
Miia Paavilainen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7675
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:n raportti: Sote-palvelujen vahvistumisesta paljon merkkejä – tiukka talouskuri leimasi hyvinvointialueiden kahta ensimmäistä vuotta10.3.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Hyvinvointialueet ovat kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana ryhtyneet merkittävästi uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitaan. Palvelujen kehittämistä haastaa kuitenkin paine talouden sopeutuksiin, selviää THL:n toimittamasta laajasta raportista. Lähes sadan tutkijan laatima raportti tarkastelee mittakaavaltaan poikkeuksellista reformia. Se kuvaa, mitä sote-uudistus on tähän mennessä tarkoittanut paitsi palvelujen, myös ohjauksen, järjestämisen ja rahoituksen osalta. ”Sote-uudistus koskee valtavaa määrää palveluita väkivallan ehkäisystä neuvoloihin, vanhusten hoivaan ja erikoissairaanhoitoon. Hyvinvointialueilla on jo tehty paljon erinomaista työtä, mutta tämän mittakaavan uudistukseen menee väistämättä vuosia, sanoo johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen. ”Raportin yksi keskeinen johtopäätös on, että sote-uudistuksen merkitystä ei voi tarkastella vain yhtenä isona kertomuksena. Sitä on katsottava myös useina pieninä tarinoina, joissa huomioidaan sekä hyvinvointialuei
THL: Kela-korvauskokeilu 65 vuotta täyttäneiden lääkärikäynneistä on kytkettävä julkisiin terveyspalveluihin7.3.2025 14:51:22 EET | Tiedote
THL:n mukaan 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauskokeilu tulisi kytkeä osaksi julkista terveydenhuoltoa. THL toteaa lakiesitystä koskevassa lausunnossaan, että perusterveydenhuoltoa voitaisiin tehokkaammin vahvistaa kohdistamalla kokeiluun suunniteltu rahamäärä hyvinvointialueille siten, että se käytettäisiin hoitojonojen purkuun palvelusetelien avulla. Hallituksen kaavailemassa kokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsisivät yksityiselle yleislääkärille maksamalla julkisen terveydenhuollon asiakasmaksua vastaavan summan. Kela korvaisi käynnistä loput. THL katsoo, että malli lisäisi järjestelmän pirstaleisuutta eikä olisi kustannustehokkain tapa purkaa hoitojonoja. ”Kela-korvauskokeilussa julkisen perusterveydenhuollon rinnalle kehitettäisiin erillinen ja erilainen palvelumalli, jonka palveluvalikoima on suppeampi eikä palveluun pääsyn kriteereitä ole käytössä. Palvelusetelimallilla yksityisiä palveluita voitaisiin tarjota kohdennetusti 65 vuotta täyttäneille, ja käyttää osa rahoista hoitaja
THL viikolla 11/20256.3.2025 15:22:46 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 6.3. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet Julkaisemme ma 10.3. laajan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan raportin. Lähes sadan tutkijan laatima raportti tarkastelee sitä, mitä kaksi vuotta vanha sote-uudistus on tähän mennessä tarkoittanut hyvinvointialueilla paitsi palveluiden, myös ohjauksen, järjestämisen ja rahoituksen osalta. Raportti ja siihen liittyvä diasetti ja tiedote on saatavissa embargolla. Järjestämme ma 10.3. medioille myös taustatilaisuuden sotesta. Verkossa järjestettävässä til
Lintuinfluenssan riski kasvaa, kun lintujen kevätmuutto alkaa – rokotukset kohderyhmille alkamassa6.3.2025 12:31:46 EET | Tiedote
Lintujen kevätmuutto lisää lintuinfluenssatartuntojen riskiä. Suomessa on tänä vuonna havaittu lintuinfluenssaa toistaiseksi tammikuun lopussa Turussa naakoilla sekä helmikuussa Taivassalossa kanahaukalla. Ihmisillä lintuinfluenssatartuntoja ei ole Suomessa todettu lainkaan, mutta muualla Euroopassa ja maailmalla niitä on ollut. Lintuinfluenssa on viruksen aiheuttama tauti, jota esiintyy erityisesti linnuilla. Linnuista se voi tarttua esimerkiksi turkiseläimiin ja siipikarjaan. Yhdysvalloissa virusta on todettu myös lypsykarjassa. Lintuinfluenssa ei tartu helposti ihmisiin. Ihminen voi kuitenkin saada tartunnan sairaista tai kuolleista eläimistä tai niiden eritteistä. Virus voi aiheuttaa ihmiselle oireettoman tai lievän hengitystieinfektion, mutta myös vakavan taudin. Tartuntoja voi ehkäistä välttämällä koskemista kuolleisiin ja sairaisiin lintuihin tai muihin villieläimiin sekä niiden eritteillä tahriintuneisiin pintoihin. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä Lintuin
Tekniken effektiviserar arbetet inom serviceboende med heldygnsomsorg för äldre5.3.2025 00:01:00 EET | Pressmeddelande
I en undersökning av Institutet för hälsa och välfärd (THL) konstateras att dosdispensering av läkemedel och teknik som används vid nattövervakning kan spara arbetstid vid serviceboende med heldygnsomsorg.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme