Karjanlanta on arvokas resurssi – päivitetty opas antaa tietoja lannan käytön tehostamiseen

Oppaan sisältö on käytännönläheistä ja se kattaa koko ketjun lannan käytön suunnittelusta, logistiikasta ja varastoinnista levitykseen asti. Oppaasta löytyy myös sopimuspohja ja vinkkejä yhteistyöstä sopimiseen kasvi- ja eläintilojen välillä.  

-          Oppaasta saa hyvät perustiedot mistä lähteä liikkeelle, jos lannan käyttö ei ole tuttua. Näin uuden kasvukauden kynnyksellä on sopiva hetki suunnitella lannan käyttöä lannoitukseen ja maan kasvukunnon parantamiseen viljelykierron osana,  kasvituotannon asiantuntija Jarmo Pirhonen suosittelee.

Lantayhteistyölle on entistäkin enemmän tarvetta, kun eläintilojen koko kasvaa ja tarvitaan lisää lannanlevitysalaa. Haasteena on kotieläintilojen epätasainen jakautuminen. Lantaa ei kannata kuljettaa kovinkaan kauas ilman prosessointia, mutta lähellä olevien tilojen kesken yhteistyö tuo hyötyjä molemmille osapuolille.

-          Lanta on kasvinviljelytilalle rahanarvoinen resurssi. Suunnittelu lähtee lohkojen lannoitus- ja kunnostustarpeista sekä kasvivalinnoista. Uusien työtapojen suunnittelu ja opettelu vaativat aikaa ja tulokset voivat näkyä viiveellä, mutta peltomaan kasvukunnon paraneminen palkitsee pidemmän päälle paranevilla sadoilla,  kannustaa luomuasiantuntija Heikki Ajosenpää.

Kasvi- ja kotieläintilojen välistä yhteistyötä lisäämällä voidaan välttää monet lannan käyttöön liittyvät ympäristöriskit. Lannan käytön laajentaminen kauemmaksi syntypaikoista vähentää sen liikakäytöstä aiheutuvia päästöjä vesistöihin.
-          Lannan käyttö lisää orgaanisen aineksen määrää parantaen maan mikrobitoimintaa ja hiilen sidontaa. Parantunut maan rakenne vähentää ravinteiden ja maa-aineksen eroosiota. Hyvärakenteinen maa kestää myös paremmin sään ääri-ilmiöitä, luettelee ympäristöpäällikkö Terhi Ajosenpää lannan käytön hyötyjä ympäristölle.

Lannan käyttöön liittyy myös haasteita, kuten työvaiheiden lisääntyminen ja peltomaan tiivistymisriskit, jos levityksessä käytetään raskaita koneita. Hyvällä suunnittelulla, toimivalla yhteistyöllä tilojen ja urakoitsijoiden välillä sekä oikea-aikaisella toteutuksella haasteet voidaan selättää. 

Oppaan päivityksestä ovat vastanneet ProAgria Länsi-Suomen asiantuntijat Heikki Ajosenpää, Jarmo Pirhonen ja Terhi Ajosenpää. Päivitystyötä on rahoittanut Varsinais-Suomen ELY-keskus Saaristomeren valuma-alueen maatalousneuvontaan kohdistetulla rahoituksella.

Alkuperäinen opas on laadittu Maan vesitalous ja kasvukunto 2018-2020 -hankkeessa, jota ProAgria Länsi-Suomi ja MTK Varsinais-Suomi toteuttivat yhteistyössä. Hanketta rahoitti Varsinais-Suomen ELY-keskus maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.