Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: maaliskuu 2025

Työterveyslaitoksen uutinen 12.3.2025 

Tähän tutkimuskatsaukseen on koottu tiiviisti Työterveyslaitoksen tutkijoiden tuoreimmat tutkimusjulkaisut – katsaus ilmestyy noin kerran kuussa. Toivomme, että tutkimustietoamme hyödynnetään laajasti suomalaisen työelämän kehittämisessä. 

Maaliskuun tutkimuskatsauksen sisällys

1. Organisaation tuki oli merkittävää työhön sitoutumisessa niin etä-, hybridi- kuin lähityössä koronapandemian aikana   
2. Vanhusten palvelutaloissa kohdataan runsaasti eettisesti haastavia tilanteita   
3. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan määrätietoista toimintaa henkilöstön pitovoiman ja työhyvinvoinnin parantamiseksi   
4. Suomessa syntyneiden korkeasti koulutettujen muutto toiseen maahan on yleensä tilapäistä   
5. Vapaa-ajan liikunta tuo terveyshyötyjä erityisesti heikommassa asemassa oleville   
6. Kuntoutuspsykoterapia johti tulotason kasvuun miehillä muttei naisilla   
7. Työpaikoilla on mahdollisuus vahvistaa osatyökykyisten työssä suoriutumista ja tuottavuutta   
8. Työnantajan myönteiset kestävyysasenteet tukevat työpaikan ympäristöinnovaatioita   
9. Mielenterveyden työkalupakki auttaa työpaikkoja edistämään työntekijöiden mielenterveyttä   
10. Perimä ja aikuisiän ympäristötekijät ennustavat kestäviä työuria   
11. Työstressi heikensi työhyvinvointia erityisesti pandemian aikana   
12. Ulkomailla vietetty aika nostaa korkeakoulutettujen paluumuuttajien vuosituloja erityisesti miehillä   
13. Masennus, heikot vaikutusmahdollisuudet työssä ja vähäinen fyysinen aktiivisuus ovat keskeisiä työttömyyden riskitekijöitä keski-ikäisillä  
14. Väestön työkyvyn tukemiseen tarvitaan lisää yhteistyötä
     

Tutustu tutkimuksiin alla tai lataa katsaus pdf-muodossa (liitteenä). 

1. Organisaation tuki oli merkittävää työhön sitoutumisessa niin etä-, hybridi- kuin lähityössä koronapandemian aikana

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin työn hallinnan, psyykkisten vaatimusten ja organisaation tuen vaikutusta työhön sitoutumiseen etä-, hybridi- ja lähityössä koronapandemian aikaan. Suomalaiseen MEADOW-kyselyyn perustuvat tulokset osoittivat, että etätyötä tekevillä oli eniten työn hallinnan tunnetta, mutta muita eroja hybridi- ja lähityötä tekeviin ei ollut.  

Työn hallinnan tunne oli yhteydessä parempaan sitoutumiseen ja korkeat psyykkiset vaatimukset huonompaan työhön sitoutumiseen. Organisaation tuella oli kaikkein vahvin yhteys työhön sitoutumiseen, ja hyvä organisaation tuki heikensi psyykkisten vaatimusten negatiivista vaikutusta siihen.  

Julkaisu: Selander, K., & Alasoini, T. (2025). Organizational Support and Work Engagement: Onsite, Hybrid, and Remote Work during COVID-19. Nordic journal of working life studies, Online First. https://doi.org/10.18291/njwls.153189

Julkaisun tyyppi: Vertaisarvioitu kansainvälinen tutkimusartikkeli
 

2. Vanhusten palvelutaloissa kohdataan runsaasti eettisesti haastavia tilanteita  

Tutkimuksessa kartoitettiin eettisesti haastavien tilanteiden yleisyyttä vanhustenhoidossa palvelulajeittain sekä näiden tilanteiden yhteyttä organisaatiotason tekijöihin ja työyksikön tekijöihin. Vuonna 2020 reilulle 4000 henkilölle lähetetystä kyselystä havaittiin, että eettisesti haastavia tilanteita koettiin paljon: eniten palvelutaloissa, sairaanhoitajien ja lähihoitajien keskuudessa ja vähiten ohjaustoiminnassa ja ruoka- ja siivouspalveluhenkilökunnalla. Työn kuormittavuus ja organisaatiotason epäoikeudenmukaisuus olivat vahvimmin yhteydessä eettisesti kuormittaviin tilanteisiin.  

Julkaisu: Selander K, Korkiakangas E, Nikunlaakso R, Koivisto T, Laitinen J. (2025). Ethically challenging situations in eldercare: A cross-sectional study. Nursing Ethics; 0(0). Online First.  https://doi:10.1177/09697330251317673

Julkaisun tyyppi: Vertaisarvioitu kansainvälinen tutkimusartikkeli

3. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan määrätietoista toimintaa henkilöstön pitovoiman ja työhyvinvoinnin parantamiseksi

Raportissa tarkasteltiin julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työhyvinvointia ja henkilöstön pysymistä työnantajan palveluksessa syksyllä 2024 verrattuna vuoteen 2023. Työterveyslaitoksen toteuttamien kyselytutkimusten perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työhyvinvoinnissa oli nähtävissä positiivista kehitystä erityisesti päälliköiden ja johdon sekä osittain myös lähiesihenkilöiden tilanteen korjaantumisena sekä työyhteisöjen toiminnassa. Alentunut työkyky, huono palautuminen, psyykkinen rasittuneisuus ja työnantajan vaihtoaikeet olivat kuitenkin korkealla tasolla. 

Työpaikan pitovoiman ylläpitämiseksi tulisi erityisesti kiinnittää huomiota nuorten työntekijöiden sitouttamiseen, uusien työntekijöiden perehdytykseen ja yleisesti kiinnostavien työuramahdollisuuksien kehittämiseen. Tarvetta on myös epäasiallisen kohtelun ja muiden työn kuormitustekijöiden hallitsemiselle.  

Julkaisu: Laitinen, J., Selander, K., Nikunlaakso, R., & Ervasti, J. (2025). Mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnilla 2024. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-199-4

Julkaisun tyyppi: Raportti

4. Suomessa syntyneiden korkeasti koulutettujen muutto toiseen maahan on yleensä tilapäistä

Tämä rekisteritutkimus osoitti, että usein Suomessa syntyneiden korkeakoulutettujen muutto toiseen maahan on tilapäistä, ja vain 5 % paluumuuttajanaisista ja 3 % paluumuuttajamiehistä oli ollut ulkomailla yli 10 vuotta. Yleisimmin takaisin muutettiin Ruotsista (naiset 22 %, miehet 20 %).  

Paluumuuttajamiehet kiinnittyvät paluumuuttajanaisia paremmin työelämään ja ansaitsivat jopa enemmän kuin vertailuryhmän miehet. Naisista lähes viidennes oli paluumuuton jälkeen työelämän ulkopuolella, mikä oli samanikäisellä vertailuväestöllä selkeästi harvinaisempaa. Miesten vahva työmarkkina-asema saattaa johtua työuralähtöisistä muutoista, kun naisten heikompi työmarkkina-asema ja suurempi osuus pienten lasten vanhempina viittaavat siihen, että heillä paluumuutto liittyy usein perhesyihin, kuten puolison työn perässä muuttamiseen.

Julkaisu: Toivanen, M., Airaksinen, J., Varje, P., Koskinen, A. & Väänänen, A. (2025). Korkeakoulutetut paluumuuttajat työmarkkinoilla. Yhteiskuntapolitiikka 90:1, 20-33. https://yplehti.fi/yleinen/yp-1-25-korkeakoulutetut-paluumuuttajat-tyomarkkinoilla/  

Julkaisun tyyppi: Vertaisarvioitu tutkimusartikkeli

5. Vapaa-ajan liikunta tuo terveyshyötyjä erityisesti heikommassa asemassa oleville

Tämä useisiin kohortteihin ja Ison-Britannian biopankkiaineistoon perustuva tutkimus vahvisti, että vapaa-ajan liikunta liittyy pidempiin sairaudettomiin vuosiin eri väestöryhmissä. Lisäksi havaittiin, että terveyshyödyt olivat usein suurempia henkilöillä, joilla oli jo olemassa olevia terveysriskejä tai heikompia lähtökohtia, verrattuna niihin, joilla on suotuisampi riskitekijäprofiili.  

Tulokset viittaavat siihen, että väestönlaajuisten liikuntaohjelmien lisääminen voisi vähentää terveyseroja ja liikunnan lisäämistä olisi sisällytettävä kaikkeen politiikkaan.

Julkaisu: Nyberg ST, Frank P, Pentti J, Alfredsson L, Ervasti J, Goldberg M, et al. Health benefits of leisure-time physical activity by socioeconomic status, lifestyle risk, and mental health: a multicohort study. The Lancet Public Health. 2025 Feb;10(2):e124–35. https://doi.org/10.1016/S2468-2667(24)00300-1

Julkaisun tyyppi: Vertaisarvioitu kansainvälinen tutkimusartikkeli

6. Kuntoutuspsykoterapia johti tulotason kasvuun miehillä muttei naisilla

Tässä rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin pitkäkestoisen kuntouttavan psykoterapian vaikutusta työikäisten tulotasoon miehillä ja naisilla, jotka olivat saaneet sairauspäivärahaa yleisten mielenterveyshäiriöiden vuoksi. Tulokset osoittivat psykoterapian käytön johtavan merkittävään tulojen kasvuun hoidon jälkeen miehillä, mutta vastaavaa vaikutusta ei havaittu naisilla.

Julkaisu: Turunen J, Selinheimo S, Gluschkoff K, Böckerman P, Kausto J, Koskinen A, et al. The gendered effect of rehabilitative psychotherapy use on income: Quasi-experimental evidence from a Finnish population with work disability due to common mental disorders. Journal of Affective Disorders. 2025 May;377:92–105. https://doi.org/10.1016/j.jad.2025.02.058

Julkaisun tyyppi: Vertaisarvioitu kansainvälinen tutkimusartikkeli

7. Työpaikoilla on mahdollisuus vahvistaa osatyökykyisten työssä suoriutumista ja tuottavuutta

Tässä etnografisessa tutkimuksessa tarkasteltiin tuetun työllistämisen palvelun kautta työllistyneiden osatyökykyisten työympäristöä, työn luonnetta ja saatua tukea. Lisäksi tutkittiin työllistyneiden ja heidän työnantajiensa käsityksiä työstä suoriutumisesta ja työn tuottavuudesta. Tuetun työllistymisen palvelua tarjottiin aikuissosiaalityön vammaisille ja pitkäaikaistyöttömille asiakkaille Työkykyohjelmassa (2019–2023).    

Tulosten mukaan työllistyneet henkilöt työskentelivät usein prekaareissa, matalan tuottavuuden työtehtävissä, joissa mahdollisuudet kestäviin työuriin olivat vähäiset. Työllistyneet pitivät sekä esihenkilöiden että työyhteisön roolia tärkeänä. Esihenkilöillä oli tarkka käsitys työllistyneiden työn tuottavuuden ja sen mahdollisista vaihteluista. Osa esihenkilöistä muutti omaa työtapaansa, tarjosi lisätukea ja osallistui työllistyneen työtehtävien mukauttamiseen tämän työssä suoriutumiseksi. Työvalmentajien tuki oli työllistymisvaiheessa ratkaisevaa, mutta heidän roolinsa työpaikalla jäi työnantajille epäselväksi.  

Työpaikoilla tarjolla olevien työtehtävien sekä työnhakijoiden yhteensovittamista tulisi edistää kestävien työurien tukemiseksi. Tämä vaatii työnantajilta ja työyhteisöiltä tiiviimpää työssä suoriutumista tukevaa ja tuottavuuteen suuntautunutta yhteistyötä ammatillisen kuntoutuksen ja työllistämisen palveluissa.

Julkaisu: Juvonen-Posti, P. & Vuorento, M. (2025). Enhancing individual task performance and productivity: an ethnographic observational study of supported employment among social services clients in Finland. BMC Public Health,18;25(1):214. https://doi.org/10.1186/s12889-025-21464-6

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu kansainvälinen tutkimusartikkeli

8. Työnantajan myönteiset kestävyysasenteet tukevat työpaikan ympäristöinnovaatioita

Tässä tutkimuksessa selvitettiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttämällä, millaiset yksilölliset ja työympäristöön liittyviä tekijät vaikuttavat ympäristöinnovaatioihin. Työpaikan ympäristöinnovaatioilla viitataan työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöhön, jossa kehitetään ja ylläpidetään erilaisia kestävyystoimia työpaikalla.

Suomalaisten palkansaajien tarkastelu osoitti, että työnantajan kestävyysasenteilla on merkittävä yhteys työpaikan ympäristöinnovaatioihin. Myös työntekijöiden taustatekijöillä oli merkitystä, sillä korkea koulutus, työskentely julkisella sektorilla sekä tutkimus- ja opetustyö olivat yhteydessä korkeampiin ympäristöinnovaatioihin. Tulokset osoittivat myös monia haasteita. Esimerkiksi työnantajan välinpitämätön asenne vaikeuttaa pienienkin ympäristötoimien ehdottamista työpaikalla. Myös yhteistyön puute vaikeuttaa ympäristötoimien innovoimista.

Tutkimuksessa todetaan, että työpaikkojen kestävyysasenteet ovat ratkaisevassa asemassa kestävien ympäristö- ja ilmastotoimien toteutumisen kannalta.

Julkaisu: Moilanen, F. & Turunen, J. (2025). Opportunities of Workplace Innovation in Sustainability Transitions. European Journal of Workplace Innovation, 9(1 & 2), 140-162. https://doi.org/10.46364/ejwi.v9i1.1407

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu kansainvälinen tutkimusartikkeli

9. Mielenterveyden työkalupakki auttaa työpaikkoja edistämään työntekijöiden mielenterveyttä

Tässä yleistajuisessa julkaisussa tarkastellaan, miten Mielenterveyden työkalupakki -hankkeen toimintamallit ja käytännön työkalut sijoittuvat eri preventiotasoille ja millä strategioilla niitä implementoidaan. Mielenterveyden työkalupakin avulla työpaikat voivat edistää henkilöstön mielen hyvinvointia sekä mielenterveyttä osana työkykyä.

Pääosin työkalujen ja toimintamallien tunnistettiin keskittyvän mielenterveyden edistämiseen sekä riskien tunnistamiseen ja hallintaan. Implementaatiostrategioiden osalta erityisesti tiedon levittämiseen liittyvät strategiat (esim. ajankohtaisviestintä) painottuivat hanketoiminnassa, mutta myös käyttöönottoa (esim. työpajat), työkalujen ja toimintamallien juurruttamista (esim. seuranta), työpaikan toimijoiden kyvykkyyksien kasvattamista (esim. koulutukset) sekä skaalausta ja laajempaa käyttöönottoa (esim. eri toimialustojen hyödyntäminen) koskevia strategioita edistettiin.

Työkyky on tärkeä osa mielen hyvinvointia. Mielenterveyden työkalupakin toimintamalleja ja työkaluja hyödyntäessä on syytä huomioida eri preventiotasot sekä niihin sopivat implementaatiostrategiat. Artikkelissa julkaistiin myös suosituksia työpaikkojen valmiuksien kehittämiseen mielen hyvinvoinnin tukemisessa.

Julkaisu: Henriksson, M. & Pankkonen, O. (2025). Työpaikkojen valmiuksien kehittäminen mielen hyvinvoinnin tukemisessa – Esimerkkinä Mielenterveyden työkalupakki -hanke. Työpoliittinen aikakausikirja 2025:1, 90-107. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-873-8

Julkaisutyyppi: Yleistajuinen

10. Perimä ja aikuisiän ympäristötekijät ennustavat kestäviä työuria  

Ruotsalaisessa rekisteritutkimuksessa mallinnettiin kestäviä työuria, eli työuria, joissa oli mahdollisimman vähän katkoksia sairauspoissaolojen, työttömyyden tai työkyvyttömyyseläkkeen vuoksi. Tutkimuksessa seurattiin kaksosia läpi aikuiselämän ja selvitettiin perimän ja yksilöllisten ympäristötekijöiden vaikutuksia kestäviin työuriin.  

Perimä selitti jopa 59 % kestävien työurien vaihtelusta 28–37-vuotiailla ja 69 % 48–57-vuotiailla. Yksilölliset, pääosin aikuisiän ympäristötekijöiden, kuten työolojen tai -kuormituksen, vaikutukset kestäviin työuriin vaihtelivat 57 %:n ja 72 %:n välillä eri ikäryhmillä, mutta olivat erityisen tärkeitä työikäisillä eli 28–57-vuotiailla.

Kestävien työurien tukemisessa yksilölliset ympäristötekijät ovat erityisen tärkeitä, sillä ne ovat sellaisia esimerkiksi työhön tai sosiaaliturvaan liittyviä tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa työpaikka- ja yhteiskuntatasoilla.  

Julkaisu: Ropponen, A., Bergström, J., Narusyte, J., & Svedberg, P. (2025). A life course study of genetic and environmental influences on sustainable working life. PloS one, 20(2), e0317675. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0317675

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu kansainvälinen tutkimusartikkeli

11. Työstressi heikensi työhyvinvointia erityisesti pandemian aikana

Tämä vuosina 2018, 2020 ja 2022 kerättyyn, julkisen sektorin työntekijöille lähetettyyn kyselyaineistoon perustuva tutkimus osoitti, että työn kuormittavuus, työn panosten ja vastineiden epätasapaino ja matalat resurssit, kuten organisaation epäoikeudenmukaisuus ja työilmapiiri, olivat yhteydessä heikompaan hyvinvointiin jokaisena tarkasteluvuotena.

Pandemian aikaan vuonna 2020 erityisesti työn panosten ja vastineiden epätasapaino heikensi työntekijöiden työkykyä ja työn kuormittavuus heikensi työstä palautumista. Tutkimus osoitti, että kriisien aikana erityisesti paljon stressiä kokevat työntekijät olisi tunnistettava ja heidän työtänsä tuettava. Lisäksi oikeudenmukainen johtajuus ja myönteinen työilmapiiri ovat tärkeitä työntekijöiden hyvinvointia edistäviä voimavaroja.

Julkaisu: Ervasti, J., Airaksinen, J., Pentti, J., Kausto, J., Joensuu, M., Oksanen, T., Kivimäki, M., Vahtera, J. (2025). Psychosocial Risks and Resources at Work and Employee Well-being in the Context of the COVID-19 Pandemic: Time Series of Cross-sections. Journal of Occupational and Environmental Medicine 67(3):p e181-e186, https://10.1097/JOM.0000000000003301  

Julkaisun tyyppi: Vertaisarvioitu kansainvälinen tutkimusartikkeli

12. Ulkomailla vietetty aika nostaa korkeakoulutettujen paluumuuttajien vuosituloja erityisesti miehillä

Tämä kattavaan rekisteriaineistoon perustuva tutkimus osoitti, että korkeakoulutettujen paluumuuttajamiesten ansiotulojen taso ja kehitys olivat korkeammalla tasolla kuin vertailuväestöllä. Naisilla vastaavaa eroa ei havaittu. Erityisesti teollisuus-, rakennus- ja rahoitusalalla paluumuuttajien tulot olivat verrokkejaan korkeammat etenkin miehillä. Paluumuuttajien ja verrokkien erot tuloissa ja tulokehityksessä vaihtelivat myös kohdemaan ja siellä vietetyn ajan pituuden mukaan, ja näissäkin yhteys oli erilainen miehillä ja naisilla.  

Julkaisu: Toivanen, M., Airaksinen, J., Varje, P., Turunen, J., Koskinen, A. & Väänänen, A. (2025). Time spent abroad as a source of human capital – A nationwide study. International Migration, 63, e70011. https://doi.org/10.1111/imig.70011

Julkaisun tyyppi: Vertaisarvioitu kansainvälinen tutkimusartikkeli

13. Masennus, heikot vaikutusmahdollisuudet työssä ja vähäinen fyysinen aktiivisuus ovat keskeisiä työttömyyden riskitekijöitä keski-ikäisillä

Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa ja meta-analyysissa tarkasteltiin työttömyyden riskitekijöitä keski-ikäisillä työntekijöillä. Yli 10 000 julkaisuun perustuva aineisto osoitti, että mielenterveyden häiriöiden, erityisesti masennuksen, lisäksi heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, fyysinen vapaa-ajan aktiivisuus harvemmin kuin kerran viikossa, alhainen koulutustaso sekä yksin, ilman parisuhdetta eläminen ja maahanmuuttajatausta nostivat työttömyyden riskiä 40–64-vuotiailla.  

Julkaisu: Shiri R, Poutanen J, Härmä M, Ervasti J, Haukka E. A meta-analysis of unemployment risk factors for middle-aged workers. Scand J Work Environ Health – online first. https://doi.org/10.5271/sjweh.4216

Julkaisun tyyppi: Vertaisarvioitu kansainvälinen tutkimusartikkeli

14. Väestön työkyvyn tukemiseen tarvitaan lisää yhteistyötä

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitä koordinoivaa työtä tekevien ammattilaisten, kuten työkykykoordinaattoreiden, työ sisältää ja miten he toimivat asiakkaidensa työkyvyn tukemiseksi eri hallinnonaloilla ja työpaikoilla.  

Monimenetelmällisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että eri hallinnonaloilla koordinoivaa työtä tekevät jakoivat samanlaiset toimintatavat ja arvot. Eri hallinnonalojen välillä havaittiin kuitenkin esteitä, kuten vaikeudet eri organisaatioiden välisen yhteistyön toteuttamiseen käytännössä, puutteellinen dokumentointi ja ajanpuute, jotka haittasivat monialaista yhteistyötä ja asiakkaan kokonaisvaltaista työkyvyn ja työllistymisen tukemista.

Koordinoiva monialainen yhteistyö ja ammattilaisten tarjoamansa räätälöity tuki ovat ratkaisevassa roolissa, kun pyritään edistämään työikäisten työelämään osallistumista. Yksilöllisen tuen tarjoamiseen tarvitaan lisää käytäntöjä, jotka edistävät monialaista yhteistyötä ja palvelujen koordinointia.

Julkaisu: Juvonen-Posti, P., Nevala, N., & Kaleva, S. (2025). Realising the Case Management Ideal in Multi-organisational Coordination Work to Support Work Ability and (Re) employment in Finland. Journal of Occupational Rehabilitation, 1-13. https://doi.org/10.1007/s10926-025-10274-7

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu kansainvälinen tutkimusartikkeli

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus

• Tutkimuskatsauksessa esitellään tiiviisti Työterveyslaitoksen tuoreimmat tutkimukset, ja se ilmestyy noin kerrran kuussa.
• Jos haluat saada jatkossa tiedon uusimmasta katsauksesta, tilaa työelämän vaikuttajien ja päättäjien uutiskirjeemme.
• Kuulemme mielellämme palautetta katsauksesta.  Voit kertoa mielipiteesi helposti tämän palautelomakkeen kautta.
• Tutustu aiempiin katsauksiin tutkimuskatsaukset-sivulta.
  
  

Lisätiedot

• Laura Salonen, erikoistutkija, Laura.Salonen@ttl.fi, +358 30 474 3380
• Jie Li, tutkija, Jie.Li@ttl.fi, +358 30 474 2922 
• Päivi Lehtomurto, viestintäpäällikkö, Paivi.Lehtomurto@ttl.fi, +358 50 415 6309
• Yksittäisistä tutkimuksista voi olla yhteydessä suoraan artikkelin tai raportin kirjoittajiin: etunimi.sukunimi@ttl.fi