Esikoislasten vanhempien välinen yhteistyö kehittyy eri tahtiin: ”Tarvitaan aikaa, sopeutumista ja tukea”
KM Minna Ranta havaitsi aikuiskasvatustieteen väitöstutkimuksessaan varhaisen yhteisvanhemmuuden kehityksessä neljä erilaista kehityskulkua.

KM Minna Rannan väitöstutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien välisen yhteistyön kehitys- ja oppimisprosesseja. Tarkastelussa olivat esikoislapsen vanhemmat odotusvaiheesta siihen saakka, kunnes esikoislapsi oli noin 1,5-vuotias. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä pitkittäistutkimuksessa havaittiin neljä varhaisen yhteisvanhemmuuden rakentumisen kehityspolkua yhdessä asuvien pariskuntien välillä. Väitöstutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa CopaGloba – yhteisvanhemmuuteen oppimassa -konsortiotutkimushanketta.
”Tutkimus toi näkyviin vanhempien yksilölliset kehityskulut aikuisuudessa ja vanhemmuudessa sekä kuinka nämä prosessit nivoutuvat yhteen puolisoiden välillä”, Ranta kertoo.
Vanhemmuuteen sopeutumisessa eroja
Tutkimuksen mukaan vanhemmat sopeutuivat vanhemmuuteen samantahtisesti tai eritahtisesti. Vanhemmuuteen sopeutuminen oli merkittävä siirtymä, joka aloitti vanhempien välisen yhteistyön aktiivisen muodostumisen joko jo odotusaikana tai lapsen syntymän jälkisinä kuukausina. Ranta kuvaili tutkimuksessaan neljä yhteisvanhemmuuden kehityskulkua.
Tasavertainen puolisoiden välisen tuen matka kuvasi sujuvaa, molempien aktiivista osallistumista ja yhteistä kasvua yhteisvanhemmuuteen.
Matka eriaikaisesta sopeutumisesta sujuvaan yhteisvanhemmuuteen sisälsi vanhempien välillä haasteita erityisesti lapsen syntymän jälkeen, johtuen vanhempien eritahtisesta kasvusta vanhemmuuteen.
Matka äidin ensisijaisuudesta kommunikoivaan tiimiin kuvasi vanhempien yhteistyötiimin rakentumista, kun vanhemmat oppivat keskustelemaan ja sopimaan tasapuolisemmasta työnjaosta.
Matka haastavalla yhteisvanhemmuuden vuoristoradalla näyttäytyi intensiiviseltä elämää ravisuttavalta matkalta, jossa vanhemmat kuvasivat yhteistyötään vaikeana johtuen kommunikointi-, ja sopeutumisvaikeuksista elämänmuutokseen.
”Yhteisvanhemmuuden kehityksessä on ajallista vaihtelua pariskuntien välillä, mutta myös yhteisesti koettuja virstanpylväitä, jolloin mahdolliset haasteet yhteistyössä usein vaihtuvat sujuvampaan perhe-elämään. Tällainen aika oli tutkimuksen osallistujilla usein lapsen ollessa noin 6–9 kuukauden ikäinen”, Ranta kertoo tutkimuksen tuloksista.
Esikoisen syntymä muuttaa vanhempien ajatusmalleja
Yhteisten sujuvien toimintatapojen löytyminen vaatii pariskunnilta aikaa ja kärsivällisyyttä. Usein samanaikaisesti tapahtuu sekä yksilö-, että parisuhdetasolla syvällistä, arvoja ja asenteita muokkaavaa oppimista ja kasvamista.
”Esikoisen syntymä on merkittävä elämänvaihe aikuisen kehityksen kannalta. Vanhemmaksi tulo merkitsee enemmän kuin tietojen ja taitojen oppimista, se usein johtaa myönteisesti koettuihin muutoksiin myös ajattelutavoissa, käyttäytymisessä ja kokemuksissa ja on siten aikuisen kehityksen kannalta keskeinen merkkipaalu aikuisen elämässä”, Minna Ranta kuvaa.
Tutkijan mukaan vanhempien olisikin hyvä tunnistaa niin yhteisvanhemmuuteen kuin lapsen kehitykseen liittyvien muutosten jaksottaisuus. Yhteisten toimintatapojen löytymiselle on hyvä antaa aikaa niin erilaisten elämäntilanteiden vaatimusten kuin ilojen keskellä.
Yhteisvanhemmuuteen kaivataan tukea myös yhteiskunnalta
Tutkimuksen mukaan yhteisvanhemmuus on keskeinen perhe-elämän osa-alue, joka ulottuu niin yksilö-, kuin perhesuhteiden tasoille, kuin myös yhteiskunnan työkulttuuriin ja lastenhoidollisiin ratkaisuihin. Väitöstutkimus toi näkyviin tasavertaisen vanhemmuuden ihanteet sekä omannäköiset yhteisvanhemmuutta toteuttavat käytännöt.
”Aikuisen oppimiseen ja elämänkulkuun nivoutuva kasvun näkökulma kuvaa nykyaikaa, jossa on tarve vahvistaa vanhemmuutta, parisuhteiden jatkuvuutta ja koko perheen hyvinvointia. Tämä tehdään yhteensovittamalla eri tavoin perhe-elämää, työuria ja vapaa-aikaa. Yhteisvanhemmuus tulisikin nähdä kehittyvänä ilmiönä, johon pariskunnat voivat tarvita tukea myös yhteiskunnalta”, toteaa Minna Ranta.
KM Minna Rannan aikuiskasvatustieteen väitöskirjan "Yhteisvanhemmuuden kehitys- ja oppimisprosessit siirtymävaiheessa vanhemmuuteen" tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 22.3.2025 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Vanhassa juhlasalissa (S212).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Henna Pirskanen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Anna Rönkä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0476-1.
Lisätietoja
Minna Ranta kirjoitti ylioppilaaksi Keuruun lukiosta 1997. Hän valmistui kasvatustieteen kandidaatiksi lastentarhanopettajan koulutuksesta Savonlinnan opettajankoulutuslaitokselta vuonna 2001. Ranta on työskennellyt lasten ja perheiden parissa varhaiskasvatuksessa sekä järjestöjen, seurojen ja vapaan sivistystyön kentällä. Ranta valmistui kasvatustieteen maisteriksi vuoden 2018 alussa, jonka jälkeen hän on toiminut työsuhteessa Jyväskylän yliopiston erilaisissa perhe- ja lapsuustutkimuksen kehitysprojekteissa, yliopistonopettajan tehtävissä sekä väitöskirjatutkijana.
Väitöskirjatyötä ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (osana CopaGloba, yhteisvanhemmuuteen oppimassa konsortiotutkimushanketta) ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, yhteensä neljän vuoden ajan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Ranta
minna.s.ranta@jyu.fi
puh. 040 805 3965
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat


Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Ruusupuisto tutkii ja keskustelee: Mediakasvatus nyt ja tulevaisuudessa13.3.2025 13:57:34 EET | Tiedote
Suomalainen mediakasvatus on herättänyt viime vuosien aikana paljon kansainvälistä kiinnostusta. Muiden muassa CNNn, The Guardianin ja The New York Timesin kaltaiset mediat ovat uutisoineet suomalaisen medialukutaitotyön merkityksestä esimerkiksi disinformaation vähentämiseksi tai demokratian vahvistamiseksi. Kahden temaattiseen keskustelun kautta tarkastellaan sekä mediakulttuurin ajankohtaisia ilmiöitä että kasvatuksen mahdollisuuksia yhä muuttuvassa maailmassa. Miltä mediakasvatuksen tulevaisuus näyttäytyy?
Mikä vaikuttaa aivoihimme? Aivoviikon videoluennot katsottavissa13.3.2025 12:54:25 EET | Tiedote
Kansainvälisen aivoviikon kunniaksi Jyväskylän yliopiston monitieteinen aivotutkimuskeskus julkaisee neljä lyhyttä verkkoluentoa, jotka tarkastelevat aivoihin, hermostoon ja kognitioon vaikuttavia tekijöitä.
QS Ranking 2025: Liikuntatieteet sijalla 47, kaikkiaan 10 Jyväskylän yliopiston alaa mukana arvostetussa listauksessa12.3.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Vuoden 2025 QS World University Rankings by Subject -vertailun tulokset on julkaistu. Jyväskylän yliopiston aloista maailman sadan parhaan joukossa jatkoi liikuntatieteet, jonka sijoitus vertailussa on 47:s. Viime vuonna sijoitus oli 39:s. Lähellä huippua kasvatustieteet sijoitettiin välille 101–150 (viime vuonna 76. sija.) Psykologian sekä kielitieteiden sijoitus säilyi välillä 151–200.
Keskustelevan tekoälyn käyttö kouluissa voi tukea sekä oppimista että opettajien työtä12.3.2025 09:10:52 EET | Tiedote
Pieta-Anniina Sikströmin väitöskirjassa tutkittiin, miten keskustelevaa opetusteknologiaa voidaan käyttää oppimisen tukena suomalaisessa lukio-opetuksessa. Sikströmin mukaan keskustelevat teknologiat voivat tukea opiskelijoiden yksilöllistä ja itsenäistä oppimista. Lisäksi sen käyttäminen voi vapauttaa opettajan aikaa, mitä opettaja voi käyttää niiden opiskelijoiden auttamiseen, jotka tarvitsevat enemmän tukea.
28 800 opiskelijan avoin yliopisto: Yli neljännes Suomen avoimista yliopisto-opinnoista opiskellaan Jyväskylän yliopistossa12.3.2025 08:56:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto pitää paikkansa Suomen suosituimpana avoimena yliopistona. Vuonna 2024 JYU avoimessa opiskeltiin 26 prosenttia Suomen avoimista yliopisto-opinnoista. ”Joustava osaamisen kehittämisen mahdollisuus on keino tuoda tutkittua tietoa osaksi yhteiskunnan toimintoja”, sanoo avoimen yliopiston varajohtaja Merja Karjalainen Jyväskylän yliopistosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme