STTK ry.

STTK selvitti: Työelämä näyttäytyy nuorille vaativana ja epävarmana

Jaa

Nuorten työelämän kokemuksilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia paitsi yksilön elämään myös koko yhteiskuntaan.

STTK on selvittänyt 18–35-vuotiaiden kokemuksia työelämästä ja sen kuormitustekijöistä.
STTK on selvittänyt 18–35-vuotiaiden kokemuksia työelämästä ja sen kuormitustekijöistä. Markus Pentikäinen

STTK on selvittänyt 18–35-vuotiaiden kokemuksia työelämästä ja sen kuormitustekijöistä. Aula Research Oy:n toteuttaman kyselyn perusteella työelämä näyttäytyy nuorille aikuisille kiireisenä ja vaativana.  

– Työelämä koetaan hyvin vaativaksi, eikä se tulosten perusteella ole ollut nuorille yllätys. Yli puolet vastaajista (62 %) koki, että työelämä on vastannut niitä odotuksia, joita heillä oli jo ennen työelämään siirtymistä, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Kujala sanoo. 

Myös työnhaku on vaikeaa ja kuluttaa nuoria. 40 prosenttia vastaajista koki, että työnantajalla on liian kovat vaatimukset työnhakijan osaamista ja kokemusta kohtaan.

Viikoittaista ahdistusta ja uupumusta kokee joka kolmas

Tärkeimmiksi jaksamistaan tukeviksi työn osa-alueiksi nuoret tunnistivat työn sopivan määrän, mielenkiintoiset työtehtävät, hyvän johtamisen ja reilut esihenkilöt, hyvän ja kannustavan ilmapiirin sekä selkeät tavoitteet.  

– Nämä toteutuvat työpaikoilla melko hyvin. Tästä huolimatta selvä enemmistö (71 %) kuitenkin kertoo kokeneensa haitallista kuormitusta työssään vähintään joskus ja joka kolmas kokee ahdistusta, uupumusta ja suorituspaineita viikoittain, Kujala sanoo. 

– Sukupuolten välillä näkyy selvä ero: naisista ahdistusta kokee viikoittain 61 prosenttia ja suorituspaineita 66 prosenttia, kun miesten kohdalla vastaavat luvut ovat 48 ja 54. Ylipäätään naiset arvioivat työelämää kielteisemmin kuin miehet.

Epävarma työelämä vaikuttaa nuorten perheellistymissuunnitelmiin

Nuorten jaksamisella työelämässä on merkitystä paitsi heidän itsensä myös koko yhteiskunnan kannalta. Työn aiheuttama stressi ja epävarmuus sekä heikko taloudellinen tilanne vaikuttavat nuorten aikuisten perheellistymissuunnitelmiin ja työurien pituuteen sekä lisäävät mielenterveysongelmia

– Hallituksen lakihankkeet irtisanomisen helpottamiseksi ja määräaikaisuuksien sallimiseksi ilman perustetta vuodeksi lisäävät epävarmuutta työelämässä, STTK:n edunvalvonnan johtaja Minna Ahtiainen sanoo. 

– Jotta nuoret jaksavat työelämässä ja kotona uupumatta, työelämää täytyy kehittää pitkäjänteisesti kestävämpään suuntaan. STTK pyrkii kehittämään työelämää niin, että työntekijä voi hyvin ja työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa. Ammattiliitot tarjoavat työntekijöille turvaa tukemalla heitä työelämän ongelmatilanteissa.  

Vastuu kestävästä työelämästä on myös työpaikoilla. Työpaikkojen on autettava nuoria kestävän työuran alkuun muun muassa hyvällä perehdytyksellä ja inhimmillisillä vaatimuksilla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.

Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK: Kasvutyöryhmän eväät vaatimattomia, perintöveron poistolle ehdoton ei28.2.2025 14:44:39 EET | Tiedote

Varman toimitusjohtaja Risto Murron vetämä Kasvuriihi-työryhmän esitykset on julkaistu. STTK:lle ne ovat pettymys. - Koulutustason nostoon, ulkomaalaisten opiskelijoiden houkutteluun ja suomalaisten asiantuntijoiden kansainvälistymisen edistämiseen liittyvät esitykset ovat kannatettavia kasvun vauhdittamiseksi, mutta nekin edellyttävät pitkäjänteisyyttä, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. Työryhmän keskeiseksi kasvutoimeksi näyttää nousevan perintöveron poisto ja korvaaminen luovutusvoittoverolla. Kasvun luomisen sijaan se kuitenkin todennäköisesti hyydyttäisi kasvua ja heikentäisi merkittävästi julkista taloutta. - Sellaiseen ei ole varaa. Perintö- ja lahjavero tuotti viime vuonna 1,25 miljardia euroa, eli se on julkisen talouden kannalta merkittävä tulonlähde. Lisäksi veron korvaaminen kasvattaisi varallisuuseroja entisestään. Rikkaat välttäisivät perintöverotuksen käytännössä kokonaan, sillä veroa maksettaisiin vasta omaisuutta myytäessä, Lainà sanoo. Työryhmän esitys ei ollut yks

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye