Väitös: Parempi ymmärrys astrosyyteistä voi parantaa sähköstimulaatioon perustuvia hoitoja
Filosofian maisteri Annika Ahtiainen tutki väitöskirjassaan astrosyyttien eli keskushermoston tukisolujen vaikutusta hermoverkkojen toimintaan sekä sähköfysiologisiin ja biokemiallisiin vasteisiin. Tulokset osoittavat, että astrosyytit muokkaavat aktiivisesti hermosolujen toimintaa ja voivat vaikuttaa siihen, miten hermoverkot reagoivat ulkoisiin ärsykkeisiin. Tutkimus tarjoaa ymmärrystä hermostollisten sairauksien, kuten epilepsian, mahdollisista solutason toimintamekanismeista.

Aivot ja selkäydin muodostavat yhdessä keskushermoston, joka säätelee kehon tahdonalaisia ja tahdosta riippumattomia toimintoja. Hermosolut muodostavat laajoja ja dynaamisia verkostoja, jossa ne välittävät tietoa sähkökemiallisten signaalien avulla. Astrosyytit ovat aivojen yleisimpiä hermotukisoluja. Ne osallistuvat hermosolujen väliseen tiedonkäsittelyyn säätelemällä välttämättömiä välittäjäaineita, kuten gamma-aminovoihappoa ja glutamaattia. Tutkimuksessa ja lääketieteessä astrosyyttien rooli on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle.
Annika Ahtiainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan astrosyyttien vaikutusta hermosolujen väliseen kytkeytyvyyteen sekä sähköfysiologisiin ja biokemiallisiin vasteisiin. Tutkimuksessa hermosolujen sekä hermosolujen ja astrosyyttien verkostot kasvatettiin mikroelektrodimatriisialustalla (MEA), jolla hermosolujen sähköistä aktiivisuutta pystytään äänittämään solunulkoisesti reaaliajassa. Solujen toimintaa muokattiin kemiallisilla yhdisteillä, kuten ketamiinilla ja gabatsiinilla, sekä ajallisella interferenssistimulaatiolla (TIS).
Ketamiinia käytetään muun muassa nukutusaineena ja masennuksen hoidossa. Gabatsiinia puolestaan voidaan käyttää epilepsian mallintamiseen laboratoriossa, sillä se lisää hermosolujen sähköistä aktiivisuutta ja voi synnyttää epilepsian kaltaisen tilan. TIS on uusi ei-invasiivinen sähköstimulaatiomenetelmä, joka aktivoi syviä aivoalueita. Sen toivotaan tarjoavan turvallisemman vaihtoehdon nykyisten invasiivisten syväaivostimulaatiomenetelmien rinnalle.
Ahtiaisen tutkimustulosten perusteella astrosyyttien suhteellinen määrä hermoverkossa vaikuttaa merkittävästi hermosolujen sähköfysiologisiin ja biokemiallisiin vasteisiin. Astrosyytit lisäsivät hermosoluverkkojen vastetta gabatsiiniin ja lisäsivät näin hermoverkkojen sähköistä aktiivisuutta. Lisäksi ketamiini ja gabatsiini vaikuttivat hermosolu- ja hermosolu-astrosyyttiverkostojen solusignalointiin. Astrosyytit vähensivät myös TIS:in vaikutusta hermosoluihin, joka ilmeni vähentyneenä hermosolujen sähköisenä aktiivisuutena.
– Tulokset osoittavat, että astrosyytit ovat paljon enemmän kuin pelkkiä tukisoluja. Ne muokkaavat aktiivisesti hermosolujen toimintaa ja voivat vaikuttaa siihen, miten hermoverkot reagoivat ulkoisiin ärsykkeisiin. Nämä havainnot voivat auttaa ymmärtämään paremmin keskushermoston solujen toiminnan häiriöitä ja niiden vaikutuksia sekä hermosoluihin että astrosyytteihin, Ahtiainen toteaa.
– Aivojen ajalliseen interferenssiin perustuvia sähköstimulaatiomenetelmiä kehitettäessä tarvitaan lisää tutkimusta erityisesti TIS:n toimintamekanismeista solutasolla. Parempi ymmärrys siitä, miten TIS vaikuttaa hermosoluihin ja astrosyytteihin, voi auttaa kehittämään tehokkaampia ja ei-invasiivisia sähköstimulaatioon perustuvia hoitoja, Ahtiainen lisää.
Väitöstilaisuus perjantaina 4. huhtikuuta
Filosofian maisteri Annika Ahtiaisen neurotieteiden alaan kuuluva väitöskirja In Vitro Neuron-Astrocyte Networks and Their Modulation on Microelectrode Arrays tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 4.4.2025 kello 12 Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii Anna Herland Ruotsin Kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta. Kustoksena toimii dosentti Jarno Tanskanen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annika Ahtiainen
annika.ahtiainen@tuni.fiKuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopiston vuoden 2024 tilinpäätös: kansainvälinen tutkimusrahoitus kasvoi ja tutkintomäärät nousivat kaikilla koulutusasteilla27.3.2025 15:55:38 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston saama kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Kymmeneltä koulutusalalta suoritettiin kaikkiaan 4 809 tutkintoa, mikä oli 400 edellisvuotta enemmän. Yliopisto valittiin mukaan Euroopan unionin sirusäädöksen pääinstrumentteihin. Liikevaihto kasvoi 367,5 miljoonaan euroon ja varsinaisen toiminnan tulos tasapainottui tavoitellusti. Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus hyväksyi säätiön vuoden 2024 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen torstaina 27.3.2025.
Väitös: Kuoleman julkiseen käsittelyyn liittyvät talous, vaikuttaminen ja lohduttaminen, mutta kerrosten avaaminen vaatii historian tuntemusta27.3.2025 08:28:45 EET | Tiedote
FM Anna Huhtalan historia-alan väitöskirjatutkimus perehtyy 1920–1930-lukujen Suomen väkivalta- ja onnettomuuskuolemien eli poikkeuksellisten kuolemien julkiseen käsittelyyn ja osoittaa, että monet nykypäivän uutisten sisällöt pohjaavat vuosikymmeniä vanhoihin tapoihin ja käytänteisiin. Samaan aikaan kun uutisarvolla ja poliittisilla ja kaupallisilla tavoitteilla on merkityksensä, vaikuttaa kuolemasta kertovien uutisten sisältöön myös tarve ymmärtää tapahtunutta ja löytää lohdutusta.
Tampereen yliopisto kiinnostaa hakijoita – hakijamäärä kasvoi26.3.2025 13:12:56 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa Tampereen yliopistoon haki yhteensä 34 000 hakijaa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan järjestettiin yliopistojen avoimen väylän haku, jossa Tampereen yliopiston hakukohteisiin jätettiin 315 hakemusta. Opiskelupaikkoja syksyllä alkavaan koulutukseen on tarjolla yli 3 600.
Tampereen yliopistosta valmistuu 135 uutta lääkäriä26.3.2025 08:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuvat lääketieteen lisensiaatit vannovat lääkärinvalansa perjantaina 28.3.2025. Tutkintotodistuksen kuusivuotisesta koulutuksesta saa 135 nuorta lääkäriä. Nyt valmistuvat mukaan lukien Tampereen yliopistosta on valmistunut kaikkiaan 4428 lääketieteen lisensiaattia. Yliopisto aloitti lääkärikoulutuksen vuonna 1972.
Lapsiuhritutkimus selvittää lasten kokemaa väkivaltaa25.3.2025 12:24:39 EET | Tiedote
Tampereen yliopisto toteuttaa seuraavan kansallisen Lapsiuhritutkimuksen vuosina 2025-2026 osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Turvalliset kadut -kokonaisuutta. Aikaisempien Lapsiuhritutkimusten tuloksia on käytetty laajasti päätöksenteossa sekä lasten ja nuorten palveluiden kehittämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme