BLOGI | Vuosiraportin suurin uutinen: valtakunnassa kaikki hyvin
Potilasvakuutuskeskus julkaisee vuosittain potilasvahinkotilastot sille ilmoitetuista tapauksista ja korvatuista vahingoista. Vuosiraportti tarjoaa harvoin yllätyksiä. Miksi näin on, pohtii Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen blogissaan.

Viimeisin poikkeuksellinen tilanne ajoittuu vuoteen 2020, jolloin koronapandemia vaikutti vahinkoilmoitusten määrään odottamattomalla tavalla: kiireettömän hoidon rajoitusten vuoksi potilasvahinkoilmoituksia tehtiin selvästi tavanomaista vähemmän. Pandemian jälkeen hoitokäyntien ja toimenpiteiden määrän kasvu on heijastunut myös vahinkoilmoituksiin: vuonna 2024 ilmoituksia tehtiin lähes yhtä paljon kuin pandemiaa edeltäneenä vuonna 2019.
Miksi tilastot sitten eivät tarjoa yllätyksiä tai raflaavia uutisaiheita? Miksi vahinkoilmoitusten määrä säilyy jokseenkin ennallaan, vaikka seuraakin sitä, miten terveydenhuollossa kulloinkin kyetään potilaita vastaanottamaan? Näin siitäkin huolimatta, että Potilasvakuutuskeskus on pyrkinyt lisäämään tunnettuuttaan, jotta potilasvahinkoa epäilevät osaisivat hakea korvausta. Miksei korvattavien vahinkojen osuus tai maksettujen korvausten määrä merkittävästi muutu suuntaan tai toiseen?
Oma tulkintani on se, että suomalainen terveydenhuolto on lähtökohtaisesti laadukasta, turvallista ja ammattitaidolla hoidettua. Kuten kaikessa ihmisten tekemässä työssä myös terveydenhuollossa sattuu ajoittain poikkeavia tilanteita ja potilasvahinkojakin, mutta järjestelmällinen panostus potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun pitää vahinkomäärät vakaalla tasolla.
Koska terveydenhuollon toiminnan ja lainmukaisen korvausperusteen täyttymisen arviointi on haastavaa, Potilasvakuutuskeskus saa vuosittain ilmoituksia myös tapauksista, joissa laissa määritelty korvausperuste ei täyty. Vahinkoilmoitus on ainoa keino selvittää, onko potilasvahinkoa tapahtunut, ja siksi jokainen ilmoitus on tärkeä – myös niissä tapauksissa, jotka eivät lopulta johda korvauksiin.
Suurin osa maksetuista korvauksista koostuu jatkuvista ansionmenetyskorvauksista. Koska lakisääteinen potilasvakuutus on ollut voimassa lähes 38 vuoden ajan, osa ansionmenetyskorvausta saavista saavuttaa vuosittain eläkeiän, ja korvausmäärät heidän osaltaan laskevat. Tasainen korvausmäärä kertoo siitä, että ansionmenetyksestä korvauksia saavien joukosta poistuu vuosittain suunnilleen sama määrä henkilöitä kuin korvausten piiriin tulee uusia.
Ehkäpä suurin uutinen onkin se, ettei erityisiä uutisia tänäkään vuonna ole kerrottavana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Plit-Turunenjohtaja
Puh:040 450 4632Minna.Plit-Turunen@vakuutuskeskus.fiViestintä
Arkisin yleensä klo 9–15.
Kuvat

Linkit
Tietoa Potilasvakuutuskeskuksesta
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki Suomessa annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
Potilasvahinkoilmoitusten määrässä nousua – korvauksia maksettiin 25,2 miljoonaa euroa19.3.2025 06:18:00 EET | Tiedote
Potilasvahinkoilmoitusten määrä kasvoi vuonna 2024, ja ilmoitusten kokonaismäärän ennustetaan ylittävän vuoden 2023 tason. Nousu viittaa siihen, että koronapandemiaa edeltänyt vuoden 2019 ennätystaso lähestyy. Korvattavat potilasvahingot liittyivät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin sekä kliinisiin hoito- ja tutkimustoimenpiteisiin.
Lapsille tapahtuu harvoin potilasvahinkoja25.2.2025 06:07:00 EET | Tiedote
Vuosittain Suomessa korvataan runsaat 2 000 potilasvahinkoa. Valtaosa korvattavista vahingoista tapahtuu aikuisille. Alaikäisille eli alle 18-vuotiaille lapsille tapahtuneita vahinkoja korvataan vuosittain noin 140, mikä on 6 prosenttia kaikista korvattavista vahingoista.
Viidennes potilasvahingoista diagnoosiviiveitä – lääkärin on tärkeä tiedostaa mahdollisuus ajatusvinoumiin21.1.2025 06:04:00 EET | Tiedote
Diagnoosiviiveet ovat melko yleisiä, korvatuista potilasvahingoista noin 20 prosenttia liittyy diagnoosi- tai hoitoviiveeseen. Erityisesti päivystyksellisiin toimintoihin liittyy riski virhediagnostiikasta, mikä esimerkiksi murtumien, sydänsairauksien ja aivotapahtumien yhteydessä voi olla kohtalokasta. Väärä diagnoosi voi johtaa potilaalle haitalliseen hoitoon tai asianmukaisen hoidon viivästymiseen.
Potilasvahinkoaineistot auttavat parantamaan potilasturvallisuutta – vahingoista jopa miljardin vuosikustannukset15.1.2025 06:04:00 EET | Tiedote
Potilasvakuutuskeskuksen aineistot muodostavat kattavan perustan potilasturvallisuuden kehittämiselle – tavoitteena on vahinkojen vähentäminen ja syyllistämättömän potilasturvallisuuskulttuurin edistäminen. Vahinkoja ennaltaehkäisemällä voidaan pienentää merkittävästi yhteiskunnalle aiheutuvia kuluja.
Lääkitysvahingot tapahtuvat usein poikkeustilanteissa – valtaosa vahingoista olisi estettävissä18.12.2024 06:07:00 EET | Tiedote
Potilasvakuutuskeskuksen tuoreen teemaraportin mukaan kaikista potilasvahingoista vain noin 4 prosenttia liittyy virheisiin lääkityksessä. Valtaosa, eli 76 prosenttia lääkehoidon vahingoista olisi kuitenkin ollut estettävissä olemassa olevilla keinoilla. Potilasturvallisuuden kannalta olennaista on kiinnittää huomiota rutiineihin ja poikkeustilanteiden riskienhallintaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme