Tutkijat havaitsivat, että saman lajin puut samassa metsässä heräävät kevääseen omia aikojaan – ero jopa 12 päivää

Jaa

Maanmittauslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus on paljastanut merkittäviä yksilöllisiä eroja siinä, miten puut aloittavat kasvukautensa. Tulokset saatiin ensimmäistä kertaa kokeillulla menetelmällä, jossa tutkijat laserkeilasivat metsäalueen tunnin välein koko kasvukauden ajan. Löydökset tarjoavat arvokasta uutta tietoa paikallisten kasvuolosuhteiden vaikutuksesta puiden kasvuun.

Koivun lehtiä aurinkoisessa maisemassa
Juho Aalto

Ilmastolliset stressitekijät, kuten äärilämpötilat ja pitkittyneet kuivuusjaksot, vaikuttavat yhä enemmän puiden kasvuun ja fenologiaan; esimerkiksi lehtien puhkeamisen ja varisemisen ajoitukseen. 

Näiden vaikutusten syvällisemmäksi ymmärtämiseksi Helsingin yliopiston ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat toteuttivat pitkäaikaisen kokeen pysyvällä laserkeilausasemalla, joka sijaitsee SMEAR II -tutkimusasemalla Hyytiälässä Etelä-Suomessa. Kokeessa luotiin laservalon avulla tarkkoja 3D-malleja yksittäisistä puista, mikä mahdollisti kasvun ja rakenteellisten muutosten seurannan ennennäkemättömällä tarkkuudella. Vastaavaa tutkimusasetelmaa ei ole kokeiltu missään aiemmin. 

– Laserkeilauksen avulla voidaan tutkia puita häiritsemättä niiden luonnollista kasvua. Ensimmäistä kertaa pystyimme mittaamaan automatisoidusti muutoksia puissa päivän tarkkuudella. Tämän ansiosta pystyimme tutkimaan näiden vaihteluiden taustalla olevia tekijöitä ja niiden vaikutuksia yhden kasvukauden aikana, kertoo vanhempi tutkija Mariana Campos Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:stä. 

Lehtien puhkeamisessa useiden päivien ero 

Tutkimus keskittyi rauduskoivuihin ja havaitsi, että lähialueen lajikirjo ja kilpailu valosta vaikuttivat keväisen lehtien puhkeamisen ajoitukseen, kun taas veden saatavuus muokkasi syksyisen lehtien varisemisen ajoitusta. Lisäksi kasvukauden ajoituksella havaittiin olevan suuri merkitys; esimerkiksi aikainen lehtien puhkeaminen oli yhteydessä latvuksen pinta-alan kasvuun myöhemmin kaudella. Seurattujen puiden lehtien puhkeamisen ajankohdassa havaittiin jopa 12 päivän ero. 

– Tutkimus osoittaa, että yksittäisten puiden kasvukauden ajoitus ja kesto eroavat paikallisten kasvuolosuhteiden vuoksi jopa suhteellisen pienessä ja yhtenäisessä metsäalueessa. Tällaiset havainnot, kuten paikallisen veden saatavuuden vaikutus lehtien varisemiseen, auttavat ymmärtämään, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa puiden fenologiaan ja kasvuun metsässä, kommentoi apulaisprofessori Anna Lintunen Helsingin yliopistosta. 

Koe tarjoaa lisää ymmärrystä siitä, miten paikalliset tekijät ohjaavat puiden kasvua. Tähän asti yksittäisten puiden tarkat ja toistuvat mittaukset koko metsäalueella ovat olleet lähes mahdottomia toteuttaa. 

Hyytiälän laserkeilausmittaukset jatkuvat osana SMEAR II -aseman pitkäaikaisia mittauksia, mikä laajentaa ymmärrystä metsien ja ilmakehän vuorovaikutuksista. Tutkimus toteutettiin osana Suomen Akatemian kahta tutkimuslippulaivaa: Ilmakehän ja ilmaston ACCC-osaamiskeskusta sekä metsän, ihmisen ja koneen vuorovaikutusta tutkivaa  UNITEa

 Lisätietoja

Avainsanat

Kuvat

Aikasarja laserkeilausaineistosta. Vihreän ja ruskean sävyistä kuvaa puiden lehtien kasvusta.
Esimerkki tutkimusdatasta: kahden rauduskoivun latvuksen kehityksen vaihtelu kevään 2020 kasvukauden aikana. Vihreän sävyn lisääntyminen viittaa lehtien kasvuun. Puussa A tapahtuu merkittävää lehtien kasvua toukokuun lopun ja kesäkuun alun välillä, kun taas puu B aloittaa kasvunsa aiemmin, jo toukokuun puolivälissä.
Mariana Campos
Lataa

Linkit

Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.

Maanmittauslaitos.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos

Osakekirjat sähköistyvät suunniteltua nopeammin – jo 23 prosenttia huoneistoista huoneistotietojärjestelmässä18.2.2025 08:55:31 EET | Tiedote

Vuonna 2024 Maanmittauslaitoksessa sähköistettiin yhteensä noin 180 000 asunnon osakekirjaa. Näistä noin 130 000 osakekirjaa oli sellaisia, joissa ei ollut tapahtunut omistajavaihdosta. Jos huoneisto ei ole vaihtanut omistajaa, osakekirja pitää useimmiten sähköistää vuoden 2033 loppuun mennessä. Helmikuun 2025 puolivälissä tällaisia osakekirjoja oli jonossa noin 12 000.

Tilasto: kiinteistökaupassa isot alueelliset erot – loppuvuonna kauppa virkistyi hieman6.2.2025 08:57:44 EET | Tiedote

Kiinteistökauppojen tilastot osoittavat, että asuinkiinteistöihin Suomessa vuonna 2024 käytetty rahamäärä laski 8,7 prosenttia ja alueelliset erot olivat suuria. Haja-asutusalueella pientalokiinteistöjen kauppahintojen mediaani laski seitsemän prosenttia, kun taas kaikkien suurten kaupunkien asemakaava-alueiden rakennettujen pientalokiinteistöjen kauppahintojen mediaanit nousivat tai säilyivät vuoden 2023 tasolla. Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vuoden 2024 kiinteistöjen kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye