Laajennettu todellisuus avuksi ekologisemman ruoan tuottamiseen
Laajennettu todellisuus mahdollistaa ihmisen aistimusten keinotekoisen muokkaamisen. Esimerkiksi kasvisruokaa on laajennetussa todellisuudessa onnistuttu tekemään entistä houkuttelevammaksi. ”Tämä voisi olla yksi keino mahdollistaa ekologisesti entistä monipuolisempi ruoantuotanto, ja samalla saada ihmiset syömään terveellisemmin”, arvioi Tampereen yliopiston tietojenkäsittelyopin professori Roope Raisamo, joka on vuosia tehnyt Suomen Akatemian rahoituksella tutkimusta laajennetusta todellisuudesta eri käyttötarkoituksissa.

Laajennettu todellisuus (XR) viittaa kaikkiin ympäristöihin, joissa todellisuus ja virtuaalimaailma kohtaavat. Se pitää sisällään tekniikoita kuten lisätty todellisuus (AR), virtuaalitodellisuus (VR) ja niiden välillä yhdistetty todellisuus (MR).
Raisamon vastikään päättyneessä hankkeessa selvitettiin laajennetun todellisuuden vaikutusta ruokailukokemukseen. Ruokatutkimusta veti VTT:llä tutkimusprofessori Nesli Sözer. VTT halusi lähteä kehittämään sellaisia ruokakokemuksia ja uusia ruoka-aineksia, jotka olisivat ihmisen kannalta miellyttäviä ja niillä saisi kylläisyyden tunteen. Näin vaikkapa merilevä voitaisiin saada laajempaan käyttöön ruoanvalmistuksessa. Eräässä kokeessa tuotiin kasvispyöryköihin liha-aromeja ja tutkittiin, miten tämä muutti ruokailukokemusta. Laajennetun todellisuuden keinoin yksinkertaisella tuoksunäytöllä tuotiin myös miellyttävämpää tuoksua ruokailuun. Tämän puolen toteutti Raisamon ryhmä.
”Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli tuoda kaksi täysin eri tieteenalaa yhteen tekemään jotakin täysin uutta”, kertoo Raisamo. Hän on tutkinut laajasti tuntoaistimusten hyödyntämistä laajennetussa todellisuudessa.
Laajennetut aistikokemukset tulevaisuudessa
mukaan markkinointiin ja viestintään
”Tulevaisuudessa laajennetun todellisuuden mahdollistamia haju- ja tuntokokemuksia voidaan käyttää esimerkiksi markkinoinnissa ja viestinnässä. Vielä niitä ei voi käyttää, mutta tulevaisuudessa se on aivan mahdollista, jos käyttäjien laitteisiin lisätään tuoksuja ja tuntoaistimuksia tuottavat välineet. Haptisia eli tuntoaistimuksia tuottavia laitteita on jo saatavilla, mutta ne eivät vielä ole kaikkien ulottuvilla”, kertoo Raisamo. Esimerkiksi nuorison suosimilla sosiaalisen median kanavilla näitä voitaisiin hyödyntää osana kommunikaatiota.
Moniaistinen vuorovaikutus on Raisamon ryhmän vahvimpia alueita. Tekoäly oli ryhmän tutkimuksessa mukana jo paljon ennen nykyistä huippusuosiota. Tällä hetkellä Raisamo tutkii Akatemian rahoituksella ihmisen toimintakyvyn laajentamista ja tilannetietoisuutta siitä, missä hän on ja mitä on tapahtumassa. Tämäkin hanke toteutetaan yhteistyössä VTT:n kanssa. Mukana on myös Lapin yliopisto.
”Tulokset mahdollistavat laajennetun todellisuuden järjestelmien optimaalisen käytön ihmisen ja tekoälyn yhteistyössä. Mittaamme kognitiivisia vasteita, tehtävien suorittamista ja käyttäjäkokemusta, kun käyttäjä on vuorovaikutuksessa tekoälypohjaisen laajennetun todellisuuden kanssa. Yhdistämme kognitiivisen tilan mallintamisen, havaitsemisen, personoinnin ja ennustamisen tehtävän mallintamiseen, kontekstitietoisuuteen ja vuorovaikutusmenetelmien mukauttamiseen”, kertoo Raisamo alkaneesta hankkeesta.
Raisamo on tehnyt tutkimusta Suomen Akatemian rahoituksella jo vuodesta 2001. Myös muun muassa Business Finland ja EU ovat rahoittaneet laajasti hänen tutkimustaan.
Raisamo johtaa Tampereen yliopiston Ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimuskeskusta TAUCHIa, jossa on 90 tutkijaa. Raisamon omassa ryhmässä on 20 tutkijaa. TAUCHIn tehtävänä on parantaa ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta tuottamalla tietoa ja ratkaisuja, jotka perustuvat ihmisen luontaiseen tapaan kommunikoida.
Lisätietoja:
- Tietojenkäsittelyopin professori Roope Raisamo, Tampereen yliopisto,
p. 050 570 2007, roope.raisamo@tuni.fi - Journal on Multimodal User Interfaces’ssa julkaistu artikkeli ruoan kokemisesta laajennetussa todellisuudessa
- Ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimuskeskus TAUCHI
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Leena VähäkyläSuomen Akatemia
Puh:+358295335139leena.vahakyla@aka.fiSuomen Akatemia
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2025 rahoitamme tutkimusta lähes 515 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Suomen Akatemia valmistelee yliopistoille hakua ulkomaisten tutkijoiden kutsumiseksi Suomeen27.3.2025 15:20:44 EET | Tiedote
Suomen Akatemia suunnittelee uutta rahoitushakua, joka vahvistaisi yliopistojen mahdollisuuksia rekrytoida kansainvälisiä osaajia Suomeen.
RCF preparing call for universities to invite foreign researchers to Finland27.3.2025 15:20:44 EET | Press release
The Research Council of Finland (RCF) is planning a new funding call to help universities recruit international experts to Finland.
Sydänpysähdyksestä toipumista edistetään suomalaisvetoisella kansainvälisellä tutkimuksella25.3.2025 10:52:17 EET | Tiedote
Tutkijat 60 eri teho-osastolla ympäri maailmaa selvittävät keinoja nopeuttaa ja parantaa sydänpysähdyksen jälkeistä toipumista teho-osastolla. Koko tutkimusta johtaa Helsingin yliopiston ensihoitolääketieteen professori ja HUSin anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Markus Skrifvars yhdessä Lundin yliopiston professorin Niklas Nielsenin kanssa. Suomen Akatemia rahoittaa Skrifvarsin osuutta.
Finlands Akademis akademipris går till en forskare som undersöker nya proteinkällor och en forskare i kulturgeografi12.3.2025 09:00:14 EET | Pressmeddelande
Finlands Akademis akademipris 2024 tilldelas Emilia Nordlund, forskningschef vid Teknologiska forskningscentralen VTT Ab, och Olle Järv, akademiforskare vid Helsingfors universitet. Järv undersöker människors rörlighet för att förstå samhälleliga fenomen och processer. Nordlund har bidragit till att etablera en helt ny forskningsinriktning vid VTT: cellulärt jordbruk.
Akatemiapalkinnot uusien proteiinilähteiden etsijälle ja ihmismaantieteen tutkijalle12.3.2025 09:00:14 EET | Tiedote
Suomen Akatemian vuoden 2024 akatemiapalkinnot saavat tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä ja akatemiatutkija Olle Järv Helsingin yliopistosta. Järv hyödyntää ihmisten liikkuvuutta yhteiskunnan ilmiöiden ja prosessien ymmärtämisen välineenä. Nordlund on ollut luomassa täysin uutta solumaatalouden tutkimuslinjaa VTT:lle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme