Sydänpysähdyksestä toipumista edistetään suomalaisvetoisella kansainvälisellä tutkimuksella
Tutkijat 60 eri teho-osastolla ympäri maailmaa selvittävät keinoja nopeuttaa ja parantaa sydänpysähdyksen jälkeistä toipumista teho-osastolla. Koko tutkimusta johtaa Helsingin yliopiston ensihoitolääketieteen professori ja HUSin anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Markus Skrifvars yhdessä Lundin yliopiston professorin Niklas Nielsenin kanssa. Suomen Akatemia rahoittaa Skrifvarsin osuutta.
Joka vuosi Euroopassa noin 350 000 ja Suomessa 1 500–2 000 ihmistä saa äkillisen sydänpysähdyksen. Nopealla elvytyksellä noin 30 prosentilla saadaan verenkierto käynnistettyä uudelleen ja potilaat tulevat jatkohoitoon yliopisto- tai keskussairaalan teho-osastolle. Vuodessa Suomessa hoidetaan noin 600–700 potilasta.
Vaikka verenkierto käynnistyisi, vaarana on hapenpuutteesta johtuva aivovaurio.
”Yhtään spesifiä hoitoa ei ole olemassa, vaikka sitä on yritetty selvittää. Ei ole pystytty todentamaan, mikä selkeästi vähentäisi aivovaurion kehitystä”, toteaa Skrifvars.
Skrifvarsin omassa osatutkimuksessa kokeillaan nostaa potilaan verenpainetta lääkityksen avulla. Näin aivojen verenkierto pysyisi parempana ja se voisi vähentää mahdollista aivovauriota.
Tutkimuksessa tutkitaan suurella potilasryhmällä myös, millä muilla hoitomuodoilla potilaiden toipumismahdollisuuksia voitaisiin parantaa. Tutkijat ovat päätyneet vertailemaan kolmen eri hoitomuodon osalta vaihtoehtoisia menettelytapoja ja tavoitteita. Ne liittyvät verenpainetasoon, nukutuksen syvyyteen ja lämpötilakontrolliin. STEPCARE-tutkimus selvittää tasoa, jolla potilaalle saavutetaan parhaat toipumismahdollisuudet.
”Tutkimukseen osallistuu 3 500 potilasta eri puolilta maailmaa. Saamme kokoon riittävän potilasmäärän järkevässä ajassa. Kun mukana on monta eri sairaalaa ja potilasryhmää ja jos toimenpiteet tehoavat, voimme olla varmoja tuloksista”, Skrifvars selventää.
Keskeistä on, miten hoito vaikuttaa, miten potilas toipuu ja ennen kaikkea onko hän elossa kuuden kuukauden kuluttua sydänpysähdyksestä. Jos sydän käynnistyy ja ihminen päätyy teho-osastolle, puolet toipuu hyväkuntoiseksi ja puolet menehtyy.
Laaja tutkimus kestää 7–8 vuotta. Suomesta tutkimukseen osallistuu parisen kymmentä asiantuntijaa, globaalisti noin 150. Koko hoitoketju otetaan huomioon: mukana on niin tehohoitolääkäreitä ja kardiologeja kuin toiminta- ja fysioterapeutteja.
”Kun tutkimuksemme tulokset saadaan, voi olla, että ne tukevat suosituksia tai ovat ihan eri linjalla. Toiveena on, että vuonna 2027 julkaistavan tutkimuksen pohjalta saadut hoito-ohjeet otetaan käyttöön heti seuraavana vuonna.”
Tutkimuksessa käytetään nykyisiä käytössä olevia hoitoja, joten riskit ovat vähäiset ja vastaavat tavanomaisia hoitoon liittyviä riskejä. Toimenpiteet on helppo toteuttaa missä päin maailmaa hyvänsä.
Koko tiedetoimittaja Tarja Västilän kirjoittama juttu tutkimuksesta on luettavissa Suomen Akatemian yleistajuiselta Tietysti.fi-sivustolta. Akatemia julkaisee kevään aikana juttusarjan rahoittamastaan sydänsairauksien tutkimuksesta.
Lisätietoja:
- professori Markus Skrifvars, HUS/Helsingin yliopisto, p. 040 5137862, markus.skrifvars@hus.fi
- STEPCARE-tutkimuksesta
- Suomen Akatemian tutkimuksen vaikuttavuudesta
- www.tietysti.fi
Yhteyshenkilöt
Leena VähäkyläSuomen Akatemia
Puh:+358295335139leena.vahakyla@aka.fiSuomen Akatemia
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2025 rahoitamme tutkimusta lähes 515 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Suomen Akatemia valmistelee yliopistoille hakua ulkomaisten tutkijoiden kutsumiseksi Suomeen27.3.2025 15:20:44 EET | Tiedote
Suomen Akatemia suunnittelee uutta rahoitushakua, joka vahvistaisi yliopistojen mahdollisuuksia rekrytoida kansainvälisiä osaajia Suomeen.
RCF preparing call for universities to invite foreign researchers to Finland27.3.2025 15:20:44 EET | Press release
The Research Council of Finland (RCF) is planning a new funding call to help universities recruit international experts to Finland.
Laajennettu todellisuus avuksi ekologisemman ruoan tuottamiseen19.3.2025 09:35:16 EET | Tiedote
Laajennettu todellisuus mahdollistaa ihmisen aistimusten keinotekoisen muokkaamisen. Esimerkiksi kasvisruokaa on laajennetussa todellisuudessa onnistuttu tekemään entistä houkuttelevammaksi. ”Tämä voisi olla yksi keino mahdollistaa ekologisesti entistä monipuolisempi ruoantuotanto, ja samalla saada ihmiset syömään terveellisemmin”, arvioi Tampereen yliopiston tietojenkäsittelyopin professori Roope Raisamo, joka on vuosia tehnyt Suomen Akatemian rahoituksella tutkimusta laajennetusta todellisuudesta eri käyttötarkoituksissa.
Finlands Akademis akademipris går till en forskare som undersöker nya proteinkällor och en forskare i kulturgeografi12.3.2025 09:00:14 EET | Pressmeddelande
Finlands Akademis akademipris 2024 tilldelas Emilia Nordlund, forskningschef vid Teknologiska forskningscentralen VTT Ab, och Olle Järv, akademiforskare vid Helsingfors universitet. Järv undersöker människors rörlighet för att förstå samhälleliga fenomen och processer. Nordlund har bidragit till att etablera en helt ny forskningsinriktning vid VTT: cellulärt jordbruk.
Akatemiapalkinnot uusien proteiinilähteiden etsijälle ja ihmismaantieteen tutkijalle12.3.2025 09:00:14 EET | Tiedote
Suomen Akatemian vuoden 2024 akatemiapalkinnot saavat tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä ja akatemiatutkija Olle Järv Helsingin yliopistosta. Järv hyödyntää ihmisten liikkuvuutta yhteiskunnan ilmiöiden ja prosessien ymmärtämisen välineenä. Nordlund on ollut luomassa täysin uutta solumaatalouden tutkimuslinjaa VTT:lle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme