Varpuslinnut menettäneet ”nälkähormonin” – tutkijat hämmästyivät
Uudessa tutkimuksessa havaittiin, että varpuslinnut ovat menettäneet "nälkähormonin" eli greliinin, joka on yksi tärkeimmistä selkärankaisten ruoanottoa säätelevistä hormoneista. Tutkijat olivat ällistyneitä löydöstään, joka johti Oulun yliopiston geneetikko Stefan Prostin ja kollegoiden perusteelliseen ja pitkäjänteiseen varpuslintujen perimän tutkimiseen. Tulokset voivat avata biolääketieteeseen uusia tutkimusväyliä.

Nälkää, syömistä ja rasvan kertymistä säätelevät hormonijärjestelmät ovat selkärankaisilla hyvin vakiintuneita. Nisäkkäillä esimerkiksi rasvasolujen tuottama leptiini vähentää ruokahalua, ja järjestelmän häiriöt voivat johtaa aineenvaihduntasairauksiin ja lihavuuteen.
Muutama vuosi sitten kuitenkin havaittiin, että linnuilta on kadonnut leptiinijärjestelmä evoluution aikana. Nyt uudessa tutkimuksessa huomattiin, että varpuslinnut ovat menettäneet myös järjestelmän toisen tärkeän hormonin, greliinin. Tutkijat yllättyivät havaitessaan, että lähes kaikki varpuslinnut, joka on suurin linturyhmä ja johon kuuluu 60 prosenttia kaikista lintulajeista, on menettänyt myös tämän hormonin.
”Tutkimusryhmämme muissa tutkimuksissa havaittiin, että greliinillä voisi olla keskeinen rooli lintujen muuttokäyttäytymisen ohjaamisessa. Olimme siis tyrmistyneitä, kun emme löytäneet greliiniä yhden kohdelajimme, lehtokertun, perimästä!” sanoo Leonida Fusani, jonka tutkimusryhmä johti tutkimusta Wienin eläinlääketieteellisen yliopiston Konrad Lorenzin etologian instituutissa ja Wienin yliopiston käyttäytymis- ja kognitiivisen biologian laitoksella.
Tämän jälkeen tutkimusryhmä etsi perusteellisesti greliiniä eri menetelmillä. Esimerkiksi bioinformatiikan avulla selattiin muiden lintulajien genomeja. Biokemian menetelmillä analysoitiin varpuslinnuista otettuja näytteitä, joita verrattiin viiriäisten ja kyyhkyjen näytteisiin, joilla on greliiniä. ”Vaikka käytimme laajoja lähteitä ja tutkimusmenetelmiä, emme onnistuneet löytämään greliiniä koodaavia geenejä minkään varpuslinnun dna:sta”, raportoi genomitutkimuksen tehnyt Oulun yliopiston apulaisprofessori Stefan Prost.
Tutkimuksen tulokset ovat läpimurto lintujen fysiologian tutkimuksessa ja avaavat tärkeitä uusia tutkimusväyliä biolääketieteeseen. ”Varpuslinnut ovat ainutlaatuisia siinä mielessä, että ne kasvattavat ruumiinpainoaan 100 prosenttia keräämällä valtavasti rasvaa ennen muuttomatkoja, mutta palaavat kuitenkin helposti normaalipainoonsa muutamassa päivässä muuton päätyttyä”, Fusani sanoo. ”Leptiinin ja greliinin häviäminen näyttää liittyvän tähän poikkeukselliseen muovautumiskykyyn. Ymmärrys siitä, miten linnut onnistuvat hallitsemaan kehon rasvapitoisuutta, voisi olla erittäin hyödyllistä, kun pyritään puuttumaan yleisiin terveysongelmiin, kuten lihavuuteen ja syömishäiriöihin”.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Stefan Prost, 050 5766 384, Stefan.Prost@oulu.fi, Oulun yliopisto, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Aistiyliherkkyys haastaa arjen – aistikuormituksella voi olla merkittäviä vaikutuksia mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn27.3.2025 06:37:00 EET | Tiedote
Luokkahuoneen hälinä, kirkas valaistus, hankaava vaate tai suussa omituiselta tuntuva ruoka voivat tehdä tavallisesta arjesta raskasta aistiyliherkälle. Oulun yliopistossa tutkitaan, miten arkipäivän aistikuormitus heijastuu psyykkiseen vointiin ja sosiaaliseen toimintakykyyn lapsilla ja aikuisilla.
Oulun yliopistoon 18 606 hakijaa yhteishaussa26.3.2025 11:02:26 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 606 hakijaa. Tiistaina 25.3.2025 päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2455 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hiukan viime vuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5239 henkilöä.
Oulun normaalikoulun uudisrakennushanke etenee25.3.2025 14:17:02 EET | Tiedote
Oulun yliopiston hallitus päätti normaalikoulun uudisrakennuksen sijoittamisesta Linnanmaalle ja hankkeen siirtymisestä suunnitteluvaiheeseen.
Oulun yliopistossa kehitetty Onnikka-painonhallintasovellus vähentää verenpainelääkityksen tarvetta pitkällä aikavälillä25.3.2025 05:50:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan Onnikka-painonhallintasovellus voi merkittävästi vähentää verenpainelääkityksen tarvetta pitkällä aikavälillä. Viiden vuoden seurantatutkimuksen tulokset osoittavat, että Onnikkaa käyttäneillä verenpainelääkityksen aloitusten määrä oli 38 prosenttia pienempi kuin verrokkiryhmällä. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että sovelluksen avulla saavutetuilla elintapamuutoksilla on suotuisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia sydän- ja verisuoniterveyteen.
Miten puiden vedenkäyttö muuttuu, kun lunta on vähemmän? Oulangan mäntyihin asennetut mittarit paljastavat vedenkierron muutokset metsässä24.3.2025 06:06:00 EET | Tiedote
Tänä talvena on monin paikoin satanut keskimääräistä vähemmän lunta, ja Oulangan tutkimusasemalla alkavilla mittauksilla selvitetään, miten puiden vedenkäyttö reagoi talveen, jolloin lunta on vähemmän.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme