Oulun yliopisto

Aistiyliherkkyys haastaa arjen – aistikuormituksella voi olla merkittäviä vaikutuksia mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn

Jaa

Luokkahuoneen hälinä, kirkas valaistus, hankaava vaate tai suussa omituiselta tuntuva ruoka voivat tehdä tavallisesta arjesta raskasta aistiyliherkälle. Oulun yliopistossa tutkitaan, miten arkipäivän aistikuormitus heijastuu psyykkiseen vointiin ja sosiaaliseen toimintakykyyn lapsilla ja aikuisilla.

Neljä henkilöä istuu punaisella sohvalla, ja heistä kolmella on kannettavat tietokoneet sylissä. Heidän jalkansa ovat näkyvissä, ja lattialla on vesipullo ja muki.
Oulun yliopisto / Harri Tarvainen

Aistiyliherkillä kynnys havaita ärsykkeitä voi olla tavanomaista matalampi tai kyky tottua toistuviin ärsykkeisiin heikentynyt. Päiväkoti-, koulu- ja työpäivistä voi muodostua erityisen kuormittavia silloin, kun lapsi tai aikuinen reagoi yliherkästi yhden tai useamman aistikanavan kautta tuleviin ärsykkeisiin.

Aistiyliherkät saattavat ryhtyä välttelemään kuormittavia tilanteita tai he voivat tuntea herkästi ahdistusta. Lasten ärtyisyyden ja raivokohtausten taustalla voi piillä liiallinen aistikuormitus.

”Aistiyliherkkä joutuu pinnistelemään paljon, jotta voisi keskittyä, sillä keskittyminen menee herkästi häiritseviin ärsykkeisiin, kun niihin ei totu samalla tavalla kuin useimmat ihmiset. Tuntemus ei mene ohi, vaan esimerkiksi iholla hankaavalta tuntuva vaate tuntuu hankaavalta koko päivän”, SenSo-aistitutkimuksen vetäjä, yliopistonlehtori Katja Jussila Oulun yliopistosta kertoo.

Ruokailu, pukeutuminen ja peseytyminen voivat olla haastavia tilanteita aistiyliherkälle. Ruokien erilaiset struktuurit voivat olla jopa niin vastenmielisiä, että aiheuttavat yökkäysreaktion. Astioiden kilinä, ihmisten liikehdintä ja puheen sorina kuormittavat kuuloaistia, kirkas valaistus näköaistia.

Yllättävät kosketukset ja hipaisut lapsiryhmien pukeutumistilanteissa voivat kuormittaa, eikä sukkien ja alusvaatteiden pukeminen tunnu hyvältä. Aistiyliherkkä ei välttämättä totu kerrospukeutumiseen koko talven aikana. Suihkussa vesipisarat pistelevät iholla, ja märkä iho ja hiukset tuntuvat hankalilta. Hampaiden harjaus, käsien ja kasvojen pesu sekä kynsien leikkaaminen voivat olla epämiellyttäviä tuntoyliherkälle.

SenSo-aistitutkimushankkeessa pyritään selvittämään, miten aistisäätelyvaikeudet liittyvät kehityksellisiin haasteisiin ja psykiatriseen oirehdintaan.

Tutkimuksessa selvitetään, miten oppimis- tai työskentely-ympäristön koettu kuormittavuus vaikuttaa oirehdintaan ja aistisäätelyvaikeuksiin. Työskentely avoimissa tiloissa ja oppimisympäristöissä kuormittaa erityisesti kuuloaistia ja näköaistia. Aistiyliherkän kuormituksen säätelyssä olennaista onkin fyysisen ympäristön muokkaaminen.

Aistiyliherkkyyksien olemassaolo on tärkeää tiedostaa ja tunnistaa. “Tietoisuuden lisääminen aistisäätelyvaikeuksista on ensiarvoisen tärkeää, jotta lapset ja aikuiset saavat tarvitsemaansa tukea”, Katja Jussila kertoo.

”Tehokkain apu ylikuormitukseen on ennaltaehkäisy eli päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla pitäisi huomioida aistiesteettömyys. Se tarkoittaa valaistuksen, tuoksujen, akustiikan ja tilojen rajaamista aistiyliherkkiä huomioivalla tavalla”, hän sanoo.

Myös ruudulta tulevat nopeatempoiset ärsykkeet aiheuttavat aistikuormitusta. ”Pyrimme selvittämään, miten ruutuaika ja liikunnan määrä liittyvät aistisäätelyvaikeuksiin. Voi olla, että aistisäätelyvaikeuksia ei ole aikaisempaa enempää, mutta nykyinen ympäristö ja elämäntapa tuovat ne enemmän esille”, väitöskirjatutkija Anna Korkiakoski kertoo.

Tutkimus toteutetaan kyselytutkimuksena. Aikuinen voi osallistua täyttämällä kyselyn koskien itseään tai 5–12-vuotiasta lastaan. Kyselyyn pääsee linkistä https://redcap.oulu.fi/surveys/?s=F9FLTCYCN8TCNKNC

Tutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan henkilöt, joilla on kohonnut riski kehityksellisiin haasteisiin ja psykiatriseen haavoittuvuuteen. Tämä mahdollistaa varhaisen tuen ja kuntoutuksen järjestämisen sekä esteettömyyden huomioimisen arjen toimintaympäristössä ja käytänteissä.

Aihetta tutkitaan Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan psykologian yksikön Neurodiversiteetti-tutkimusryhmässä. Tutkimusta rahoittaa Oulun yliopiston tutkijakoulu ja Hogrefe Psykologien Kustannus Oy.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yliopistonlehtori Katja Jussila, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan psykologian yksikön Neurodiversiteetti-tutkimusryhmä, p. 0505255733, katja.jussila@oulu.fi

Väitöskirjatutkija Anna Korkiakoski, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan psykologian yksikön Neurodiversiteetti-tutkimusryhmä, anna.korkiakoski@oulu.fi

Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, Oulun yliopisto, p. 0407650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Varpuslinnut menettäneet ”nälkähormonin” – tutkijat hämmästyivät25.3.2025 06:02:00 EET | Tiedote

Uudessa tutkimuksessa havaittiin, että varpuslinnut ovat menettäneet "nälkähormonin" eli greliinin, joka on yksi tärkeimmistä selkärankaisten ruoanottoa säätelevistä hormoneista. Tutkijat olivat ällistyneitä löydöstään, joka johti Oulun yliopiston geneetikko Stefan Prostin ja kollegoiden perusteelliseen ja pitkäjänteiseen varpuslintujen perimän tutkimiseen. Tulokset voivat avata biolääketieteeseen uusia tutkimusväyliä.

Oulun yliopistossa kehitetty Onnikka-painonhallintasovellus vähentää verenpainelääkityksen tarvetta pitkällä aikavälillä25.3.2025 05:50:00 EET | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan Onnikka-painonhallintasovellus voi merkittävästi vähentää verenpainelääkityksen tarvetta pitkällä aikavälillä. Viiden vuoden seurantatutkimuksen tulokset osoittavat, että Onnikkaa käyttäneillä verenpainelääkityksen aloitusten määrä oli 38 prosenttia pienempi kuin verrokkiryhmällä. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että sovelluksen avulla saavutetuilla elintapamuutoksilla on suotuisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia sydän- ja verisuoniterveyteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye