Väitös: Kuoleman julkiseen käsittelyyn liittyvät talous, vaikuttaminen ja lohduttaminen, mutta kerrosten avaaminen vaatii historian tuntemusta
FM Anna Huhtalan historia-alan väitöskirjatutkimus perehtyy 1920–1930-lukujen Suomen väkivalta- ja onnettomuuskuolemien eli poikkeuksellisten kuolemien julkiseen käsittelyyn ja osoittaa, että monet nykypäivän uutisten sisällöt pohjaavat vuosikymmeniä vanhoihin tapoihin ja käytänteisiin. Samaan aikaan kun uutisarvolla ja poliittisilla ja kaupallisilla tavoitteilla on merkityksensä, vaikuttaa kuolemasta kertovien uutisten sisältöön myös tarve ymmärtää tapahtunutta ja löytää lohdutusta.

Kuolema tavoittaa meidät eri medioiden kautta käytännössä päivittäin. Henkirikosuutiset ja onnettomuudet niin koti- kuin ulkomailta ovat tuttu näky uutisvirrassa. Kuoleman näkyvyydestä, median tavoista käsitellä erilaisia kuolemantapauksia sekä uutisoinnin vaikutuksista läheisiin on tutkimusta, mutta merkityksenantotapojen ja ritualisoinnin historia tuntuu jääneen tutkimuksessa paitsioon. Mistä julkisuudessa toistuvat tapamme käsitellä väkivallan ja onnettomuuksien aiheuttamia kuolemia on peräisin?
Anna Huhtalan väitöstutkimus tuottaa kaivattua tietoa kuoleman julkisen käsittelyn historiasta. Tutkimus avaa kuolemiin julkisuudessa liitettyjen merkityksenantojen, teemojen ja symbolien historiaa ja haastaa näkemystä siitä, että medialla olisi yksin valta päättää kuolemiin liitetyistä ilmiöistä ja teemoista.
– Tutkimuksen historiallinen perspektiivi auttaa havaitsemaan, kuinka vallitseva kuolemankulttuuri, valtasuhteet, teknologia ja yleisön toiveet asettavat aina omat ehtonsa tapausten julkiselle käsittelylle, Huhtala kertoo.
Tutkimuksen päälähteitä ovat 1920–1930-lukujen sanomalehdet sekä onnettomuuksista ja henkirikoksista kirjoitetut arkkiveisut. Tutkimuksessa käsitellään puolustusvoimia kohdanneita onnettomuuksia, siviilionnettomuuksia, poliittisia murhia sekä henkirikoksia, joiden julkiseen käsittelyyn liittyi vaatimus kuolemanrangaistuksesta. Sisällönanalyysin kohteena ovat muun muassa höyrylaiva Kurun haaksirikko vuodelta 1929 ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Onni Happosen murha vuonna 1930. Tutkimuksessa käsitellään myös nuorten naisten seksuaalimurhiin liittyneitä kuolemanrangaistusvaatimuksia ja pohditaan tunteiden merkitystä uutisoinnissa.
– Sillä, mihin vihamme, surumme ja rakkautemme uutissisällöissä ohjataan, on huomattava vaikutus tekemiimme tulkintoihin, Huhtala muistuttaa.
Tutkimus auttaa ymmärtämään myös nykypäivän medioiden tapaa käsitellä poikkeuksellisia kuolemia
Kuolemien uutisarvo, tavat kuvata uhreja ja epäiltyjä sekä käsityksemme esimerkiksi sankaruudesta ja isänmaallisuudesta ovat rakentuneet ajan saatossa. Jos käsitteiden historia ei ole tunnettu, on niiden käyttäminen mielivaltaisesti omaa agendaa tukien helpompaa. Samalla yksilöiden liittämisestä ajankohtaisiin ilmiöihin heidän yksityisestä tragediastaan välittämättä tulee aina vain suoraviivaisempaa.
– Yksittäisen kuolemantapauksen ympärille rakennetun tarinan tavoitteet on helpompi tiedostaa, kun ymmärrämme niiden historiallisen taustan. Samalla menneiden väkivalta- ja onnettomuustapausten analysointi poistaa oman aikamme mediailmiöihin liitetyn ainutlaatuisuuden leiman ja auttaa meitä hallitsemaan klikkiotsikoiden viidakkoa.
– Toisaalta tutkimukseni myös muistuttaa poikkeuksellisten kuolemien yhdistävästäkin voimasta, jossa medialla on iso rooli. Julkisuus voi auttaa meitä käsittelemään äkillisiä kuolemia ja tarjota lohdutusta surun ja hämmennyksen keskellä, Huhtala toteaa.
Tutkimuksen keskeinen käsite on julkinen kuoleman käsittely. Sen Huhtala määrittelee muodostuvan kuoleman julkisesta ritualisoinnista ja merkityksellistämisestä, vallitsevasta kuolemankulttuurista, valtasuhteista sekä aikakauden tiedotusvälineiden konventioista, teknisistä mahdollisuuksista ja journalistisista tavoitteista. Määritelmä on myös osa tutkimuksen tuloksia. Aikakauden medialla eli tämän tutkimuksen kohdalla sanomalehdistöllä ja arkkiveisujen kirjoittajilla ei ollut yksin päätösvaltaa siitä, kenen kuolemasta kirjoitetaan, miten siitä kirjoitetaan ja kenelle siitä kirjoitetaan.
Väitöstilaisuus lauantaina 29. maaliskuuta
Filosofian maisteri Anna Huhtalan historia-alan väitöskirja Sanoin kuviteltu kuolema – Väkivalta ja onnettomuuskuolemien julkinen käsittely Suomessa 1920–1930-luvuilla tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 29.3.2025 kello 12 Tampereen yliopiston Päätalon luentosalissa D11 (Kalevantie 4). Vastaväittäjänä toimii professori Hannu Salmi Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Marjaana Niemi yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Huhtala
anna.huhtala@tuni.fi tai annahuht@gmail.com
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sijoitusvakuutukset tarjoavat veroetuja1.4.2025 10:14:45 EEST | Tiedote
Suomalaisilla yksityishenkilöillä on sijoitusvakuutuksissa varoja useiden kymmenien miljardien eurojen arvosta. Janne Myllymäki selvitti tutkimuksessaan, miten näitä miljardeja verotetaan.
Tampereen yliopiston vuoden 2024 tilinpäätös: kansainvälinen tutkimusrahoitus kasvoi ja tutkintomäärät nousivat kaikilla koulutusasteilla27.3.2025 15:55:38 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston saama kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Kymmeneltä koulutusalalta suoritettiin kaikkiaan 4 809 tutkintoa, mikä oli 400 edellisvuotta enemmän. Yliopisto valittiin mukaan Euroopan unionin sirusäädöksen pääinstrumentteihin. Liikevaihto kasvoi 367,5 miljoonaan euroon ja varsinaisen toiminnan tulos tasapainottui tavoitellusti. Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus hyväksyi säätiön vuoden 2024 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen torstaina 27.3.2025.
Tampereen yliopisto kiinnostaa hakijoita – hakijamäärä kasvoi26.3.2025 13:12:56 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa Tampereen yliopistoon haki yhteensä 34 000 hakijaa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan järjestettiin yliopistojen avoimen väylän haku, jossa Tampereen yliopiston hakukohteisiin jätettiin 315 hakemusta. Opiskelupaikkoja syksyllä alkavaan koulutukseen on tarjolla yli 3 600.
Tampereen yliopistosta valmistuu 135 uutta lääkäriä26.3.2025 08:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuvat lääketieteen lisensiaatit vannovat lääkärinvalansa perjantaina 28.3.2025. Tutkintotodistuksen kuusivuotisesta koulutuksesta saa 135 nuorta lääkäriä. Nyt valmistuvat mukaan lukien Tampereen yliopistosta on valmistunut kaikkiaan 4428 lääketieteen lisensiaattia. Yliopisto aloitti lääkärikoulutuksen vuonna 1972.
Lapsiuhritutkimus selvittää lasten kokemaa väkivaltaa25.3.2025 12:24:39 EET | Tiedote
Tampereen yliopisto toteuttaa seuraavan kansallisen Lapsiuhritutkimuksen vuosina 2025-2026 osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Turvalliset kadut -kokonaisuutta. Aikaisempien Lapsiuhritutkimusten tuloksia on käytetty laajasti päätöksenteossa sekä lasten ja nuorten palveluiden kehittämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme