Tampereen yliopiston vuoden 2024 tilinpäätös: kansainvälinen tutkimusrahoitus kasvoi ja tutkintomäärät nousivat kaikilla koulutusasteilla

Vuoden 2024 merkittäviin tapahtumiin kuului Euroopan komissiolta ja Suomen valtiolta saadut päätökset yhteensä 40 miljoonan euron rahoituksesta puolijohdesirujen kotelointiin tarkoitetun pilottilinjan rakentamiseksi Tampereen yliopistoon.

Valtakunnallisesta tohtorikoululutuspilotista Tampereen yliopisto sai 27 miljoonan euron rahoituksen, joka mahdollistaa 106 väitöskirjatutkijan palkkaamisen kolmeksi vuodeksi. Yliopisto sai lisärahoitusta myös lääkärikoulutuksen pysyvään laajennukseen.

Tutkintomäärät nousivat kaikilla koulutusasteilla ja ulkomaalaisten osuus tutkinnon suorittaneista kasvoi.

Suomalaisten yliopistojen mainetta mittaavassa vuosittaisessa Luottamus ja maine -tutkimuksessa Tampereen yliopiston maine nousi eniten. Maine parani kaikilla osa-alueilla, etenkin johtamista mittaavien tekijöiden osalta.

Kansainvälinen tutkimusrahoitus kasvoi, tutkimusinfrojen kehittäminen jatkui

Kansainvälinen tutkimusrahoitus jatkoi kasvua vuonna 2024. EU-puiteohjelmarahoitus nousi 12 prosenttia edellisestä vuodesta ja on yli kaksinkertaistunut yliopiston toiminnan alusta vuonna 2019. Kotimaisista rahoittajista Business Finlandin rahoituksen määrä kasvoi.

Vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen kokonaislukumäärä ja laatu on viime vuosina pysynyt samankaltaisena. Yliopiston strategian mukaisesti avoimesti saatavien julkaisujen osuus on tärkeä ja se on vakiintunut yli 80 prosenttiin kaikista julkaisuista.  

Tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen jatkui vuonna 2024 aktiivisena. Yliopisto valitsi ensimmäiset yliopistotason infrastruktuurit ja Hervannan kampuksen uudisrakennusprojekti eteni rakennusvaiheeseen. Tampereen yliopisto on mukana 11:ssä kansalliselle tiekartalle päässeessä infrastruktuurissa ja sai hankkeille rahoitusta lähes 4,5 miljoonaa euroa.

Tutkintomäärät, tavoiteajassa valmistuneiden osuus ja opiskelijatyytyväisyys nousivat

Vuonna 2024 Tampereen yliopistossa suoritettiin kymmeneltä koulutusalalta kaikkiaan 4 809 tutkintoa. Niistä ylempiä korkeakoulututkintoja oli 2 458 ja tieteellisiä jatkotutkintoja 239. Tutkintomäärät nousivat kaikilla koulutusasteilla edellisvuosiin verrattuna ja ulkomaalaisten osuus tutkinnon suorittaneista kasvoi. Perustutkinnon suorittaneista 15,8 prosenttia ja tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneista 36,4 prosenttia oli ulkomaalaisia. Tavoiteajassa tutkinnon suoritti 38 prosenttia valmistuneista. Kandidaatin tutkinnon tavoiteajassa valmistuneiden osuus nousi yli 50 prosentin.  

Yliopiston koulutuksen profiili pysyi tutkintomäärien perusteella entisellään. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita valmistui eniten tekniikan aloilta (776) ja yhteiskunnallisilta aloilta (551). Tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalta valmistui 296 ja lääketieteistä sekä terveys- ja hyvinvointialoilta yhteensä 232. Koulutuksen vaikuttavuuden laajuutta ja yliopiston monialaisuutta osoitti se, että useilla muillakin aloilla ylempien korkeakoulututkintojen määrä oli 100–200.

Opiskelijoiden hyvinvointia kuvaava opiskelijatyytyväisyys parani vuonna 2024 valtakunnallisella opiskelijapalautteella (kandipalaute) mitattuna.

Tutkintokoulutukseen hakeneiden ensisijaisten hakijoiden määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna ollen yhteensä 11 180. Hakijamäärien vuosittaista vaihtelua selittää tarjonnassa olevien ohjelmien lukumäärä. Englanninkielisiin alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin haki 9 538, mikä on yli 2 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Tutkintokoulutukseen paikanvastaanottaneiden opiskelijoiden määrä nousi kaikilla koulutusasteilla.

Yliopisto vahvasti mukana eurooppalaisessa siruhankkeessa, keksintöaktiivisuus lisääntyi

Yhteiskunnallinen vuorovaikuttaminen on sisäänrakennettu Tampereen yliopiston yksiköiden toimintaan. Huomattava osa tutkimuksesta tehdään yhteistyössä kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Yliopiston asiantuntijat osallistuvat politiikkaprosesseihin, kansallisten suositusten laatimiseen ja julkiseen keskusteluun ja heillä on merkittäviä yliopiston toimintaa tukevia luottamustoimia julkisella sektorilla, yrityksissä sekä kolmannella sektorilla.

Vuonna 2024 Tampereen yliopisto valittiin mukaan kaikkiin Euroopan unionin sirusäädöksen pääinstrumentteihin. Niistä keskeisin on laaja eurooppalainen pilottilinjakonsortio, jossa yliopisto on mukana toteuttamassa puolijohteiden kotelointilinjan perustamista. Euroopan komissio ja Suomen valtio tekivät päätökset yhteensä 40 miljoonan euron rahoituksesta pilottilinjan rakentamiseksi Tampereen yliopistoon.

Kansallisessa TKI-toiminnassa laajennettiin yhteistyötä Business Finlandin veturiekosysteemeissä. Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Tampereen korkeakouluyhteisön välille solmittiin strateginen puitesopimus tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja koulutusyhteistyöstä. Yliopisto teki Väyläviraston kanssa 5-vuotisen yhteistyösopimuksen, jonka puitteissa edistetään junaliikenteen turvallisuutta.

Perinteisen innovaatiotoiminnan alueella kirjattiin 54 keksintöilmoitusta ja patentoinnissa toteutui seitsemän maavaiheen myöntöä. Keksintöaktiivisuus on noussut muutaman vuoden laskun jälkeen merkittävästi. Seitsemän keksintöä siirrettiin kumppaniyritykseen ja neljä teknologiansiirtoa tehtiin yliopiston tutkimukseen pohjautuviin spinoff-yrityksiin. Spinoff-yrityksiä perustettiin kolme.

Koulutuksen ja tutkimuksen tuloksellisuus luovat myönteistä näkymää tulevien vuosien rahoitukseen

Tampereen yliopiston varsinaisen toiminnan tuotot tilikaudella 2024 olivat yhteensä 367,5 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 13,4 miljoonaa euroa. Valtionrahoitus kasvoi edellisestä vuodesta 19,7 miljoonalla eurolla 224,0 miljoonaan euroon. Kasvun syynä olivat yleistä kustannustason nousua huomioiva yliopistoindeksi sekä lisärahoituspäätökset lääkärikoulutuksen pysyvään laajennukseen, yliopistojen strategiatyön tukemiseen ja lääkäreiden pätevöitymiskoulutukseen.

Yliopiston varsinaisen toiminnan kulut olivat 369,3 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 4,6 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut nousivat 3,7 miljoonalla eurolla 236,9 miljoonaan euroon. Palkkasummaa kasvattivat erityisesti palkkojen yleiskorotukset. Vuokrakulut kasvoivat indeksikorotusten takia 3,3 miljoonalla eurolla 46 miljoonaan euroon. Muut kulut laskivat hieman vuodesta 2023.

Tilikauden varsinaisen toiminnan tappioksi muodostui 1,8 miljoonaa euroa. Kertaerillä ja korkeakoulusäätiön pääomien käytöllä oikaistuna varsinainen toiminnan oikaistu tulos oli 8 miljoonaan euroa ylijäämäinen. Varainhankinnan ja sijoitustoiminnan tuotot nostivat tilikauden kirjanpidollisen kokonaistuloksen 60,3 miljoonaan euroon.

– Vuoden 2024 tavoitteena oli yliopiston toiminnallisen tuloksen tasapainottaminen, missä tilinpäätöksen mukaan onnistuimmekin. Koulutuksen ja tutkimuksen tuloksellisuus luovat myönteistä näkymää tulevien vuosien rahoitukseen. Kiitokset tiedekunnille ja koko yhteisölle hyvästä työstä ja sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiimme! sanoo rehtori Keijo Hämäläinen.

Tampereen korkeakoulusäätiön konsernin varsinaisen toiminnan tuotot olivat tilikaudella 2024 yhteensä 445,6 miljoonaa euroa. Varsinaisen toiminnan voitoksi muodostui 5,7 miljoonaa euroa. Konsernitilinpäätökseen sisältyvät tytäryhteisöinä Tampereen ammattikorkeakoulu Oy (omistus 87,0 prosenttia), kiinteistöpalveluita tuottava Campusta Oy (omistus 100 prosenttia) ja 26.8.2024 alkaen TUNI Start Oy (omistus 100 prosenttia).

– Olemme astuneet aimo askeleen eteenpäin niin tieteen tekemisessä ja koulutuksessa kuin yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessakin. Korkeakouluyhteisön työilmapiiri ja työhyvinvointi ovat arviomme mukaan parantuneet. Tämä kaikki on saatu aikaan pitäen Tampereen korkeakouluyhteisön eli TKS-konsernin toiminnallinen tulos tavoitteiden mukaisena, jopa hieman tavoitteita parempana, ensimmäistä kertaa nykymuotoisen säätiöyliopiston historiassa. Kiitän jokaista korkeakouluyhteisön jäsentä vuoden 2024 hyvistä tuloksista, toteaa Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta.