Ammatillisen koulutuksen käyttäjät entistä tyytyväisempiä, vaikka yleinen mielipide muuttunut negatiivisemmaksi
Uusimman Kuntalaistutkimuksen mukaan 56 prosenttia ammatilliseen koulutukseen kantaa ottaneista kuntalaisista piti sitä hyvin hoidettuna ja 60 prosenttia hyvin saavutettavana.
Ammatillisen koulutuksen tyytyväisyyttä mitattiin myös asteikolla 1–5 ja vuoden 2024 kyselyssä tyytyväisyys oli 3,50. Tämä on hienoista laskua edelliseen mittauskertaan vuonna 2020, jolloin keskiarvo oli 3,57.
Samaan aikaan kuitenkin palvelua käyttäneiden arvio ammatillisesta koulutuksesta on noussut: heidän arvionsa on noussut vuoden 2020 arvosta 3,67 tämän mittauskerran lukemaan 3,81. Sen sijaan ei-käyttäjien näkemys on muuttunut negatiivisemmaksi – vuoden 2020 arvosanasta 3,52 on nyt laskettu 3,38:aan.
"On mahdollista, että negatiivinen mediahuomio yksittäisiin ammatillisen koulutuksen haasteisiin on vaikuttanut haitallisesti julkiseen mielipiteeseen. Samalla vaikuttaa siltä, että ammatillisen koulutuksen palveluja käyttäneet arvostavat nykyisinkin ammatillista koulutusta suuresti ja kokevat sen edelleen laadukkaana", Kuntaliiton kehittämispäällikkö Maarit Kallio-Savela arvioi.
Kunnilla on merkittävä tehtävä elinkeinoelämän tarpeiden ja osaajien yhdistämisessä oikealla koulutustarjonnalla.
”Hienoa, että palvelun käyttäjät ovat kokeneet ammatillisen koulutuksen laadukkaana. Toivottavasti ammatillisen koulutuksen vahvuudet ja laaja tehtävä tunnistettaisiin myös yleisemmin. Ammatillinen koulutus vaikuttaa laajasti alueen elinvoimaan ja talouteen tarjoamalla aikuisille osaamisen päivittämisen ja kohottamisen mahdollisuuksia. Se myös kantaa merkittävää yhteiskuntavastuuta niin oppivelvollisuutta suorittavien kuin aikuisten jatkuvan oppimisen opiskelijoiden osalta”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilkka Eronen sanoo.
Suuremmissa kunnissa ollaan yleisesti tyytyväisempiä ammatillisen koulutuksen saatavuuteen, mutta tyytyväisimpien kärjessä myös pieniä kuntia
Tyytyväisyydessä näkyy myös alueellisia eroja erikokoisten kuntien välillä. Suuremmissa kunnissa ollaan pääsääntöisesti pieniä kuntia tyytyväisempiä ammatilliseen koulutukseen sekä sen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Esimerkiksi yli 100 000 asukkaan kaupungeissa palvelun saatavuuden ja saavutettavuuden arvio on 3,85, kun taas pienimmissä, alle 5000 asukkaan kunnissa vastaava luku on 2,54.
“Tyytyväisyys ammatilliseen koulutukseen on erittäin vahvassa yhteydessä kokemukseen ammatillisen koulutuksen palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Ne kunnat, joissa on tarjolla jotain ammatillista koulutusta, saavat pääsääntöisesti ja ymmärrettävästi selvästi korkeammat tyytyväisyysarviot kuin ne, joissa ei ole tarjolla ammatillista koulutusta”, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.
Tämä ilmiö näkyy erityisesti pienten tutkimuskuntien saamissa tyytyväisyysarvioissa.
“Vaikka pienet kunnat saivat yleisesti heikompia arvioita, niin on huomionarvoista, että tutkimuskuntien korkein palvelutyytyväisyysarvio mitattiin 2800 asukkaan Lappajärvellä arviolla 4,17, jossa on tarjolla Järviseudun ammatti-instituutti JAMIn koulutusta. Pienistä kunnista myös 6900 asukkaan Oulainen sijoittui tyytyväisyysarvioiden kärkikuusikkoon arviolla 3,89, ja myös siellä on tarjolla Koulutuskeskus JEDUn koulutusta”, Pekola-Sjöblom sanoo.
Väestönkehitys tulee kuitenkin haastamaan enenevässä määrin koulutuksen ja osaavan työvoiman saatavuutta harvaa asutuilla seuduilla.
”Tähän täytyy löytää ratkaisuja ja ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta olisikin hyvä tarkastella rohkeasti uudelleen, jotta osaavan työvoiman ja koulutuksen saatavuus voidaan turvata. Lisäksi tulisi hyödyntää nykyistä enemmän koulutusmuotojen ja asteiden yhteistyötä”, Kallio-Savela sanoo.
Kuntalaistutkimus pähkinänkuoressa
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselytutkimuksesta, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea.
Kuntalaistutkimuksen osajulkistuksia tehdään aina huhtikuussa 2025 pidettäviin kuntavaaleihin saakka. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavanlaisia laajoja kuntalaiskyselyitä aina vuodesta 1996 alkaen. Lisätietoja tutkimuksesta ja sen tuloksista on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilta: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024
Ennen vaaleja kerromme kuntapalvelukohtaisia tietoja
Ennen kuntavaaleja jaamme kuntapalvelukohtaisia kuntalaistutkimuksen tilastoja ja tarkkoja tietoja siitä, miten kuntalaiset kokevat arjen kuntapalvelut. Tästä voit lukea jo ilmestyneet tiedot kulttuuripalveluista, varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta, perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta sekä liikuntapalveluista. Sarjassa on tulossa vielä tietoa nuorisotyöstä ja kansalaisopistoista.
Lisätietoja
Maarit Kallio-Savela
Kehittämispäällikkö
+358 9 771 2059
Maarit.Kallio-Savela@kuntaliitto.fiIlkka Eronen
Erityisasiantuntija
+358 9 771 2389
Ilkka.Eronen@kuntaliitto.fiMarianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö
+358 9 771 2504
Marianne.Pekola-Sjoblom@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna KeinonenViestinnän asiantuntijaKuntaliitto
Puh:+358 9 771 2226anna.keinonen@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntalaistutkimus: Millä perusteella suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa?2.4.2025 01:30:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta (n=10500) selviää, että suomalaiset tekevät äänestyspäätöksensä kuntavaaleissa ennen kaikkea ehdokkaan, puolueen sekä ehdokkaan kotipaikan mukaan eli vaakakupissa painaa, onko ehdokas oman kunnanosan edustaja. Lähes yhdeksän kymmenestä (88%) vastaajasta pitää henkilöä eli ehdokasta tärkeänä tekijänä kuntavaaleissa äänestettäessä: 60 prosenttia vastaajista pitää ehdokasta erittäin tärkeänä ja 28 prosenttia melko tärkeänä tekijänä äänestyspäätöksen taustalla. Puoluetta tai valitsijayhdistystä pitää tärkeänä tai melko tärkeänä 68 prosenttia vastaajista, ja lähes puolet painottaa oman kylän, kunnan tai kaupunginosan ehdokasta.
Äänestämään museoon, laskettelurinteeseen tai vaikka yhteysalukselle – kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 2. huhtikuuta!31.3.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Julkaisuvapaa 31.3. klo 1 Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 2. huhtikuuta, ja äänestäjille on tänä vuonna tarjolla lähes tuhat äänestyspaikkaa ympäri Suomen. Perinteisten kunnantalojen, kirjastojen ja kauppakeskusten lisäksi äänen voi käydä antamassa esimerkiksi uimahallissa, paloasemalla, museossa, teatterissa ja jopa laskettelurinteessä. Jos satut olemaan saaristossa, ei hätää – Paraisilla ja Kemiönsaarella voit äänestää yhteysaluksilla. Mantereella puolestaan liikkuvat äänestysbussit tuovat vaalit äänestäjien lähelle myös kuntakeskusten ulkopuolella.
Anpassningsåtgärderna har haft effekt på kommunernas ekonomi – men utsikterna försämras28.3.2025 12:06:40 EET | Pressmeddelande
Enligt de ekonomidirektörer som besvarade Kommunförbundets enkät Ekonomibarometern har kommunernas ekonomiska situation förbättrats jämfört med hösten 2024. Ekonomidirektörerna bedömde den ekonomiska situationen på skalan 1–6, där en etta var mycket dålig och en sexa mycket bra. I genomsnitt var betyget för den ekonomiska situationen 3,8. I Ekonomibarometern hösten 2024 gav ekonomidirektörerna i genomsnitt betyget 2,9.
Talouden sopeuttamistoimet näkyvät kuntatalouden nykytilassa - kuntatalouden näkymät kuitenkin heikkenevät28.3.2025 10:28:04 EET | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan talouden tila kunnissa on parantunut viime syksyn arvioista. Talousjohtajat arvioivat taloustilannetta asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Keskimääräinen arvio kunnan talouden tilasta tällä hetkellä on talousjohtajien mukaan 3,8. Kuntaliiton syksyn 2024 Talousbarometrissä talousjohtajien keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta oli 2,9.
En tredjedel av kommunernas informationsförvaltnings- och IKT-utgifter försvann i och med vårdreformen – utgifterna pressas uppåt av bland annat ökade programutgifter och informationssäkerhetskrav26.3.2025 13:00:00 EET | Pressmeddelande
I samband med social- och hälsovårdsreformen skedde inga betydande förändringar i kommunernas informationsförvaltnings- och IKT-personal. Kommunernas IKT-utgifter minskade dock med en tredjedel. Kommunerna utgår från att antalet anställda inom informationsförvaltningen och IKT-tjänsterna förblir oförändrat, men att driftsutgifterna för IKT ökar under de närmaste åren. Uppgifterna framgår av kartläggningen av kommunernas digitalisering, vars avsnitt om organisering och utveckling av kommunernas informationsförvaltnings- och IKT-tjänster samt utgifterna för och upphandling av tjänsterna publicerades idag.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme