Oulun yliopisto

Suomalainen huoltovarmuus: Viljan varastoinnista sosiaaliseen kriisinkestävyyteen

Jaa

Suomalainen huoltovarmuus on aiempina vuosisatoina perustunut elintarvikkeiden säilöntään. 2000-luvulla kriisinkestävyys tarkoittaa myös tiedollista, kielellistä ja sosiaalista huoltovarmuutta.

Puinen ämpäri täynnä multaisia perunoita ulkona.
Pixmac

Huoltovarmuus ja kotivara ovat nousseet viime vuosina keskusteluun, kun geopoliittiset jännitteet ja kriisit ovat lisänneet tarvetta ja kiinnostusta varautumiseen. Huoltovarmuudella tarkoitetaan yhteiskunnan kykyä selviytyä poikkeustilanteissa mahdollisimman vähin häiriöin.

Oulun yliopiston HUOVA-tutkimushankkeessa tutkitaan, miten suomalaiset ovat selviytyneet vaikeista ajoista ja miten historialliset opit voivat auttaa nykypäivän varautumisessa. Tutkijat perehtyvät ruoansäilönnän ja varastoinnin historiaan, poliittiseen päätöksentekoon ja kansalaisten arkisiin selviytymiskeinoihin.

Perinteisesti huoltovarmuuteen on yhdistetty ruokahuolto ja fyysinen selviytyminen, mutta nykyään se tarkoittaa myös tiedollista ja kielellistä huoltovarmuutta, jolla viitataan kykyyn lukea erilaista tietoa ja tulkita sitä. Sosiaalinen huoltovarmuus tarkoittaa ihmisten resilienssiä, kykyä selvitä vaihtelevista ja vaikeistakin elämäntilanteista.

Suomen elinvoima ja arjen sujuvuus perustuvat toimivaan ruokahuoltoon ja puhtaan veden saatavuuteen. Sähkön saannin turvaamisen tärkeys kertoo siitä, että kotivarassa ja ruokaturvassa on kyse myös ympäröivän yhteiskunnan infrastruktuurin toimivuudesta.

Nykyinen suositus kotivaralle on 72 tunnin tarve, mutta entisaikoina varautuminen saattoi ulottua koko satokauden yli.

”2000-luvun huoltovarmuus on materiaalisen varautumisen lisäksi myös kriisinkestävyyden parantamista ja jatkuvuuden hallintaa, jota tehdään yhdessä yritysmaailman, julkisen ja kolmannen sektorin kanssa”, tutkimuksen vetäjä yliopistonlehtori Ritva Kylli sanoo.

Suomalainen ruokahistoria on pitkälti säilömisen historiaa. 1700-luvulla ruokaa varastoitiin kuukausiksi eteenpäin. Ruoan säilytysmenetelmät, kuten suolaaminen, kuivaaminen ja käymisteitse säilöminen, olivat keskeisiä selviytymiskeinoja.

Tutkijoille tuli yllätyksenä muun muassa, kuinka huonosti menneiden vuosisatojen ihmiset toisinaan varautuivat pahan päivän varalle.

”Teimme yllättäviä havaintoja: menneinä vuosisatoina suomalaiset eivät aina varautuneet poikkeusoloihin, vaan luottivat hyviin satovuosiin. Hyviin vuosiin totuttiin yllättävänkin nopeasti, eikä kotiin aina huomattu varata riittävästi ruokaa, juomaa, siemenperunoita tai viljanjyviä. Tarinaperinne on täynnä kertomuksia siitä, kuinka valmistautumattomuus johti vaikeuksiin”, Ritva Kylli kertoo.

Kriisiaikoihin varautuvien nykyihmisten olisi hyödyllistä tuntea menneiden vuosisatojen ruoansäilöntä- sekä varastoi­mismenetelmiä sekä huoltovarmuuden historiaa laajemminkin, tutkijat sanovat.

Suomalaista huoltovarmuutta on tutkittu vain vähän. HUOVA-tutkimushankkeessa saatua tietoa voidaan hyödyntää viranomaistyössä, opetuksessa ja laajemmassa historiantutkimuksessa.

HUOVA – suomalaisen huoltovarmuuden historia on kolmen Oulun yliopiston historiantutkijan tutkimushanke. He ovat tavoitettavissa haastatteluja varten:

Dosentti, FT, yliopistonlehtori Ritva Kyllin erikoisalana on pohjoinen ja arktinen historia, erityisesti ruokahistoria. Ritva Kylli on kirjoittanut teoksen Suomen ruokahistoria: Suolalihasta sushiin, joka sai Kanava-tietokirjapalkinnon vuonna 2021. Lisäksi teos oli tietokirjallisuuden Finlandia-, Vuoden historiateos- ja Botnia-palkintoehdokkaana. Syksyllä 2024 julkaistu kirja Ruokaa reissussa käsittelee matkaruokailun historiaa. HUOVAssa hän tutkii Pohjois-Suomen ruokahistoriaa 1700-luvulta 1900-luvulle. P. 0504725879, ritva.kylli@oulu.fi Uniikkia Oulusta – asiantuntija vastaa: Talkkunasta pitsaslaisseihin – ruokakulttuurimme juuret ja huominen (YouTube).

FT, tutkijatohtori Riikka Isoaho-Nousiaisen erikoisalana ovat 1800-luvun kaupunkihistoria ja ylisukupolviset ilmiöt. Hän tarkastelee huoltovarmuutta laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä mukaan lukien sosiaalisen ja tiedollisen huoltovarmuuden näkökulmat. P. 0407044860, riikka.isoaho-nousiainen@oulu.fi

FT, tutkijatohtori Matti Mäntylän erikoisalana ovat Suomen poliittinen historia ja instituutioiden kehitys. Hän analysoi huoltovarmuuden poliittista historiaa ja lainsäädännön kehitystä. P. 0505264477, matti.mantyla@oulu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 0407650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Uudet professorit esittäytyvät Oulun yliopistossa juhlaluennoilla ti 8.4.2025 klo 13–152.4.2025 12:16:00 EEST | Tiedote

Kuinka semanttinen viestintä määrittelee tietoliikenteen? Millainen on ohjelmistoarkkitehtuurin tulevaisuus, tai entäpä resilienssi yksilöllisesti ja alueellisesti? Kuulemme myös teräksen laatukysymyksistä, kun uudet professorimme johdattelevat kuulijoita ajankohtaisten tutkimusteemojensa äärelle kaikille avoimilla juhlaluennoilla Linnanmaan Tellus Stagella tiistaina 8.4.2024 kello 13–15. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyksin.

Professori Mikko Hallman saa lastenlääketieteen arvostetuimman palkinnon1.4.2025 05:50:00 EEST | Tiedote

Rosén von Rosenstein -mitali myönnetään joka viides vuosi kolmelle tai neljälle ansioituneelle lastenlääkärille, ja sen jakaa Uppsalan yliopisto Ruotsissa. Mitalia pidetään maailman arvostetuimpana lastenlääketieteen palkintona. Se on nimetty modernin lastenlääketieteen perustajan Nils Rosén von Rosensteinin mukaan. Professori Hallman vastaanottaa palkinnon Uppsalassa 1. huhtikuuta järjestettävässä juhlatilaisuudessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye