Henkilöstön hallintoedustusta yrityksissä on vahvistettava

Yhteistoimintalain muutoksia valmistelevan työryhmän toinen toimikausi päättyi 31.3. Toisella toimikaudellaan työryhmä käsitteli selvityshenkilö Jukka Ahtelan tekemää selvitystä hallintoedustuksen muutostarpeista.

Työryhmä tuotti muistion, johon palkansaajakeskusjärjestöt jättivät yhteisesti omat näkemyksensä. Vuonna 2022 uudistetun yhteistoimintalain mahdollisia muutoksia hallintoedustuksen osalta arvioidaan kevään puoliväliriihessä.

– Tällä hetkellä henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa on järjestettävä yli 150 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Muissa Pohjoismaissa raja on 25–35 henkilöä. Hallintoedustuksen soveltamisrajaa tulisi Suomessa laskea muiden Pohjoismaiden tasolle, STTK:n juristi Sanna Rantala sanoo.

Henkilöstön hallintoedustuksella on tutkimuksissa havaittu olevan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Se vahvistaa tuottavuutta, lisää työnantajien ja työntekijöiden välistä luottamusta ja sitouttaa henkilöstöä. STTK:n viime syksynä tilaaman selvityksen perusteella mahdollisuutta henkilöstön hallintoedustukseen käytetään Suomessa kuitenkin verrattain vähän, ja merkittävässä osassa yrityksiä sitä ei tehdä lainkaan.

Henkilöstön hallintoedustus tulee toteuttaa yrityksen hallituksessa

Sen lisäksi, että henkilöstön hallintoedustus toteutuu Suomessa vain harvoin, järjestetään se usein yrityksen näennäiseen hallintoelimeen, kuten laajennettuun johtoryhmään, ilman todellisia vaikutusmahdollisuuksia.

– Henkilöstön hallintoedustus tulisi järjestää ensisijaisesti hallituksessa, ja osapuolet voisivat halutessaan sopia hallintoedustuksen järjestämisestä muussa yrityksen toimielimessä, joka kattaa yrityksen kaikki liiketoiminta-alueet, Rantala sanoo.

Henkilöstöedustajan tulee toimia toimielimen varsinaisena jäsenenä ja olla oikeutettu osallistumaan päätöksentekoon samassa laajuudessa kuin muutkin toimielimen jäsenet.

Myös hallintoedustukseen liittyvää neuvotteluprosessia tulisi STTK:n mielestä selkeyttää ja sanktiojärjestelmää vahvistaa.