VATT: Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei toisi merkittävää talouskasvua
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksen mukaan perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei olisi kansantalouden näkökulmasta perusteltua. ”Muutos ei kiihdyttäisi merkittävästi talouskasvua. Verotulot kuitenkin laskisivat huomattavasti”, sanoo VATT:n selvitystyöryhmää vetänyt johtava tutkija, tutkimusohjaaja Tuomas Matikka.

Hallitusohjelman mukaan ”perintöveron korvaamista perintönä saadun omaisuuden luovutusvoittojen verotuksella selvitetään”. Valtiovarainministeriö antoi kirjausta koskevan selvitystehtävän Valtion taloudelliselle tutkimuskeskukselle (VATT).
VATT:n tutkimusyksikön ja VATT Datahuoneen yhteisessä, keskiviikkona 2. huhtikuuta julkaisemassa selvityksessä todetaan, että taloustieteilijät pitävät yleisesti perintöveroa tärkeänä osana tehokasta vero- ja tulonsiirtojärjestelmää, eikä perintöveron korvaamiselle luovutusvoittoverolla löydy perusteita taloustieteellisestä tutkimuksesta.
”Muutos ei kiihdyttäisi talouskasvua merkittävällä tavalla. Perintöverotus ei vaikuta paljoa ihmisten käyttäytymiseen, joten dynaamisten vaikutusten ei voida olettaa korvaavan verotulojen laskua, joka perintöveron poistosta aiheutuisi. Arviomme mukaan verotulot vähenisivät vuositasolla vähintään 300–400 miljoonaa euroa, ja nykyiseen luovutusvoittoveromalliin siirryttäessä jopa huomattavasti enemmän”, sanoo VATT:n selvitystyöryhmää vetänyt johtava tutkija, tutkimusohjaaja Tuomas Matikka.
Matikka korostaa, että suuntaa antava arvio ei sisällä mahdollisia käyttäytymisvaikutuksia, kuten verosuunnittelua. Verotuottovaikutus aiheutuisi perittyjen ja lahjoitettujen käteisvarojen sekä perinnönsaajien omistukseen jäävien asuntojen ja kiinteistöjen verottomuudesta luovutusvoittoverossa toisin kuin perintöverossa.
Suuri osa perinnöistä on asuntoja ja kiinteistöjä, yritysten osuus perintöveroista pieni
Asuntovarallisuuden periminen on Suomessa hyvin yleistä kaikissa tuloluokissa johtuen siitä, että Suomessa monet asuvat omistamassaan asunnossa. Asunto- ja kiinteistöomaisuus muodostaa noin 40 prosenttia kaikesta perityn tai lahjoitetun varallisuuden arvosta Suomessa. Yritysvarallisuuden arvioitu osuus perintöjen ja lahjojen arvosta on vain noin 20 prosenttia ja osuus veroista noin 15 prosenttia.
Perintöverosta luopumista perustellaan usein perheyritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvillä haasteilla ja yrityksiin liittyvillä dynaamisilla vaikutuksilla. ”Yritysvarallisuutta koskevat perintö- ja lahjaverot muodostavat arviolta vain noin 15 prosenttia perintö- ja lahjaverotuotosta, joten perintö- ja lahjaveron poistaminen kohdistuisi valtaosin muuhun varallisuuteen kuin yrityksiin”, toteaa Tuomas Matikka.
VATT:n raportin mukaan koko perintöveron korvaaminen luovutusvoittojen verotuksella olisi verotuottojen kannalta kallis, huonosti yrityksiin kohdentuva ja vaikutuksiltaan epävarma keino tavoitella yritystoimintaan liittyviä dynaamisia vaikutuksia.
”Tutkimustiedon perusteella perintöverot voivat jonkin verran vähentää yritysten investointeja. Luovutusvoittovero kuitenkin vähentäisi kannusteita yritysten sekä muun omaisuuden myymiseen, ja tästä varallisuuden lukkiutumisvaikutuksesta voisi seurata tuottavuuden laskua koko kansantalouden tasolla”, toteaa Tuomas Matikka.
Verosuunnitteluvaikutukset korostuvat luovutusvoittoverossa
Perintöverosta luopuminen ja siirtyminen luovutusvoittoveroon muuttaisi perityn varallisuuden verotusta Suomessa hyvin merkittävästi. Esimerkiksi peritystä asunnosta tai kiinteistöstä maksettaisiin veroa vain silloin, jos se myytäisiin seuraavalle omistajalle. Perintöverossa vero pitää maksaa riippumatta siitä, myydäänkö omaisuus vai ei. Lisäksi käteisvarallisuus olisi luovutusvoittoverotuksessa verovapaata, toisin kuin perintöverossa.
”Eri varallisuuslajeja kohdeltaisiin luovutusvoittoverossa eri tavoin. Tämä kannustaisi perittävän varallisuuden koostumuksen suunnittelemiseen siten, että vero olisi mahdollisimman pieni”, sanoo Tuomas Matikka.
Omistusasunnon tai -kiinteistön voi nykyisin myydä ilman luovutusvoittoveroa, mikäli omistaja on itse asunut siinä vähintään kaksi vuotta. Omistusasunnon myyminen ennen perinnönjättöä tai siinä asuminen itse kaksi vuotta perinnön saamisen jälkeen mahdollistaisi, että asuntovarallisuuden voisi jakaa perintönä ilman veroa.
”Verosuunnittelu on perintöjen yhteydessä hyvin yleistä, erityisesti suurituloisissa kotitalouksissa. Luovutusvoittovero tarjoaa perintöverotusta enemmän mahdollisuuksia verosuunnitteluun, minkä vuoksi verotulojen vuosittainen lasku mahdollisen muutoksen jälkeen olisi todennäköisesti arvioitua 300–400 miljoonaa suurempi. Verosuunnitteluvaikutuksen kokoluokkaa on kuitenkin hankala arvioida tarkasti etukäteen”, sanoo Matikka.
Luovutusvoittovero voi tapauskohtaisesti joko kiristää tai keventää perinnöksi saatujen asuntojen, kiinteistöjen ja yritysten verotusta verrattuna nykyiseen perintöveroon, mikäli ne myydään perinnön saamisen jälkeen. Tämä riippuu siitä, miten omaisuuden hankintamenot määriteltäisiin luovutusvoittoverossa koskien perittyä tai lahjoitettua omaisuutta.
Luovutusvoittoverossa ei ole lähisukulaisia koskevia vähennyksiä, mikä voi merkittävästi kasvattaa lähisukulaisten maksamaa veroa luovutusvoittoverossa verrattuna perintöveroon. “Luovutusvoittoveron yksityiskohdat ovat keskeisessä asemassa mahdollisen uudistuksen tarkempien vaikutusten arvioinnissa”, toteaa Matikka.
Raportin sisältö pähkinänkuoressa
VATT:n selvityksessä luodaan katsaus perintö- ja lahjaverotukseen sekä perintöverotuksesta luovutusvoittoverotukseen siirtymisen mahdollisiin seurauksiin.
Raportissa esitellään Suomen perintö- ja lahjaverojärjestelmä ja siinä tapahtuneet viimeaikaiset muutokset, sekä keskustellaan perintöjen verotuksesta Pohjoismaissa (Ruotsi, Norja, Tanska) sekä muissa EU- ja OECD-maissa.
Raportissa kootaan yhteen perintöverotusta käsittelevä viimeaikainen kansainvälinen tutkimuskirjallisuus. Katsauksessa keskitytään erityisesti niihin empiirisiin tutkimuksiin, joissa voidaan mahdollisimman luotettavasti tutkia perintöihin kohdistuvan verotuksen syy-seuraussuhteita henkilöiden, kotitalouksien sekä yritysten ja niiden omistajien tekemiin valintoihin ja päätöksiin.
Raportin tilastollisessa tarkastelussa kuvataan perintöjen ja lahjojen jakautumista varallisuuslajeittain ja saajaryhmittäin. Tarkasteluissa hyödynnetään Verohallinnon väestötason perintö- ja lahjaveroaineistoja yhdistettynä Tilastokeskuksen henkilö- ja kotitaloustason tutkimusaineistoihin, jotka sisältävät tietoja tuloista ja muista perinnön- ja lahjansaajien keskeisistä taustatekijöistä. Lisäksi analyysissa hyödynnetään yritysaineistoja sekä yritysten ja asuntojen omistamiseen liittyviä rekisteritietoja.
Peruskäsitteet: Perintö- ja luovutusvoittovero
Perintö- ja lahjaveron korvaaminen perityn omaisuuden luovutusvoittoverolla muuttaisi merkittävästi perintöjen verotuksen periaatteita. Peruskäsitteiden selitykset:
Perintöveroa maksetaan pääsääntöisesti koko peritystä varallisuudesta riippumatta siitä, myydäänkö omaisuutta eteenpäin vai ei. Likvidi varallisuus, kuten rahavarat ja talletukset, kuuluvat perintöveron piiriin.
Luovutusvoittoveroa maksetaan vain, mikäli perinnöksi saatu omaisuus myydään eteenpäin uudelle omistajalle. Lisäksi luovutusvoittoveroa maksetaan vain omaisuuden myyntihinnan ja sen hankintamenon välisestä osuudesta. Likvidi varallisuus on luovutusvoittoverotuksessa verovapaata.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas MatikkaJohtava tutkijaVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT
Puh:+358 29 551 9461tuomas.matikka@vatt.fiVille PernaaViestintäjohtaja
Puh:+358 50 539 4310viestinta@vatt.fiLiitteet
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Väitöstutkimus: Julkisen liikenteen hintojen alentaminen vähentää autoilua, mutta on ilmastotoimena kallis21.3.2025 07:03:42 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnanalennus vähensi autoilua ja CO2-päästöjä. Jokaista vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden toimenpide oli kuitenkin kallis verrattuna muihin ilmastotoimiin.
Tutkijaesittely: Tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen19.3.2025 07:00:00 EET | Blogi
Tällä kertaa tutkijaesittelyssä on Teemu Lyytikäinen, joka nimitettiin VATT:n tutkimusprofessoriksi joulukuussa 2024. Teemu on mukana useissa tutkimusprojekteissa, jotka liittyvät muun muassa kuntatalouteen ja asumiseen. Lue lisää Teemun tekemästä tutkimuksesta.
VATT: Yritysten efektiiviset veroasteet laskeneet erityisesti monikansallisilla konserneilla6.3.2025 14:01:00 EET | Tiedote
Yritysten efektiiviset veroasteet ovat laskeneet. Laskevaa trendiä havaitaan erityisesti monikansallisilla konserneilla. Kotimaisilla yrityksillä muutos selittyy pitkälti kirjanpidon ja verotuksen eroilla sekä tappioiden vähennysoikeuksilla, selvittivät tutkijat Mikko Vanhala ja Marika Viertola Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).
Mitä suomalainen tutkimus kertoo työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista?25.2.2025 15:00:30 EET | Blogi
Työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista on olemassa tutkimustietoa viime vuosilta. “Sekä ansioturvan lyhentäminen että päivärahan alentaminen lyhentävät työttömyysjaksoja ja nopeuttavat työllistymistä. Heikomman ansioturvan vaikutukset tulevien työsuhteiden laatuun lienevät suhteellisen pieniä”, kirjoittaa VATT:n tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.
Vastuu työttömyysturvan rahoituksesta jakautuu epätasapuolisesti5.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Vastuu ansioturvan rahoituksesta jakautuu työnantajien kesken epätasapuolisesti suhteessa siihen, miten usein eri työnantajien palveluksesta jäädään työttömiksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan maltillinenkin omavastuu työnantajien vakuutusmaksuissa jakaisi rahoitustaakkaa tasapuolisemmin ja voisi parantaa työnantajien kannustimia ylläpitää työllisyyttä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme