Finnvera Oyj

Finnvera: Trumpin tullishokki isoin pitkään aikaan, mutta paniikkimielialakin on vaarallista – Näin vientiyritys voi suojautua riskeiltä ja vaikutuksilta

Jaa

Suomen vienti Yhdysvaltoihin voi laskea Donald Trumpin ilmoittamien tuontitullien takia 20 prosentilla, mikä voi tehdä loven bruttokansantuotteeseen lyhyellä aikavälillä. Vaikutukset ovat myös välillisiä ja voivat ulottua esimerkiksi toimitusketjujen tai ulkomaisille ostajille kasautuvien vaikeuksien kautta suomalaiseen vientiyritykseen asti. Toisaalta pk-yritysten näkymät kotimaassa ovat piristyneet ja rahoituksen kysyntä kasvussa, mikä tukee talouden näkymiä. Myös vientiyrityksille on aukeamassa vaihtoehtoja Euroopasta ja uusilta markkinoilta, muistuttaa Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä. 

Vientisatama, laivaa lastataan.
Pk- ja midcap-rahoituksen kysyntä on kasvanut Finnverassa alkuvuonna viennin rahoituksen vetämänä. Samoin suurten vientikauppojen rahoitusaihioita maailmalla on etenemässä.

- Tullit ovat myrkkyä tehokkaille arvoketjuille, eikä Trumpin päätöksissä itsessään ole mitään hyvää taloudelle. Uskon silti, että ne eivät käännä talouden näkymää pakkaselle, kun samaan aikaan Eurooppa on Saksan johdolla heräämässä ja suomalaisten yritysten näkymät muilta osin kirkastumassa, toimitusjohtaja Juuso Heinilä sanoo.

Heinilän mukaan pk- ja midcap-yritysten kasvuhalun herääminen näkyy Finnveran rahoituskysynnän kasvuna alkuvuonna viennin rahoituksen vetämänä. Samoin suurten vientikauppojen rahoitusaihioita maailmalla on etenemässä.  

Mahdollisuuksia aukeaa uusilta markkinoilta ja uusista arvoketjuista – riskeiltä suojautuminen tärkeää

On mahdollista, että kauppavirrat muuttuvat ja kysyntä ja tarjonta kasvavat muilla markkinoilla. Nyt myyjillä on mahdollisuus löytää tuotteilleen uusia ostajia. Euroopassa mahdollisuuksia avaavat esimerkiksi puolustus- ja turvallisuusteknologian nousu ja Saksan investoinnit infrastruktuuriin. Heinilän mukaan Euroopassa katse kannattaa myös kääntää esimerkiksi Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan, joista jälkimmäisen kanssa EU solmi viime vuonna Mercosur-sopimuksen kaupan esteiden vähentämiseksi.

- Kun epävarmuus kasvaa, vientiyritysten kyky päästä kiinni uusiin markkinoihin ja arvoketjuihin korostuu. Esimerkiksi kansainväliset suuret infrastruktuuri-investoinnit niin sanotun EPC-toimittajamallin kautta avaavat mittavia vientimahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla. Autamme yrityksiä pääsemään mukaan näihin yhteistyössä Team Finland -kumppaneiden kanssa, sanoo Heinilä.

Viennin riskit voivat kasvaa uusien markkinoiden myötä, mutta myös siten, että tullipolitiikka voi ajaa suomalaisten viejien ulkomaisia asiakkaita vaikeuksiin. Vientiyritysten kannattaa selvittää asiakkaidensa riippuvuudet Yhdysvalloista.

- Viennin riskeiltä suojautumisen esimerkiksi luottovakuutusten avulla pitäisi viimeistään nyt olla jokaisen viejän käytössä. Kehittyvillä markkinoilla luottovakuutusten ja muiden viennin rahoituskeinojen käyttö korostuu selvästi Pohjois-Amerikkaa enemmän.

”Neljän vuoden päästä maailma näyttänee erilaiselta”

Nyt nähty tullishokki on niin iso, ettei vastaavaa ole nähty pitkään aikaan. On selvää, että negatiiviset vaikutukset iskevät tuntuvasti myös Yhdysvaltain omaan talouteen. Pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan inflaatio kiihtyy Yhdysvalloissa ainakin tulevan vuoden ajan, jossain määrin ehkä pidempäänkin.

- Tullit ovat Trumpin lempilapsi. Neljän vuoden päästä maailma näyttänee erilaiselta. Yritykset ehkä vain joutuvat nöyrtymään, vyöryttävät hintoja kuluttajille ja kärvistelevät tämän ajan yli. Toisaalta pitkissä teollisissa investoinneissa aikajänne on niin pitkä, että vaikutukset tulevat epävarmuuden ja kannattavuuden kautta, mutta eivät kauheasti muuta projekteja, joissa lapio on jo maassa, Kotamäki arvioi.

Lisää aiheesta:

Finnveran Rahoitus & kasvu LIVE: Trump muutti pelin - Tarvitseeko Suomen vienti uudet valtit? ke 9.4.2025 klo 9-10. Mauri Kotamäen juontamassa webinaarissa mukana Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle, vieraileva tutkija Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta ja vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta Suomen Pankista.

Ilmoittaudu webinaariin tästä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juuso Heinilä, toimitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2576

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878

Kuvat

Toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
Lataa
Pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Itä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran rahoitus notkahti Itä-Suomen alueella – rahoitus omistajanvaihdoksiin kasvoi13.3.2025 09:29:32 EET | Tiedote

Finnveran Itä-Suomen alueen yrityksille myöntämän rahoituksen kasvu taittui vuonna 2024 ja laski vuoden 2022 tasolle. Suomen alavireinen talous, vientimarkkinoiden heikot näkymät ja geopoliittinen epävarmuus vaikuttivat alueen pk- ja midcap-yritysten rahoituskysynnän varovaisuuteen. Vaikka talouden pohjakosketuksen uskotaan olevan jo takana päin, ei Itä-Suomessa yritysten investoinnit eikä rahoituksen kysyntä kääntynyt vielä vuoden 2024 lopulla kasvuun. Itä-Suomen maakunnista vain Pohjois-Savossa Finnveran rahoituksen myöntäminen kasvoi edellisvuodesta. Muissa Itä-Suomen maakunnissa myönnetyn rahoituksen volyymit laskivat.

Sisä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran osarahoittamat investoinnit laskivat selvästi alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä – Kanta-Hämeessä investointirahoitus kasvoi hieman12.3.2025 09:15:00 EET | Tiedote

Finnvera myönsi vuonna 2024 rahoitusta Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 154 miljoonaa euroa (155). Talouden epävarmuuden tuoma varovaisuus näkyy erityisesti Finnveran yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa järjestämän investointirahoituksen voimakkaana laskuna edellisvuodesta alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Kanta-Hämeessä investointien rahoitus hieman kasvoi, vaikka kokonaisrahoitus laski. Talouden alavireestä kertoo se, että myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä laski maakunnissa viidenneksen edellisvuoden tasosta. Talouden voimakkaampi kasvukäänne alueella näyttää siirtyvän vuoden 2025 loppupuolelle. Vireillä olevia rahoitushankkeita on Sisä-Suomen maakunnissa vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran rahoitus Pohjanmaalle kasvoi, Etelä-Pohjanmaalle säilyi ennallaan ja Keski-Pohjanmaalle laski11.3.2025 10:16:10 EET | Tiedote

Vuonna 2024 Finnveran myöntämä rahoitus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yrityksille kasvoi 108 miljoonaan euroon (90). Finnveran rahoitus Pohjanmaalle kasvoi, Etelä-Pohjanmaalle säilyi ennallaan ja Keski-Pohjanmaalle laski. Suurin osa rahoituksesta kohdistui Pohjanmaan yrityksille, ja toimialoista teollisuus oli edelleen suurin rahoituksen saaja kaikissa kolmessa maakunnassa. Toimialoista kasvua nähtiin erityisesti liike-elämän palveluissa, kaupassa ja kuluttajapalveluissa sekä maatalouselinkeinossa. Viennin rahoitus kasvoi merkittävästi Pohjanmaalla, mikä kertoo alueen vientiyritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä.

Lounais-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Satakunta nousi alueen talouden veturiksi – Finnveran rahoitus Satakuntaan yli tuplaantui, Varsinais-Suomen rahoitus laski tuntuvasti7.3.2025 09:10:00 EET | Tiedote

Lounais-Suomen maakuntien erot yritysten näkymissä ja rahoituksessa jakautuivat poikkeuksellisen suuriksi vuonna 2024. Finnveran myöntämä rahoitus Satakunnan pk- ja midcap-yrityksille yli tuplaantui, kun taas Varsinais-Suomessa rahoitus laski yli viidenneksellä edellisvuodesta. Varsinais-Suomen vaisua rahoituskysyntää selittää suurten hankkeiden puute. Satakunnassa puolestaan rahoitus kasvoi niin investoinneissa kuin yritysten kasvua vauhdittavassa käyttöpääomarahoituksessa ja toimitusten rahoituksessa. Satakunnassa myös viennin rahoitus ja rahoitettujen yrityskauppojen määrä kasvoivat toisin kuin Varsinais-Suomessa. Molemmat maakunnat ovat teollisuusvetoisia. Varsinais-Suomessa tunnelma on odottava, kun taas Satakunnassa teollisuuden kasvua ruokkii muun muassa energiaklusterin positiivinen kehitys, arvioi aluejohtaja Seija Pelkonen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye