Työvoimaa vai tulevia kansalaisia? Suhtautuminen maahanmuuttoon kaipaa tuuletusta
Nykyinen keskustelu muuttoliikkeistä ei palvele suomalaista yhteiskuntaa ja sen tulevaisuutta. Poliittiset päättäjät ovat usein kiinni tämän hetken poliittisissa kiistoissa, eivätkä kohdista katsetta tulevaisuuteen. Muuttajat pelkistyvät siksi usein ongelmaksi, joka tulisi ratkaista tai resurssiksi, jota tulisi hyödyntää. DEMOGRAPHY-ohjelman Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun -tilaisuudessa 10.4.2025 etsittiin tuoretta näkökulmaa maahanmuuttokeskusteluun.
DEMOGRAPHY-ohjelman mediatiedote, julkaistavissa 10.4.2025 klo 13
– Harvat yhteiskunnat olisivat voineet kehittyä ilman, että ihmiset ovat liikkuneet valtioiden tai alueiden rajojen yli, sanoo historian yliopistonlehtori Seija Jalagin Oulun yliopistosta.
Tutkimusten mukaan sotienvälisen ajan pakolaisten ja heidän jälkipolviensa mahdollisuudet työllistyä ja kouluttautua paranivat hyvinvointivaltion kehityksen mukana ja myös siksi, että valtio ja kunnat odottivat heistä tulevan pysyviä asukkaita.
Maahanmuuttaneet tulisikin nähdä tästä näkökulmasta: ihmisinä, jotka tulevat Suomeen pysyviksi asukkaiksi ja kansalaisiksi.
Suomi on monesta näkökulmasta hyvä ja houkutteleva maa asua ja elää: vahvuuksia ovat hyvä elämänlaatu ja korkea osaamistaso. Myös perheille Suomi on hyvä paikka elää.
Asenteet maahanmuuttaneita kohtaan ovat Suomessa kuitenkin negatiivisempia kuin muissa Pohjoismaissa eivätkä maahanmuuttaneiden mahdollisuudet suomalaisilla työmarkkinoilla ole tasavertaiset. Suomi ei aina näyttäydy vastaanottavaisena.
Miten Suomesta rakennetaan vastaanottavaisempi?
Vastaanottavaisemman Suomen rakentamiseen on olemassa keinoja. Asenteisiin voidaan vaikuttaa jakamalla tutkittua tietoa maahanmuuton yhteiskunnallisista vaikutuksista. Toisaalta meistä jokainen voi olla edistämässä oikeudenmukaisuutta ja osallisuutta työpaikoilla, kouluissa, harrastuksissa ja naapurustoissa – ja luoda yhteisöjä, joihin jokainen tuntee kuuluvansa.
Yksilötason keinot eivät kuitenkaan riitä, vaan esimerkiksi maahanmuuttajia työllistävät yritykset ovat keskeisessä roolissa vastaanottavaisen Suomen rakentamisessa.
– Osaavan työvoiman saatavuus on elintärkeää yrityksille ja osaajien maahanmuutto onkin yksi keino lisätä osaavan työvoiman tarjontaa, innovaatioita ja yritysten tuottavuutta. Silti yrityksissäkin on vielä paljon tekemistä, jotta kansainvälisistä osaajista tulisi tasavertaisia työyhteisön jäseniä, muistuttaa tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Etlasta.
Kotoutumista on Suomessa tutkittu, mutta toistaiseksi tutkittua tietoa kotoutumisen vaikutuksista on olemassa vain rajallisesti. Kotoutumispalveluiden vaikuttavuutta tutkineet painottavat kuitenkin hyötyjen syntyä pitkällä aikavälillä.
– Osa kotoutumiskoulutuksen kaltaisten toimenpiteiden hyödyistä syntyy pitkän ajan kuluessa ja niitä voi olla vaikea mitata. Kustannukset sen sijaan syntyvät nopeasti ja niiden havaitseminen on kohtuullisen helppoa, painottaa VATT:n johtava tutkija Hanna Pesola.
Luottamuksen säilyttäminen kaikkien etu
Hyvinvointivaltiolla ja sen rakenteilla on ollut merkittävä rooli luottamuksen luomisessa niin maahanmuuttaneiden kuin valtaväestön keskuudessa. Toisaalta väestön ikääntyessä ja työikäisten vähentyessä maahanmuuttaneet ovat yhä tärkeämpi osa hyvinvointivaltion tulevaisuutta.
– Kun valtaväestö voi luottaa toimivaan hyvinvointivaltioon eli siihen, että kaikista pidetään huolta, myös ennakkoluulot maahanmuuttaneita kohtaan voivat hälvetä, huomauttaa THL:n johtava tutkija Maria Vaalavuo.
Tulevaisuuden Suomessa hyvät ja luottamusta rakentavat väestösuhteet ovat tulosta tämän päivän teoista.
Tapahtuman järjestävät DEMOGRAPHY-ohjelman LIFECON, Mobile Futures ja SustAgeable -hankkeet, joita rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Tutustu myös
- Keskustelutilaisuus: Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun 10.4.2025, Tiedekulma, Helsinki.
- Tutkimus: Mitä oikeastaan tiedämme maahanmuuttajien kotoutumispolitiikan vaikuttavuudesta? - Työn ja talouden tutkimus LABORE
Hanna Pesola, Matti Sarvimäki ja Tuomo Virkola - Tutkimus: Ulkomaiset osaajat Suomessa, Etlan raportti Kauhanen Antti, Maczulskij Terhi, Riukula Krista, Ropponen Olli
- Tutkimus: Vähemmistöt muuttajina: Näkökulmia suomalaisen muuttoliikehistorian moninaisuuteen, Siirtolaisuusinstituutin julkaisut Johanna Leinonen & Miika Tervonen (toim.)
Lisätiedot
Seija Jalagin, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, Mobile Futures, seija.jalagin@oulu.fi, puh. 040 778 9021
Antti Kauhanen, tutkimusjohtaja, ETLA, LIFECON, antti.kauhanen@etla.fi, puh. 050 569 7627
Hanna Pesola, johtava tutkija, VATT, SustAgeable, hanna.pesola@vatt.fi, puh. 0295 519 438
Maria Vaalavuo, johtava tutkija, THL, SustAgeable, maria.vaalavuo@thl.fi, 029 524 6754
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKristiina Kulhavanhempi asiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358405486914kristiina.kulha@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: huhtikuu 20259.4.2025 08:00:00 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti kuusi tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi työhyvinvoinnin tukemista turvallisuuskriittisillä aloilla, osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien fyysistä työkuormitusta ja sitä, miten reilu, vihreä työpaikka toteutetaan. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Undersökning: Cykelpendling främjar arbetsförmågan så avsevärt att risken för olycksfall kommer på andra plats8.4.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
En undersökning visar att cykelpendling är lönsamt trots den ökade risken för olycksfall. Regelbunden cykling kan minska sjukfrånvaron och förbättra den upplevda arbetsförmågan och hälsan.
Tutkimus: Työmatkapyöräily edistää työkykyä niin merkittävästi, että tapaturmariski jää kakkoseksi8.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että työmatkapyöräily kannattaa kohonneesta tapaturmariskistä huolimatta. Säännöllinen pyöräily voi vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa koettua työkykyä ja terveyttä.
Study: Commuting by bicycle enhances work ability and outweighs the increased risk of commuting accidents8.4.2025 06:00:00 EEST | Press release
A study shows that commuting by bicycle is worth it, despite the increased risk of commuting accidents. Regular cycling can reduce sickness absence and improve perceived work ability and health.
Arbetssäkerhetens nivåklassificeringar har offentliggjorts – samarbete och förutseende ger goda resultat7.4.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Noll olycksfall-forumet har återigen beviljat nivåklassificeringar av arbetssäkerheten till sina medlemsarbetsplatser. I år fick rekordmånga arbetsplatser, 122 stycken, en nivåklassificering. På arbetsplatser som fått en nivåklassificering utförs säkerhetsarbete tillsammans och god praxis delas även utanför den egna arbetsplatsen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme