Työvoimaa vai tulevia kansalaisia? Suhtautuminen maahanmuuttoon kaipaa tuuletusta
Nykyinen keskustelu muuttoliikkeistä ei palvele suomalaista yhteiskuntaa ja sen tulevaisuutta. Poliittiset päättäjät ovat usein kiinni tämän hetken poliittisissa kiistoissa, eivätkä kohdista katsetta tulevaisuuteen. Muuttajat pelkistyvät siksi usein ongelmaksi, joka tulisi ratkaista tai resurssiksi, jota tulisi hyödyntää. DEMOGRAPHY-ohjelman Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun -tilaisuudessa 10.4.2025 etsittiin tuoretta näkökulmaa maahanmuuttokeskusteluun.
DEMOGRAPHY-ohjelman mediatiedote, julkaistavissa 10.4.2025 klo 13
– Harvat yhteiskunnat olisivat voineet kehittyä ilman, että ihmiset ovat liikkuneet valtioiden tai alueiden rajojen yli, sanoo historian yliopistonlehtori Seija Jalagin Oulun yliopistosta.
Tutkimusten mukaan sotienvälisen ajan pakolaisten ja heidän jälkipolviensa mahdollisuudet työllistyä ja kouluttautua paranivat hyvinvointivaltion kehityksen mukana ja myös siksi, että valtio ja kunnat odottivat heistä tulevan pysyviä asukkaita.
Maahanmuuttaneet tulisikin nähdä tästä näkökulmasta: ihmisinä, jotka tulevat Suomeen pysyviksi asukkaiksi ja kansalaisiksi.
Suomi on monesta näkökulmasta hyvä ja houkutteleva maa asua ja elää: vahvuuksia ovat hyvä elämänlaatu ja korkea osaamistaso. Myös perheille Suomi on hyvä paikka elää.
Asenteet maahanmuuttaneita kohtaan ovat Suomessa kuitenkin negatiivisempia kuin muissa Pohjoismaissa eivätkä maahanmuuttaneiden mahdollisuudet suomalaisilla työmarkkinoilla ole tasavertaiset. Suomi ei aina näyttäydy vastaanottavaisena.
Miten Suomesta rakennetaan vastaanottavaisempi?
Vastaanottavaisemman Suomen rakentamiseen on olemassa keinoja. Asenteisiin voidaan vaikuttaa jakamalla tutkittua tietoa maahanmuuton yhteiskunnallisista vaikutuksista. Toisaalta meistä jokainen voi olla edistämässä oikeudenmukaisuutta ja osallisuutta työpaikoilla, kouluissa, harrastuksissa ja naapurustoissa – ja luoda yhteisöjä, joihin jokainen tuntee kuuluvansa.
Yksilötason keinot eivät kuitenkaan riitä, vaan esimerkiksi maahanmuuttajia työllistävät yritykset ovat keskeisessä roolissa vastaanottavaisen Suomen rakentamisessa.
– Osaavan työvoiman saatavuus on elintärkeää yrityksille ja osaajien maahanmuutto onkin yksi keino lisätä osaavan työvoiman tarjontaa, innovaatioita ja yritysten tuottavuutta. Silti yrityksissäkin on vielä paljon tekemistä, jotta kansainvälisistä osaajista tulisi tasavertaisia työyhteisön jäseniä, muistuttaa tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Etlasta.
Kotoutumista on Suomessa tutkittu, mutta toistaiseksi tutkittua tietoa kotoutumisen vaikutuksista on olemassa vain rajallisesti. Kotoutumispalveluiden vaikuttavuutta tutkineet painottavat kuitenkin hyötyjen syntyä pitkällä aikavälillä.
– Osa kotoutumiskoulutuksen kaltaisten toimenpiteiden hyödyistä syntyy pitkän ajan kuluessa ja niitä voi olla vaikea mitata. Kustannukset sen sijaan syntyvät nopeasti ja niiden havaitseminen on kohtuullisen helppoa, painottaa VATT:n johtava tutkija Hanna Pesola.
Luottamuksen säilyttäminen kaikkien etu
Hyvinvointivaltiolla ja sen rakenteilla on ollut merkittävä rooli luottamuksen luomisessa niin maahanmuuttaneiden kuin valtaväestön keskuudessa. Toisaalta väestön ikääntyessä ja työikäisten vähentyessä maahanmuuttaneet ovat yhä tärkeämpi osa hyvinvointivaltion tulevaisuutta.
– Kun valtaväestö voi luottaa toimivaan hyvinvointivaltioon eli siihen, että kaikista pidetään huolta, myös ennakkoluulot maahanmuuttaneita kohtaan voivat hälvetä, huomauttaa THL:n johtava tutkija Maria Vaalavuo.
Tulevaisuuden Suomessa hyvät ja luottamusta rakentavat väestösuhteet ovat tulosta tämän päivän teoista.
Tapahtuman järjestävät DEMOGRAPHY-ohjelman LIFECON, Mobile Futures ja SustAgeable -hankkeet, joita rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Tutustu myös
- Keskustelutilaisuus: Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun 10.4.2025, Tiedekulma, Helsinki.
- Tutkimus: Mitä oikeastaan tiedämme maahanmuuttajien kotoutumispolitiikan vaikuttavuudesta? - Työn ja talouden tutkimus LABORE
Hanna Pesola, Matti Sarvimäki ja Tuomo Virkola - Tutkimus: Ulkomaiset osaajat Suomessa, Etlan raportti Kauhanen Antti, Maczulskij Terhi, Riukula Krista, Ropponen Olli
- Tutkimus: Vähemmistöt muuttajina: Näkökulmia suomalaisen muuttoliikehistorian moninaisuuteen, Siirtolaisuusinstituutin julkaisut Johanna Leinonen & Miika Tervonen (toim.)
Lisätiedot
Seija Jalagin, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, Mobile Futures, seija.jalagin@oulu.fi, puh. 040 778 9021
Antti Kauhanen, tutkimusjohtaja, ETLA, LIFECON, antti.kauhanen@etla.fi, puh. 050 569 7627
Hanna Pesola, johtava tutkija, VATT, SustAgeable, hanna.pesola@vatt.fi, puh. 0295 519 438
Maria Vaalavuo, johtava tutkija, THL, SustAgeable, maria.vaalavuo@thl.fi, 029 524 6754
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKristiina Kulhavanhempi asiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358405486914kristiina.kulha@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Snabba förändringar i arbetslivet betonar behovet av det 80-åriga Arbetshälsoinstitutet22.4.2025 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutet firar sitt 80-årsjubileum i år. Under jubileumsåret uppdaterar Arbetshälsoinstitutet sina scenarier för det finländska arbetslivets utveckling och lovar att fortsätta utvecklas i takt med förändringarna i arbetslivet.
Työelämän muutosten nopeus korostaa 80 vuotta täyttävän Työterveyslaitoksen tarpeellisuutta22.4.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitos viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlavuotta. Juhlavuoden aikana Työterveyslaitos päivittää skenaarionsa suomalaisen työelämän kehityksestä ja lupaa muuttua vastedeskin työelämän muutosten mukana.
The speed of change in work life highlights the need for the Finnish Institute of Occupational Health as the organization turns 8022.4.2025 08:30:00 EEST | Press release
The Finnish Institute of Occupational Health is celebrating its 80th anniversary this year. During its jubilee year, the Finnish Institute of Occupational Health will update its scenario of the development of Finnish work life and commit to keeping pace with the speed of change in work life.
Undersökning: Förvaringsutrymmen av dålig kvalitet och brist på information ökar riskerna i museiarbetet16.4.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
De finländska museiarbetarnas uppfattningar om riskfaktorerna i arbetsmiljöerna motsvarar inte helt de verkliga riskerna på arbetsplatserna. I Arbetshälsoinstitutets undersökning utvecklades praktiska lösningar för att bekämpa hälsoeffekter på museer.
Tutkimus: Heikkolaatuiset säilytystilat ja tiedon puute lisäävät museotyön riskejä16.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten museotyöntekijöiden käsitykset työympäristöjen vaaratekijöistä eivät täysin vastaa todellisia riskejä työpaikoilla. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa kehitettiin käytännön ratkaisuja terveysvaikutusten torjumiseksi museoissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme