Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio.
–Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä.
Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä
Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoituksia metsäsektorille ja voi heikentää kilpailukykyä. – Ilmastomuutoksen vastainen taistelu on maraton, jossa ei pitäisi vetää itseään hapoille liian kovalla vauhdilla, kuten nyt on käymässä.
– Suomi on ainoa maa maailmassa, joka on asettanut näin kunnianhimoisen tavoitteen. Tavoitteiden tulisi olla kilpailukykyä tukevia ja huomioida metsäsektorin merkitys ratkaisuna ilmastonmuutokseen, ei sen aiheuttajana. Metsien päälle ei pitäisi kaataa koko maankäyttösektorin vastuuta.
Jos metsäsektorin pitäisi hoitaa tavoitteen toteutuminen kasvavilla nieluilla 15 vuodessa, se tarkoittaisi Kylävainion mukaan massiivisia hakkuiden rajoittamisia. – Jos tavoite olisi 2050 kuten EU:ssa, voitaisiin vanhoja hitaasti kasvavia metsiä uudistaa hyvällä viljelymateriaalilla ja saavuttaa nielujen kasvulle asetetut tavoitteet.
–Hakkuurajoituksia perustellaan sillä, että meillä ylihakataan, vaikka vuoteen 2018 verrattuna hakkuumäärät ovat kymmenen miljoonaa kuutiota pienemmät. Ilmastolain säätämisen jälkeen tilanne on muuttunut. Karu fakta on, että maankäyttösektorista ei ole päästöjen kompensoijaksi kuittaamaan muiden sektorien päästöjä.
Liian kireä ilmastotavoite heikentää metsäalan kilpailukykyä ja vie työpaikkoja
Sahateollisuus ry ja joukko metsäalalla toimivia järjestöjä on vaatinut vuodelle 2035 asetetun kansallisen hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä. – Ilmastotavoitteiden ja arvioidun päästö- ja hiilinielukehityksen välinen ristiriita on uuden tutkimustiedon myötä kasvanut niin suureksi, että ilmastotavoitteelle on perusteltua asettaa uusi aikataulu. Tavoitetta tulee tarkastella uudelleen niin, etteivät suomalaiset yritykset menetä kilpailukykyään sekä työntekijät työpaikkojaan, sanoo Kylävainio.
Sahateollisuus on Kylävainion mukaan investoinut kymmenen vuoden aikana yli miljardi euroa Suomeen. – Tavoitteena on, että pysymme kansainvälisessä kilpailussa mukana. Emme kaipaa mitään vihreän siirtymän yritystukia, vaan varmuuden ja ennustettavuuden liiketoimintaympäristöön siitä, että raaka-ainetta on saatavilla markkinaehtoisesti tulevaisuudessakin eikä poliittisin toimin rajoiteta alan toimintaa.
Jos Euroopassa hakattaisiin 100-130 miljoonaa kuutiota vähemmän, se aiheuttaisi professori Maarit Kallion mukaan hakkuuvuotoa maihin, missä metsätalous on heikommin hoidettua kuin Suomessa. – Siinä pistetään pää pensaaseen, ja annetaan venäläisten ja amerikkalaisten ottaa markkinoita. Suomessa ei tule harjoittaa politiikkaa, jonka hyödyn keräävät kilpailijamaat niin viennin kuin työpaikkojen kautta.
Puurakentamisen lisääminen vähentää päästöjä ja sitoo hiiltä
Kylävainio muistuttaa, että sahateollisuus tuottaa uusiutuvaa sahatavaraa, joka sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. – Siksi on erikoista, että vastuu ilmastotavoitteen saavuttamisesta asetetaan metsäsektorille. Nyt halutaan kurittaa ilmastoystävällistä teollisuutta, jonka puutuotteet sitovat hiiltä pitkän kiertoajan.
–Puurakentaminen on tekninen hiilinielu, vaikka sen läpimurtoa ei vieläkään ole tapahtunut Ruotsin ja Keski-Euroopan tapaan. Meillä on rakennusalan kova vastustus edelleen, eivätkä rakentamismääräykset riittävästi tue sen etenemistä. Puurakentamisen lisääminen olisi ilmastotavoitteiden kannalta tärkeää.
Suurvaltapolitiikka vaikuttaa puun käyttöön voimakkaasti. – Käytännössä Venäjältä energiakäyttöön tuotua pellettiä korvattiin amerikkalaisella pelletillä, mikä ei ole kovin kestävää, kun kotimaassakin on metsäenergiaa tarjolla.
–Kun Suomen kaukolämmön polttoaineista lähes puolet on puupohjaisia, epävarmassa turvallisuustilanteessa bioenergia tarjoaa omavaraisuutta ja tukee energian toimitus- ja huoltovarmuutta myös sähköntuotannossa. Energiapuun käyttö on tärkeää harvennustöiden rahoittamiseksi ja metsien kasvun edistämiseksi.
Kylävainion mukaan ilman puun energiakäyttöä erityisesti nuoret metsät uhkaisivat jäädä hoitamatta. – Kestävä metsien käyttö onkin Suomessa bioenergiasektorin toiminnan perusedellytyksiä. On myös syytä muistaa, että kaukolämmitysjärjestelmä tarjoaa nopeimman tien ilmastoystävälliseen lämmitysenergiaan kaupungeissa.
–Suomen metsänhoito on kokonaisuudessaan äärimmäisen hyvin hoidettua. Sen sijaan, että myrkytetään omaa pesää, metsänhoidosta pitäisi tehdä vientituote ja olla siitä ylpeitä.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matti Kylävainio, matti.kylavainio@keitelegroup.fi
Kuvat

Lisätietoja julkaisijasta:
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli
Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu
Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella17.3.2025 10:56:43 EET | Artikkeli
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen. – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa. Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia p
MTK: n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: Ilmastotavoitteita arvioitava uudelleen7.3.2025 09:49:04 EET | Artikkeli
Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki
Professori Maarit Kallio: Hakkuurajoitukset johtaisivat merkittävään metsien hakkuuvuotoon ja tulonsiirtoon Euroopasta25.2.2025 10:44:57 EET | Artikkeli
EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä. –Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden el
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme