Kansalaisopistot keräävät laajaa kiitosta kuntalaisilta
Vuoden 2024 Kuntalaistutkimuksen mukaan kansalaisopistot ovat edelleen erittäin arvostettuja kuntalaisten keskuudessa. Kansalaisopistojen palveluihin kantaa ottaneista peräti 74 prosenttia pitää näitä palveluja hyvin hoidettuina ja 72 prosenttia hyvin saatavina ja saavutettavina.

Kansalaisopistojen palvelut ovat myös varsin hyvin hyödynnettyjä, sillä joka neljäs vastaaja ilmoittaa käyttäneensä niiden palveluja viimeisen vuoden aikana.
Asteikolla 1–5 mitattuna arvosanaksi annettiin 3,97, mikä on hyvin linjassa edellisen mittauskerran vuoden 2020 tuloksen (4,01) kanssa. Ajallinen tarkastelu osoittaa, että kansalaisopistot ovat kaikkina mittausvuosina saaneet kuntalaisilta hyvän arvion, viimeisen 10 vuoden aikana arviot ovat olleet lähes erinomaisia.
Erityisesti palvelun käyttäjät ovat kansalaisopistoihin erittäin tyytyväisiä – heidän antamansa arvosana oli jopa 4,21. Myös ei-käyttäjät arvioivat palvelun myönteisesti, keskiarvon ollessa 3,68.
"Kansalaisopistot ovat merkittävä osa kuntien palvelutarjontaa, ja on hienoa nähdä, että niitä paitsi suuresti arvostetaan käyttäjien keskuudessa, myös kuntalaisten mielikuva on pysynyt kaikkina vuosina varsin positiivisena", Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.
Kansalaisopistot saavat hyviä arvioita kuntalaisilta iästä, koulutuksesta ja ammatista riippumatta
Kansalaisopistojen palveluihin ollaan erittäin tyytyväisiä kaikissa ikäryhmissä, ja kaikkein tyytyväisimpiä ovat 70–79-vuotiaat (4,03).
Palveluja arvostetaan suuresti kuntalaisten keskuudessa riippumatta vastaajan kodin sijainnista, perhemuodosta, koulutustasosta, työnantajataustasta ja ammattiasemasta. Merkille pantavaa on, että naiset antavat paremman arvosanan kuin miehet ja ruotsinkieliset paremman arvion kuin suomenkieliset.
Kansalaisopistot ovat paitsi kaikkia kuntalaisryhmiä hyvin palvelevia myös kaikenkokoisissa kunnissa hyvin hoidettuja ja saavutettavissa olevia.
Tulokset osoittavat selkeästi, että kansalaisopistot pitävät erinomaisesti pintansa kaikkien kuntalaisryhmien tärkeänä kuntapalveluna.
"Kansalaisopistot ovat paljon enemmän kuin oppilaitoksia – ne ovat alustoja elinikäiselle oppimiselle, yhteisöllisyydelle ja osallisuudelle. Ne vastaavat monipuolisesti kuntalaisten osaamis-, hyvinvointi- ja aktiivisuustarpeisiin", Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki sanoo.
Kansalaisopistot ovat oppilaitos- ja opiskelijamäärältään suurin vapaan sivistystyön muoto, ja valtaosa niistä toimii kunnallisina yksiköinä. Tämän ansiosta ne ovat keskeinen osa paikallista koulutustarjontaa ja yhteisöllistä toimintaa.
Tiesitkö tämän kansalaisopistoista?
Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia oppilaitoksia, joissa voi oppia uusia tietoja ja taitoja. Niitä toimii jokaisen kunnan alueella ja ne tuovat opetuksen lähelle ihmistä. Kansalaisopistot ovat vapaan sivistystyön suurin oppilaitosmuoto.
Kansalaisopisto voi olla nimeltään myös työväenopisto, opisto tai aikuisopisto.
Useimmiten tarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita.
Kuntalaistutkimus pähkinänkuoressa
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselytutkimuksesta, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea.
Kuntalaistutkimuksen osajulkistuksia tehdään aina huhtikuussa 2025 pidettäviin kuntavaaleihin saakka. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavanlaisia laajoja kuntalaiskyselyitä aina vuodesta 1996 alkaen. Lisätietoja tutkimuksesta ja sen tuloksista on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilta: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024
Ennen vaaleja kerromme kuntapalvelukohtaisia tietoja
Ennen kuntavaaleja jaamme kuntapalvelukohtaisia kuntalaistutkimuksen tilastoja ja tarkkoja tietoja siitä, miten kuntalaiset kokevat arjen kuntapalvelut. Tästä voit lukea jo ilmestyneet tiedot kulttuuripalveluista, varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta, perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, liikuntapalveluista, ammatillisesta koulutuksesta sekä nuorisopalveluista.
Lisätietoja
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö
+358 9 771 2504
Marianne.Pekola-Sjoblom@kuntaliitto.fi
Irmeli Myllymäki
Koulutusasioiden johtaja
+358 9 771 2053
Irmeli.Myllymaki@kuntaliitto.fi
Kyösti Värri
Erityisasiantuntija
+358 9 771 2032
Kyosti.Varri@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna KeinonenViestinnän asiantuntijaKuntaliitto
Puh:+358 9 771 2226anna.keinonen@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Valtuustopaikka irtoaa yhä harvemmin alle 30-vuotiaille – nuorimmat valtuutetut 18-vuotiaita, vanhin 9114.4.2025 18:59:50 EEST | Tiedote
Kuntavaaleissa saatiin moneen kuntaan keski-ikäiset valtuustot – nuorten osuus päätöksenteossa jatkaa laskuaan. Kuntavaaleissa valittujen valtuutettujen keski-ikä nousi hieman edellisiin vaaleihin verrattuna ja on nyt 51,3 vuotta. Alle 30-vuotiaiden osuus valtuustoissa pieneni 5,0 prosenttiin. "Valtuustojen ikärakenne heijastaa pitkälti myös ehdokasasettelua, mutta nuorten osalta ero ehdokkaiden ja valittujen välillä on silti huolestuttavan suuri. Nuorten ääni jää edelleen vaimeaksi kuntien päätöksenteossa", sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta. Kunnittain on kuitenkin huomattavia eroja, selviää Kuntaliiton kuntavaalianalyysista.
Äänestysinto jäi laimeaksi – kuntavaalit antoivat vetoapua aluevaaleille14.4.2025 00:59:09 EEST | Tiedote
Kuntavaalien äänestysaktiivisuus jäi historiallisen alhaiseksi – "Erittäin suuri pettymys", sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. ”Kuntavaalit antoivat selvästi vetoapua aluevaaleille, jotka järjestettiin ensi kertaa samaan aikaan kuntavaalien kanssa”, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Äänestysaktiivisuudessa oli jälleen suuria kuntakohtaisia eroja. Joissakin kunnissa päästiin yli 70 prosentin, toisissa jäätiin selvästi alle 50:n. Äänestysaktiivisuus nousi 120 kunnassa (41 % kunnista) ja laski 166 kunnassa (57 % kunnista). Äänestysaktiivisuus nousi eniten Ranuan kunnassa ja laski eniten Pyhärannan kunnassa. Kuntaliitto julkaisee vaalianalyyseja alkuviikon ajan.
Kuntataloudessa ei leikkaus- tai jakovaraa: Puoliväliriiheen kasaantuu paine edistää kuntien keskeisiä uudistuksia10.4.2025 12:09:24 EEST | Tiedote
Kunnat ja kaupungit odottavat hallituksen puoliväliriiheltä ratkaisuja kasvun edellytysten luomiseen. Kuntaliitto painottaa, että kuntataloudessa ei ole enää leikkaus- tai jakovaraa.
Perusopetuksen oppilaskohtaiset kulut nousseet merkittävästi9.4.2025 14:47:54 EEST | Tiedote
Kuntien välillä on huomattavia eroja siinä, kuinka paljon perusopetuksen järjestäminen maksaa oppilasta kohden. Kuntaliiton tuore selvitys osoittaa, että pienenevät ikäluokat ja maantieteelliset erot heijastuvat yhä selvemmin opetuksen kustannuksiin. Perusopetuksen järjestämisen kustannukset eivät supistu suoraviivaisesti oppilasmäärien laskiessa. "Olemme pitkään puhuneet siitä, kuinka erilaiset olosuhteet kunnissa ovat, mutta näin isot erot olivat meillekin yllätys", sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström. Kustannusten muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät, joihin kunnat eivät voi suoraan vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi taajama-aste, maantieteelliset olosuhteet, kuten saaristoisuus sekä oppilasmäärät. Lisäksi valtakunnalliset säädökset rajaavat paikallista päätäntävaltaa. “On välttämätöntä, että lainsäädäntö sallii joustoja ja erilaisia järjestämistapoja perusopetuksen saatavuuden varmistamiseksi Suomen erilaisissa olosuhteissa. Etäopetusta tulee kehittää lähiopetust
Kuntavaaleissa äänesti ennakkoon yli neljännes äänioikeutetuista8.4.2025 22:51:24 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kuntavaalien ennakkoäänestys on päättynyt. Ennakkoon kuntavaaleissa äänesti 28,2 prosenttia kaikista äänioikeutetuista eli yhteensä vajaat 1,3 miljoonaa henkilöä. Aktiivisuus on hieman korkeampi kuin vuoden 2017 vaaleissa, mutta jäi vuoden 2021 koronavaalien tasosta, jolloin ennakkoäänestysaikaa oli poikkeuksellisesti kaksi viikkoa. – Näyttää siltä, että vaalien yhdistäminen saattaa nostaa juuri aluevaaleissa äänestävien osuutta. Se, lisääkö se myös kuntavaalien äänestysaktiivisuutta vuoden 2021 tasosta, jää vielä nähtäväksi, mutta ennakkoäänestystahti varsinkin kahtena viimeisenä äänestyspäivänä oli kuntavaalien osalta kuitenkin varsin hyvä, arvioi Pekola-Sjöblom. Korkeimman ennakkoäänestysaktiivisuuden kunnat: Kolari – 54,9 % Lestijärvi – 52,4 % Savukoski – 52,3 % Ranua – 47,7 % Puolanka – 47,4 % Kustavi – 46,1 % Pello – 44,2 % Utsjoki – 43,3 % Enonkoski – 42,9 % Hailuoto – 42,6 %.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme