Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntavaaleissa äänesti ennakkoon yli neljännes äänioikeutetuista

Jaa

Vuoden 2025 kuntavaalien ennakkoäänestys on päättynyt. Ennakkoon kuntavaaleissa äänesti 28,2 prosenttia kaikista äänioikeutetuista eli yhteensä vajaat 1,3 miljoonaa henkilöä. Aktiivisuus on hieman korkeampi kuin vuoden 2017 vaaleissa, mutta jäi vuoden 2021 koronavaalien tasosta, jolloin ennakkoäänestysaikaa oli poikkeuksellisesti kaksi viikkoa. 

– Näyttää siltä, että vaalien yhdistäminen saattaa nostaa juuri aluevaaleissa äänestävien osuutta. Se, lisääkö se myös kuntavaalien äänestysaktiivisuutta vuoden 2021 tasosta, jää vielä nähtäväksi, mutta ennakkoäänestystahti varsinkin kahtena viimeisenä äänestyspäivänä oli kuntavaalien osalta kuitenkin varsin hyvä, arvioi Pekola-Sjöblom.

Korkeimman ennakkoäänestysaktiivisuuden kunnat: Kolari – 54,9 % Lestijärvi – 52,4 % Savukoski – 52,3 % Ranua – 47,7 % Puolanka – 47,4 % Kustavi – 46,1 % Pello – 44,2 % Utsjoki – 43,3 % Enonkoski – 42,9 % Hailuoto – 42,6 %.

Mitä pienempi kunta, sitä aktiivisemmin äänestettiin. Suurista pormestarikaupungeista Tampereella on ennakkoäänestetty ahkerimmin (33,1%), Turussa äänestämässä on tähän mennessä käynyt 30,8 ja Helsingissä 30,4 äänioikeutetuista.
Mitä pienempi kunta, sitä aktiivisemmin äänestettiin. Suurista pormestarikaupungeista Tampereella on ennakkoäänestetty ahkerimmin (33,1%), Turussa äänestämässä on tähän mennessä käynyt 30,8 ja Helsingissä 30,4 äänioikeutetuista.

Vuoden 2025 kuntavaalien ennakkoäänestys on päättynyt. Ennakkoon kuntavaaleissa äänesti 28,2 prosenttia kaikista äänioikeutetuista eli yhteensä vajaat 1,3 miljoonaa henkilöä. Aktiivisuus on hieman korkeampi kuin vuoden 2017 vaaleissa, mutta jäi vuoden 2021 koronavaalien tasosta, jolloin ennakkoäänestysaikaa oli poikkeuksellisesti kaksi viikkoa.

Naiset olivat jälleen miehiä aktiivisempia: naisista äänesti ennakkoon 30,9 prosenttia ja miehistä 25,4 prosenttia. Erityisesti eläkeläiset tyypillisesti hyödyntävät ennakkoäänestystä.

Kolmessa kunnassa yli puolet äänioikeutetuista äänesti jo ennakkoon

Ennakkoäänestysaktiivisuus vaihteli kunnittain ja maakunnittain merkittävästi. Kolmessa kunnassa yli puolet äänioikeutetuista äänesti jo ennakkoon, mutta 36 kunnassa jäätiin alle 25 prosentin. Ääripäissä oli useita samoja kuntia kuin vuoden 2021 vaaleissa.

Korkeimman ennakkoäänestysaktiivisuuden kunnat: Kolari – 54,9 % Lestijärvi – 52,4 % Savukoski – 52,3 % Ranua – 47,7 % Puolanka – 47,4 % Kustavi – 46,1 % Pello – 44,2 % Utsjoki – 43,3 % Enonkoski – 42,9 % Hailuoto – 42,6 %

Heikoimman ennakkoäänestysaktiivisuuden kunnat: Korsnäs – 14,6 % Pyhäranta – 19,5 % Mustasaari – 19,8 % Pornainen – 20,0 % Mäntsälä – 20,1 % Pedersöre – 20,4 % Vantaa – 21,2 % Maalahti – 21,8 % Oulu – 21,8 % Laitila – 21,9 %

Ennakkoäänestysaktiivisuus ei kaikissa kunnissa ennakoi lopullista äänestysprosenttia. Esimerkiksi monissa Pohjanmaan ruotsinkielienemmistöisissä kunnissa, kuten Korsnäsissä ja Pedersöressä, käydään perinteisesti äänestämässä vasta varsinaisena vaalipäivänä.

Mitä pienempi kunta, sitä aktiivisemmin äänestettiin

Ennakkoäänestysaktiivisuus vaihteli selvästi erikokoisissa kunnissa, joskin myös kuntakokoluokkien sisällä kuntien väliset äänestysaktiivisuuden äärivaihtelut voivat olla suuria.  

Mitä pienempi kunta, sitä aktiivisemmin äänestettiin. Alle 2 000 asukkaan kunnissa ennakkoon äänesti keskimäärin 34,0 prosenttia äänioikeutetuista ja 2 000–5 000 asukkaan kunnissa 32,5 prosenttia. Näissä kokoluokissa nähtiin myös vaalien ääripäät: pienimmän ennakkoäänestysprosentin kunta oli Korsnäs (14,6 %) ja suurimman Kolari (54,9 %).

Keskikokoisissa, 5 001–10 000 asukkaan kunnissa keskiarvo oli 30,3 prosenttia ja 10 001–20 000 asukkaan kunnissa 28,6 prosenttia. Isommissa, 20 001–50 000 asukkaan kunnissa ennakkoon äänesti keskimäärin 27,0 prosenttia, ja 50 001–100 000 asukkaan kunnissa 28,0 prosenttia. Yli 100 000 asukkaan suurissa kaupungeissa ennakkoäänestysprosentti jäi keskimäärin 27,5:een.

Ero aktiivisuudessa pienimpien ja suurimpien kuntien välillä on merkittävä: ero alimman ja ylimmän kokoluokan välillä on 6,5 prosenttiyksikköä.

Suurista pormestarikaupungeista Tampereella on ennakkoäänestetty ahkerimmin (33,1%), Turussa äänestämässä on tähän mennessä käynyt 30,8 ja Helsingissä 30,4 äänioikeutetuista.

Lappi ja Etelä-Pohjanmaa ennakkoäänestystilastojen kärjessä

Maakunnista vilkkainta äänestäminen oli Lapissa, jossa ennakkoon äänesti 32,3 prosenttia äänioikeutetuista. Myös Etelä-Pohjanmaalla (32,0 %) ja Pirkanmaalla (31,2 %) jäätiin vain hieman alle Lapin tason.

Vähäisintä ennakkoäänestys oli Pohjanmaalla (24,6 %), Kymenlaaksossa (24,9 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (25,2 %). Yksittäisistä kunnista korkein aktiivisuus mitattiin Kolarissa (54,9 %) ja matalin Korsnäsissä (14,6 %). Keskimääräinen ennakkoäänestysprosentti oli koko maassa 28,2.

Ennakkoäänestäminen oli mahdollista maalla, merellä ja maailman toisella laidalla

Vuoden 2025 kuntavaaleissa oli käytössä yhteensä 958 ennakkoäänestyspaikkaa. Äänestää saattoi kirjastoissa, kaupungintaloilla, virastoissa ja kauppakeskuksissa sekä liikkuvissa äänestyspisteissä – busseissa, saaristolautoilla ja jopa laskettelurinteessä.

– Kunnat ovat tehneet jälleen arvokasta työtä sen eteen, että äänestäminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja saavutettavaa. On hienoa, että monipuoliset äänestyspaikat ja kiinnostus vaikuttaa oman kunnan asioihin näkyvät aktiivisuudessa, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.

– Esimerkiksi TOP 10 eniten ennakkoäänestyskunnissa Kolarissa, Pellossa ja Kustavissa on voinut äänestää myös äänestysautossa. Savukoskella puolestaan äänensä pystyi jättämään myös Sandran puodissa.

Kunnissa oli tarjolla keskimäärin kolme ennakkoäänestyspaikkaa, mutta vaihtelu oli suurta. Helsingissä paikkoja oli 35, kun taas 114 kunnassa ennakkoäänestys järjestettiin yhdessä paikassa.

– Erityisesti pitkien etäisyyksien kunnissa, joissa on ollut käytössä äänestysbussi tai vastaava, on todennäköisesti nostanut erityisesti monien Lapin kuntien ennakkoäänestysaktiivisuutta.

Kuntavaalit koetaan tärkeiksi vaaleiksi

Suomalaiset kokevat äänestämisen tärkeimmäksi tavaksi vaikuttaa oman kunnan asioihin, ja äänestysvarmuus on korkeinta johtavassa asemassa olevilla, yliopistotutkinnon suorittaneilla, kunnassa yli 20 vuotta asuneilla, kunnallisessa organisaatiossa työskentelevillä sekä usean aikuisen talouksissa asuvilla. Myös ruotsinkieliset ja naiset ilmoittavat tavanomaista suurempaa äänestysvarmuutta Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksessa syksyllä 2024.

Sen sijaan epävarmimpia äänestäjiä ovat työttömät, lomautetut, 18–29-vuotiaat, kunnassa vain lyhyen aikaa asuneet, yksinhuoltajat sekä haja-asutusalueilla asuvat.

Vaikka kunta- ja aluevaalit järjestetään nyt ensimmäistä kertaa samanaikaisesti, suomalaisten kiinnostus aluevaaleja kohtaan oli heikompaa myös syksyllä 2024 toteutetussa Kuntalaistutkimuksessa. Samaa näyttää aluevaalien ennakkoäänestysprosentti 27 %, joka on 1,2 prosenttiyksikköä kuntavaaleja alhaisempi.

– Näyttää siltä, että vaalien yhdistäminen saattaa nostaa juuri aluevaaleissa äänestävien osuutta. Se, lisääkö se myös kuntavaalien äänestysaktiivisuutta vuoden 2021 tasosta, jää vielä nähtäväksi, mutta ennakkoäänestystahti varsinkin kahtena viimeisenä äänestyspäivänä oli kuntavaalien osalta kuitenkin varsin hyvä, arvioi Pekola-Sjöblom.

Vuoden 2025 kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13.4.2025. Vaalien tulos vahvistetaan 16.4.2025.


* Ennakkoäänestystiedot on poimittu viimeisen ennakkoäänestyspäivän iltana klo 21 ja ne voivat vielä hieman muuttua.

Katso tarkemmat koonnit liitteenä olevasta diakoosteesta.

Lisätietoja:

Marianne Pekola-Sjöblom

tutkimuspäällikkö

puh. +358 50 337 5634

marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lue lisää:

Peräti 82 prosenttia aikoo äänestää kuntavaaleissa - vaalien merkitys koetaan entistä tärkeämmäksi | Kuntaliitto.fi

Millä perusteella suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa? | Kuntaliitto.fi

Kuntavaalit

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Valtuustopaikka irtoaa yhä harvemmin alle 30-vuotiaille – nuorimmat valtuutetut 18-vuotiaita, vanhin 9114.4.2025 18:59:50 EEST | Tiedote

Kuntavaaleissa saatiin moneen kuntaan keski-ikäiset valtuustot – nuorten osuus päätöksenteossa jatkaa laskuaan. Kuntavaaleissa valittujen valtuutettujen keski-ikä nousi hieman edellisiin vaaleihin verrattuna ja on nyt 51,3 vuotta. Alle 30-vuotiaiden osuus valtuustoissa pieneni 5,0 prosenttiin. "Valtuustojen ikärakenne heijastaa pitkälti myös ehdokasasettelua, mutta nuorten osalta ero ehdokkaiden ja valittujen välillä on silti huolestuttavan suuri. Nuorten ääni jää edelleen vaimeaksi kuntien päätöksenteossa", sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta. Kunnittain on kuitenkin huomattavia eroja, selviää Kuntaliiton kuntavaalianalyysista.

Äänestysinto jäi laimeaksi – kuntavaalit antoivat vetoapua aluevaaleille14.4.2025 00:59:09 EEST | Tiedote

Kuntavaalien äänestysaktiivisuus jäi historiallisen alhaiseksi – "Erittäin suuri pettymys", sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. ”Kuntavaalit antoivat selvästi vetoapua aluevaaleille, jotka järjestettiin ensi kertaa samaan aikaan kuntavaalien kanssa”, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Äänestysaktiivisuudessa oli jälleen suuria kuntakohtaisia eroja. Joissakin kunnissa päästiin yli 70 prosentin, toisissa jäätiin selvästi alle 50:n. Äänestysaktiivisuus nousi 120 kunnassa (41 % kunnista) ja laski 166 kunnassa (57 % kunnista). Äänestysaktiivisuus nousi eniten Ranuan kunnassa ja laski eniten Pyhärannan kunnassa. Kuntaliitto julkaisee vaalianalyyseja alkuviikon ajan.

Perusopetuksen oppilaskohtaiset kulut nousseet merkittävästi9.4.2025 14:47:54 EEST | Tiedote

Kuntien välillä on huomattavia eroja siinä, kuinka paljon perusopetuksen järjestäminen maksaa oppilasta kohden. Kuntaliiton tuore selvitys osoittaa, että pienenevät ikäluokat ja maantieteelliset erot heijastuvat yhä selvemmin opetuksen kustannuksiin. Perusopetuksen järjestämisen kustannukset eivät supistu suoraviivaisesti oppilasmäärien laskiessa. "Olemme pitkään puhuneet siitä, kuinka erilaiset olosuhteet kunnissa ovat, mutta näin isot erot olivat meillekin yllätys", sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström. Kustannusten muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät, joihin kunnat eivät voi suoraan vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi taajama-aste, maantieteelliset olosuhteet, kuten saaristoisuus sekä oppilasmäärät. Lisäksi valtakunnalliset säädökset rajaavat paikallista päätäntävaltaa. “On välttämätöntä, että lainsäädäntö sallii joustoja ja erilaisia järjestämistapoja perusopetuksen saatavuuden varmistamiseksi Suomen erilaisissa olosuhteissa. Etäopetusta tulee kehittää lähiopetust

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye