Valtakunnallinen kampanja kannustaa ottamaan bioroskikset aktiiviseen käyttöön

Kampanjan iskulauseella ”Pienikin riittää – bioroskis kiittää!” halutaan muistuttaa kaikkia suomalaisia biojätteen lajittelun tärkeydestä. Vain lajitellut biojätteet päätyvät kiertoon eli lannoitevalmisteiksi ja energiaksi. 

Kuntien jäteyhtiöiden yhteistyöjärjestön Suomen Kiertovoiman (KIVO) organisoima valtakunnallinen kampanja kannustaa kaikkia suomalaisia aktivoitumaan biojätteen lajittelussa. Viime vuosina yhä useammalle kotipihalle on tullut biojäteastia tai kotikompostori. Viimeistään nyt keräysvälineet pitäisi saada aktiiviseen käyttöön. Pienetkin määrät biojätettä kannattaa lajitella erikseen ja huolehtia ravinnekiertoon. Sekajätteen joukossa biojäte päätyy jätevoimalaan energiahyödynnettäväksi ja sen ravinnepotentiaali menetetään. 

Osa biojätteiden sisältämistä ravinteista kiertävät kotipihalla keittiöstä kukkapenkkeihin. Noin 40 prosenttia biojätteen lajitteluvelvollisista on valinnut biojätteen erilliskeräyspalvelun sijaan keittiöjätteille kompostoinnin kotipihalla. 

Biojätehuollon piiriin kuuluu Suomessa lähes 670 000 kotikiinteistöä. Biojätehuollon palveluissa on alueellisia eroja. Valtaosa, eli yli 270 000 kiinteistöä on ilmoittanut kompostoivansa itse biojätteet kotipihan kompostorissa. Oma biojätteen erilliskeräysastia löytyy noin 245 000 kiinteistöltä. Yli 60 000 kiinteistöä on tarttunut mahdollisuuteen liittyä biojätekimppaan eli käyttää samaa biojäteastiaa lähinaapureiden kanssa. Hiukan yli 15 000 kiinteistöllä biojätteet kerätään niin sanottuun monilokeroastiaan. Siinä samassa jäteastiassa on oma tilansa esimerkiksi sekajätteelle ja biojätteelle. Näiden astioiden tyhjentämiseen tarvitaan jäteautokalusto, jossa on omat lokeronsa molemmille jätelajeille. Joillain alueilla on mahdollisuus hoitaa biojätehuolto kuulumalla aluekeräyspistekäyttäjiin. Biojätteiden kortteli- ja aluekeräyspisteitä Suomessa käyttää alle 10 000 kiinteistöä. 

Vähemmän sekajäteastiaan  

Vaikka biojätepalvelut on tuotu lähelle, on biojätteiden lajitteluaktiivisuudessa yhä parantamisen varaa. Tuoreiden alustavien sekajätteen koostumustutkimustietojen mukaan sekajäteastian sisällöstä yhä 29,2 % on biojätettä, vaikka myönteistä kehitystäkin on tapahtunut.  

”Biojätteen laajentunut keräysvelvoite näkyy jo nyt roskiksilla. Tuoreimmissa sekajätteen koostumustutkimuksissa alustavat tiedot ovat rohkaisevia. Biojätteen osuus sekajätepussista on pienentynyt noin kolmella prosenttiyksiköllä”, iloitsee KIVOn johtava asiantuntija Timo Hämäläinen.  

Laajentuneen keräyksen ja monipuolisten palvelujen ansiosta erilliskerätyn biojätteen määrä on kasvanut monilla alueilla. Esimerkiksi Kymenlaakson Jäte Oy:n toimialueella vuonna 2023 asukasta kohden biojätettä kerättiin 24,2 kiloa. Vuonna 2024 asukasta kohden kiertoon kerättiin jo 49,1 kiloa biojätettä. Viestintäkampanja kirittää asukkaita koko maassa samanlaiseen kehitykseen. Kuntien jätelaitokset eri puolilla Suomea muistuttavat asukkaita biojätteen lajittelun helppoudesta ja hyödyistä. Ohjeita ja tietoa biojätteen lajittelusta löytyy alueellisten toimijoiden kanavien lisäksi sivustolta www.biojäte.info. 

Alkava viestintäkampanja on yksi Koko Suomen biotalkoot -hankkeen työpaketeista. Hanke toteutetaan ympäristöministeriön ravinteiden kierrätysohjelman (Ahti-ohjelma) osarahoituksella. Hankkeessa biojätteen lajittelusta, erilliskeräyksestä, hyödyntämisestä ja ravinnekierrosta tehdään viestintäkampanjan lisäksi selvityksiä, kokeiluja ja tiedonkeruuta. KIVOn hankekumppaneina ovat Suomen Biokierto ja Biokaasu ry sekä Kierrätysteollisuus ry.