Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Tragedian ”kohtalo” jäi vaivaamaan Vainiota jo vuosia sitten, kun hän näki pitkästyttävän sovituksen eräästä antiikin tragediasta.
”Minulla heräsi kysymys, onko tragedia todella ”kuollut” kuten on usein väitetty?” Vainio valottaa taustaa.
Tragedia on kiehtonut filosofeja jo Aristoteleen Runousopista alkaen. Saksassa 1700‒1800-lukujen taitteessa syntyneen traagisen filosofian myötä huomio siirtyi teatterista traagiseen elämänkokemuksen pohdintaan, minkä seurauksena tragedian merkitys teatterina sivuutettiin. Aikalaisistaan poiketen runoilija-filosofi Friedrich Hölderlin (1770–1843) yhdisti teoriassaan filosofiaa ja dramaturgiaa kiinteästi toisiinsa.
”Halusin palauttaa tragedian takaisin juurilleen teatterin pariin – juuri niin kuin Hölderlin aikoinaan teki”, Vainio kertoo Koneen Säätiön rahoittaman tutkimuksen lähtökohdista.
Hölderlinin mukaan modernin ihmisen on antiikin suoran jäljittelemisen sijaan löydettävä se, mikä on traagista meille juuri tässä ajassa.
”Tällä periaatteella olen itsekin tutkinut tragediaa, sen kreikkalaisia juuria ja pitkää historiaa unohtamatta.”
Tutkimus osoittaa, että tragedia voi olla yhä merkityksellinen taidemuoto etenkin ilmastokriisissä. Lisäksi ilmastonmuutosta itseään on mahdollista tulkita tragediaksi ei vain sanan arkikielisessä merkityksessä, vaan myös traagisen filosofian näkökulmasta: inhimillisen toiminnan vapauden ja välttämättömyyden konfliktina. Ilmastonmuutoksessa tämä konflikti näkyy esimerkiksi siinä, miten vaikeaa meidän on ymmärtää modernin teknologian kaikkia seurauksia.
”Teema on tuttu myös antiikin tragedioista: jo Aiskhyloksen Kahlehditussa Prometheuksessa teknologian kehittäminen johtaa tuhoisiin seurauksiin hyvistä aikeista huolimatta. Prometheuksen tapauksessa hyväntekijä itse saa kärsiä eniten varastettuaan tulen käsittelyn taidon jumalilta ihmisille”, Vainio havainnollistaa.
Ilmastonmuutosta on kuitenkin käytännössä vaikeaa sovittaa näyttämölle, koska meidän on vaikea hahmottaa niin valtavaa ja pitkällä aikajänteellä tapahtuvaa poikkeuksellista ilmiötä. Lisäksi se haastaa laajentamaan käsitystä traagisesta kärsimyksestä koskemaan myös muita elollisia olentoja, ei vain ihmistä.
Vainion mukaan ilmastonmuutoksen tulkinta tragediaksi ei silti ole mahdotonta edes teatterin näkökulmasta. Erityisesti Hölderlinin draamallisesta perinteestä irtautuva tragediateoria tarjoaa lupaavia filosofisia ja dramaturgisia lähtökohtia aiheen pohdintaan.
YTM Henna Vainion väitöskirjan Tragedian rooli ilmastonmuutoksen näyttämöllä: tragedian mahdollisuuden ja käsitteen pohdintaa tarkastustilaisuus pidetään lauantaina 26.4.2025 klo 12 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii professori Esa Kirkkopelto (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Yrjönsuuri (Jyväskylän yliopisto). Väitöskieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0611-6
Lisätietoja: henna.o.vainio@student.jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Cefmof rahoittaa Jyväskylän yliopiston viisivuotista vetytutkimusta 1,325M eurolla14.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) on myöntänyt 1,325 miljoonan euron rahoituksen Jyväskylän yliopistolle vetytutkimuksen vahvistamiseen sekä kestävän liikenteen ja kiertotalouden edistämiseen. Viisivuotista tutkimusohjelmaa tukee myös yliopiston oma 250 000 euron rahoitusosuus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme