Tutkimus: Heikkolaatuiset säilytystilat ja tiedon puute lisäävät museotyön riskejä
Suomalaisten museotyöntekijöiden käsitykset työympäristöjen vaaratekijöistä eivät täysin vastaa todellisia riskejä työpaikoilla. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa kehitettiin käytännön ratkaisuja terveysvaikutusten torjumiseksi museoissa.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 16.4.2025
Monet museoissa esiintyvät altisteet saattavat uhata työntekijöiden terveyttä, mutta aiempi tutkimus on keskittynyt pitkälti hyönteismyrkkyihin, mikrobeihin ja kokoelmien suojeluun.
Vaikka viime vuosina keskustelu museotyön riskeistä on käynnistynyt Suomessa, ei museoalan työoloja ja työhön liittyviä terveysriskejä ole aikaisemmin juuri tutkittu. Myöskään suomalaisten museotyöntekijöiden käsitykset työympäristöjen vaaratekijöistä eivät kaikilta osin vastaa todellisia riskejä työpaikoilla.
Suomalaisten museotyöympäristöjen koetut ja mitatut vaaratekijät -hankkeessa tutkittiin museoammattilaisten altistumista kemiallisille ja biologisille vaaratekijöille sekä heidän käsityksiään työn vaaroista ja riskeistä.
– Olettamuksena oli, että vanhoissa museoesineissä ja -rakennuksissa voi esiintyä monenlaisia kemiallisia altisteita, joiden käyttö on nykyään kiellettyä tai rajoitettua, kertoo tuotepäällikkö Evgeny Parshintsev Työterveyslaitoksesta.
Museoammattilaiset pitivät museokokoelmiin kuuluvien vaaratekijöiden tunnistamista vaikeana
Aineistot kerättiin kyselyiden ja työhygieenisten mittausten avulla sekä rekistereistä. Kyselyt paljastivat, että työntekijät pitivät hometta, sisäilmaongelmia ja pölyä merkittävinä vaaratekijöinä. Vain harvoissa museoissa oli tehty erityisjärjestelyitä raskaana olevien työntekijöiden suojaamiseksi kemiallisilta vaaratekijöiltä.
Kyselytutkimusten tuloksissa korostui erityisesti kemiallisia vaaratekijöitä ja työturvallisuusvelvollisuuksia koskeva tiedon puute ja siitä kumpuavat toimintatavat, jotka saattavat altistaa työntekijöitä altisteille.
– Esimerkiksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia aineita ja menetelmiä tunnettiin heikosti, ja henkilönsuojaimia pidettiin tärkeimpänä keinona suojautua terveydelle haitallisilta aineilta. Tuloksissa oli viitteitä siitä, että museot olivat pyrkineet suojelemaan kokoelmiaan tehokkaammin kuin työntekijöitään, kertoo vieraileva tutkija Henna Sinisalo Työterveyslaitoksesta.
Suurissa museoissa ja valtion museoissa tietämys vaaratekijöistä oli keskimääräistä parempi ja työturvallisuuskäytännöt paremmalla tolalla.
Mittaukset osoittivat kohonneita raskasmetalli-, pöly- ja mikrobipitoisuuksia tietyissä työympäristöissä ja työtehtävissä. Suurimmat riskit liittyivät epäasianmukaisiin säilytystiloihin ja ulkomuseorakennuksiin, joissa mitattiin raskasmetallien, hengittyvän pölyn ja mikrobien kohonneita pitoisuuksia pölyisten töiden aikana.
– Keskeinen havainto oli myös se, että arkeologit voivat kaivauksilla joinain päivinä altistua kohtalaisille pitoisuuksille hiekkapölyn sisältämää syöpävaarallista kvartsipölyä. Tätä ei tietääksemme ole tutkittu aiemmin missään muualla, kertoo Parshintsev.
Altistumisen torjunnassa keskeistä on riskien arviointi ja koulutus
Keskeistä altistumisen torjunnassa on kattava riskien arviointi ja museojohtajien sekä henkilökunnan koulutus. Vaaratekijöiden ja niiden torjuntaan käytettävien keinojen tuntemus ovat edellytyksiä sille, että työturvallisuutta voidaan työpaikoilla parantaa tehokkaasti.
Vaikka museotyöympäristöissä esiintyykin monenlaisia altisteita, joista monia on vaikea tai mahdoton tunnistaa aistinvaraisesti, merkittävä osa museoissa tapahtuvasta altistumisesta voitaisiin ennaltaehkäistä tai minimoida seuraavilla toimenpiteillä:
- korvaamalla vaaralliset kemikaalit turvallisemmilla vaihtoehdoilla
- luopumalla epäasianmukaisimmista säilytystiloista
- parantamalla ilmanvaihtoa ja siivousta
- huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta ja käyttämällä tarvittaessa asianmukaisia henkilösuojaimia
- ennaltaehkäisemällä raskauden aikaista altistumista.
Opas ja loppuraportti tarjoavat ohjeita turvalliseen museotyöhön
Hankkeen aikana luotiin yleistajuinen opas museoammattilaisten, työterveyshuollon ja työhygieenikkojen käyttöön. Turvallinen museotyö -opas tarjoaa tietoa lakisääteisistä velvollisuuksista, riskien arvioinnista ja turvallisesta työskentelystä museoille ominaisissa työtehtävissä ja työympäristöissä. Opasta voidaan hyödyntää myös näiden alojen ammattilaisten koulutuksessa. Se auttaa kehittämään työturvallisuutta laajasti eri näkökulmista.
Hankkeen loppuraportti on nyt julkaistu. Loppuraportissa on esitelty laajemmin tutkimuksen menetelmiä ja tuloksia. Linkki raporttiin löytyy alta.
Lisätiedot
- Evgeny Parshintsev, tuotepäällikkö, Työterveyslaitos, +358 50 598 2103, evgeny.Parshintsev@ttl.fi
- Henna Sinisalo, vieraileva tutkija, Työterveyslaitos, henna.sinisalo@ttl.fi
Lue lisää
- Tutkimuksen loppuraportti Julkarissa: Suomalaisten museotyöympäristöjen koetut ja mitatut vaaratekijät
- Tutustu hankkeeseen: Suomalaisten museotyöympäristöjen koetut ja mitatut vaaratekijät – MUHA
- Tutustu Turvallinen museotyö -oppaaseen: Opas museotyöympäristöjen kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden hallintaan (julkari.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Verktygslådan för psykisk hälsa användes närmare 130 000 gånger för att utveckla arbetshälsan14.4.2025 15:52:53 EEST | Pressmeddelande
Främjandet av arbetshälsan och den psykiska hälsan har gått från ord till handling med hjälp av Programmet för psykisk hälsa i arbetslivet. Under de senaste två åren har man på tusentals finländska arbetsplatser genomfört förändringar som stödjer arbetsflödet och arbetsförmågan genom att utnyttja Verktygslådan för psykisk hälsa. En av hemligheterna bakom populariteten var att verktygen passar in i arbetets vardag och ledarskap.
Mielenterveyden työkalupakkiin tartuttiin lähes 130 000 kertaa työhyvinvoinnin kehittämiseksi14.4.2025 15:52:53 EEST | Tiedote
Työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisessä on päästy sanoista tekoihin Työelämän mielenterveysohjelman vauhdittamana. Viimeisen kahden vuoden aikana tuhansilla suomalaisilla työpaikoilla tehtiin työn sujuvuutta ja työkykyä tukevia muutoksia hyödyntämällä Mielenterveyden työkalupakkia. Yksi suosion salaisuus oli siinä, että työkalut sopivat osaksi työn arkea ja johtamista.
The Mental Health Toolkit was accessed nearly 130,000 times in order to develop well-being at work14.4.2025 15:52:53 EEST | Press release
The Mental Health at Work Programme has helped in shifting the promotion of well-being at work and mental health from words to action. Over the past two years, thousands of Finnish workplaces have used the Mental Health Toolkit to make changes that support the smooth flow of work and work ability. One of the secrets behind the popularity of the tools is that they are suitable for daily work and management.
Arbetskraft eller framtida medborgare? Attityden till invandring behöver friska vindar10.4.2025 13:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den nuvarande debatten om migration tjänar inte det finländska samhället och dess framtid. De politiska beslutsfattarna är ofta upptagna av stundens politiska tvister, utan att rikta blicken mot framtiden. Migranterna reduceras därför ofta till ett problem som bör lösas eller en resurs som bör utnyttjas. På DEMOGRAPHY-programmets diskussionstillfälle ”Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun” den 10 april 2025 sökte man ett nytt perspektiv på invandringsdebatten.
Työvoimaa vai tulevia kansalaisia? Suhtautuminen maahanmuuttoon kaipaa tuuletusta10.4.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Nykyinen keskustelu muuttoliikkeistä ei palvele suomalaista yhteiskuntaa ja sen tulevaisuutta. Poliittiset päättäjät ovat usein kiinni tämän hetken poliittisissa kiistoissa, eivätkä kohdista katsetta tulevaisuuteen. Muuttajat pelkistyvät siksi usein ongelmaksi, joka tulisi ratkaista tai resurssiksi, jota tulisi hyödyntää. DEMOGRAPHY-ohjelman Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun -tilaisuudessa 10.4.2025 etsittiin tuoretta näkökulmaa maahanmuuttokeskusteluun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme