Naisia valittiin kuntavaaleissa historiallisen paljon – kuntien väliset erot suuria
Kevään 2025 kuntavaaleissa valittiin ennätyksellinen määrä naisia valtuutetuiksi. Naisten osuus valituista valtuutetuista on 44,9 prosenttia, mikä tarkoittaa 4,7 prosenttiyksikön nousua vuoden 2021 kuntavaaleihin verrattuna.
"Kyseessä on historiallinen muutos", iloitsee Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Eniten naisvaltuutettuja valittiin Uudellamaalla (52,8 %) ja Kanta-Hämeessä (52,1 %), vähiten taas Kainuussa (38,7 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (33,5 %).

Kevään 2025 kuntavaaleissa valittiin ennätyksellinen määrä naisia valtuutetuiksi. Naisten osuus valituista valtuutetuista on 44,9 prosenttia, mikä tarkoittaa 4,7 prosenttiyksikön nousua vuoden 2021 kuntavaaleihin verrattuna.
"Kyseessä on historiallinen muutos", iloitsee Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Valtuutettuja valittiin yhteensä 8 586, joista naisia on 3 856 ja miehiä 4 730. Manner-Suomen 292 kunnasta 67 kunnassa naisvaltuutettujen osuus on yli 50 %, mikä on merkittävä ero vuoden 2021 kuntavaaleihin. Tuolloin valittuja naisvaltuutettujen osuus ylitti 50 % vain 29 kunnassa.
Naisia enemmistö valtuustoissa jo 67 kunnassa
Manner-Suomessa 67 kunnassa naiset muodostavat valtuutettujen enemmistön – vuonna 2021 näin oli vain 29 kunnassa. Naisvaltaisin valtuusto löytyy Hailuodosta, jossa naisia on 73,3 %. Vähiten naisvaltuutettuja valittiin Utsjoella, jossa vain yksi valtuutettu kymmenestä on nainen (6,7 %).
Naiset edustettuina erityisesti suurten kaupunkien valtuustoissa
Sukupuolijakaumaan vaikuttaa olennaisesti kunnan väkiluku ja maantieteellinen sijainti. Pekola-Sjöblomin mukaan suurimmissa kaupungeissa on suhteellisesti eniten naisia, kun taas pienimmissä vähiten.
Eniten naisvaltuutettuja valittiin Uudellamaalla (52,8 %) ja Kanta-Hämeessä (52,1 %), vähiten taas Kainuussa (38,7 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (33,5 %).
Suuret erot kuntien välillä
Kaikkiaan 9 kunnassa naisten osuus on kuitenkin alle 25 % valituista valtuutetuista (v. 2021 17 kunnassa).
Vähiten naisvaltuutettuja valittiin Utsjoen kuntaan (6,7 %), ja muita kuntia, joissa naisten osuus jäi alle 25 %, ovat muun muassa Evijärvi (17,6 %), Perho (17,6 %) ja Luhanka (20,0 %). Tarkemmat tiedot selviävät liitteenä olevasta analyysista.
Vihreillä eniten naisvaltuutettuja, perussuomalaisilla vähiten
Puolueiden vertailussa Vihreillä oli suhteellisesti eniten naisehdokkaita (61,4 %) ja heitä myös valittiin valtuustoihin eniten (79,4 %). Perussuomalaisilla oli puolestaan kaikista vähiten naisehdokkaita (24,5 %) ja heitä myös valittiin vähiten (25,4 %), vaikka puolue olikin kasvattanut naisehdokkaidensa määrää noin 3 prosentin verran.
Vihreiden lisäksi myös vasemmistoliitolla ja SDP:llä yli puolet valituista on naisia. Kokoomuksessa naisten osuus näyttää puolestaan kasvaneen vain vähän.
Naisten osuus valituista valtuutetuista olikin noussut kaikissa muissa puolueissa, paitsi Liike Nytissä (31,6 %), jossa naisvaltuutettujen osuus laski 5,1 %-yksikköä.
Kuntavaalit eivät ole yhdet vaalit
”Kuntavaalit eivät ole yhdet vaalit, vaan 292 paikalliset vaalit. Jokaisessa kunnassa äänestetään omista asioista, omista ihmisistä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten erilaisia valtuustot voivat olla sukupuolijakaumaltaan tai äänestysaktiivisuudeltaan”, Pekola-Sjöblom muistuttaa.
Kevään vaaleissa nähtiin myös huolestuttava ilmiö: alin äänestysprosentti 70 vuoteen. Tämä alleviivaa tarvetta tavoittaa ja aktivoida äänestäjiä jatkossa nykyistä paremmin.
Lisätiedot:
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö
p. 050 337 5634
marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat

Liitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntavaalit: Istuvia valtuutettuja enemmän kuin 20 vuoteen, mutta valtuustojen vaihtuvuus vaihtelee suuresti puolueittain ja kunnittain17.4.2025 15:23:04 EEST | Tiedote
Kevään kuntavaaleissa nähtiin yhdistelmä jatkuvuutta ja uudistumista. Enemmistö valituista on istuvia valtuutettuja – enemmän kuin kertaakaan yli kahteen vuosikymmeneen – mutta samaan aikaan yli 50 kunnassa valtuusto meni lähes uusiksi. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää valtuutettujen vaihtuvuutta kokonaisuutena tänä vuonna hyvin vähäisenä.
Vice vd-posten vid Kommunförbundet söktes av 1817.4.2025 14:52:58 EEST | Pressmeddelande
Posten som vice vd vid Kommunförbundet har sökts av 18 personer. Ansökningstiden gick ut 16.4.2025.
Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi haki 18 kiinnostunutta17.4.2025 14:50:11 EEST | Tiedote
Avoinna olevaa Kuntaliiton varatoimitusjohtajan paikkaa on hakenut 18 henkilöä. Hakuaika umpeutui 16.4.2025.
Työllisyystilanteen heikkeneminen kasvattaa kuntatalouden paineita17.4.2025 10:38:57 EEST | Tiedote
Heikko työllisyystilanne on kasvattamassa TE-uudistuksen hintalappua ennakoitua merkittävästi suuremmaksi. Jos TE-uudistuksen rahasiirtoja ei kehysriihessä tarkisteta, lankeaa loppulasku täysimääräisesti kuntien harteille.
Valtuustopaikka irtoaa yhä harvemmin alle 30-vuotiaille – nuorimmat valtuutetut 18-vuotiaita, vanhin 9114.4.2025 18:59:50 EEST | Tiedote
Kuntavaaleissa saatiin moneen kuntaan keski-ikäiset valtuustot – nuorten osuus päätöksenteossa jatkaa laskuaan. Kuntavaaleissa valittujen valtuutettujen keski-ikä nousi hieman edellisiin vaaleihin verrattuna ja on nyt 51,3 vuotta. Alle 30-vuotiaiden osuus valtuustoissa pieneni 5,0 prosenttiin. "Valtuustojen ikärakenne heijastaa pitkälti myös ehdokasasettelua, mutta nuorten osalta ero ehdokkaiden ja valittujen välillä on silti huolestuttavan suuri. Nuorten ääni jää edelleen vaimeaksi kuntien päätöksenteossa", sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta. Kunnittain on kuitenkin huomattavia eroja, selviää Kuntaliiton kuntavaalianalyysista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme