Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Ruokasen mukaan Althusiuksen (1557/63–1638) Politica (1614) oli aikanaan laajasti luettu, mutta myös kiistelty teos.
”Teoksen puolustamat periaatteet, kuten kansansuvereniteetti, paikallishallinnon autonomia, sekä yleinen laillisuus ja oikeudenmukaisuus olivat ristiriidassa hallitsijan rajoittamattoman vallan ja valtion yleisen vahvistumisen kanssa. Siten ne eivät olleet kaikkien mieleen siihen aikaan.”
Ruokanen mainitsee yllättyneensä siitä, etteivät kyseiset periaatteet näytä olevan kaikkien mieleen tänäkään päivänä, edes länsimaissa, viitaten viimeaikaisiin tapahtumiin Yhdysvalloissa.
Yhteiselomme perusta ulottuu Raamatun periaatteisiin
Ruokasen väitöskirjassa Politicaa lähestytään sosiaalisen ontologin näkökulmasta. Tutkimuksen keskiössä on siis selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalisen elämän, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloon.
Tutkimuksessa osoitetaan, että Politicassa sosiaaliset ilmiöt eivät synny puhtaasti luonnollisten syiden vuoksi tai ihmisen toiminnan perusteella, kuten nykyään usein ajatellaan. Teoksessa myös Jumalalle osoitetaan erilaisia rooleja – esimerkiksi luojana, lainlaatijana, pelastajana ja tuomarina –, jotka suuntaavat ja rajaavat sitä, mitä ihmiset voivat puolestaan tehdä. Ihmisten oletetaan esimerkiksi pyrkivän elämään yhdessä muiden kanssa jo luodun luontonsa perusteella. Lisäksi Jumala on asettanut ihmisille oikeudenmukaisuuden mitaksi sääntöjä, kuten Raamatun kymmenen käskyä. Ihmisten toimijuuden varaan jää yhä perustaa ja ylläpitää yhteisöjä sekä laatia niihin oikeudenmukaisia lakeja.
”Nykyiselle sekulaarille tieteelliselle maailmankuvalle ajatus etenkin suoraan vaikuttavasta Jumalasta on lähtökohtaisesti vieras”, Ruokanen arvioi. Hän mainitsee kuitenkin, ettei kaikki mitä Althusius esittää ole nykyäänkään tavatonta.
”Nykyään yhteisesti jaetut moraalisäännöt kiteytyvät ennemmin YK:n ihmisoikeusjulistuksessa kuin Raamatussa.”
”Teemme edelleen oletuksia siitä, millaisia me ihmiset luonnostamme olemme ja miten se vaikuttaa kykyymme elää yhdessä. Ajattelemme usein myös, että yhteiselämä vaatii yleisesti jaettuja moraalisääntöjä, joita lakien tulisi noudattaa. Nykyään nuo säännöt vain kiteytyvät monille ennemmin YK:n ihmisoikeusjulistuksessa kuin Raamatussa”, Ruokanen sanoo.
”Yleisesti ottaen olennaista on toki myös kysyä, mikä kaikki tänä päivänä esitetään poliittisessa ajattelussa annettuna, mutta kuitenkin vaikuttaen siihen, mitä me ihmiset voimme tehdä suhteessa yhteiseen elämäämme, ja tarkastella tällaisia oletuksia kriittisesti”, Ruokanen summaa.
YTM Jukka Ruokasen filosofian väitöskirjan “The Political Theory of Johannes Althusius from a Social-Ontological Perspective – A Philosophical Analysis of the Existence of Social Life, Communities, and the Commonwealth” tarkastustilaisuus pidetään 2.5.2025 klo 12 yliopiston vanhassa Juhlasalissa (S212). Vastaväittäjä toimii apulaisprofessori Jenny Pelletier (KULeuven, Belgia) ja kustoksena tohtori Juhana Toivanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöksen kieli on englanti.
Väitöstilaisuutta voi seurata suorana osoitteessa: https://r.jyu.fi/dissertation-ruokanen-020525
Väitöskirjaan voi tutustua JYX tietokannassa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0618-5
Tutkimusta ovat rahoittaneet Koneen Säätiö, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, sekä Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos.
Yhteystiedot
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme