Metsästäjillä ei luottoa valtioon eikä viranomaisiin suurpetoasioissa

Metsästäjäliiton tekemän kyselyn mukaan metsästäjien luottamus suurpetoasioissa valtioon ja viranomaisiin on huomattavan heikolla tasolla. Kyselyyn vastasi pääsiäisen aikaan 4400 metsästäjää.

Maa- ja metsätalousministeriön toimintaan suurpetoasiassa ei luota 45 % metsästäjistä. Siihen luottaa 21 prosenttia vastanneista. 34 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Suomen riistakeskuksen toimintaan ei suurpetoasiassa luota 32 prosenttia. 38 prosenttia luottaa. Vajaa kolmannes ei osaa sanoa kantaansa.

Erityisen heikkoa metsästäjien luottamus on Luonnonvarakeskukseen. Sen suurpetotutkimukseen ei luota vastanneista metsästäjästä 73 prosenttia, kun siihen luottavia oli vain kymmenesosa vastaajista. Lopuilla 17 prosentilla ei ollut mielipidettä asiaan.

Metsästäjät tuottavat SRVA-toiminnan, riistalaskennan ja suurpetohavainnoinnin yhteydessä hyödyllistä tietoa viranomaisten tietokantoihin.

Myös suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien toimivuutta epäillään. Karhun kannanhoitosuunnitelmien toimivuuteen sanoo luottavansa 32 prosenttia, ilveksen osalta 26 prosenttia ja suden osalta 16 prosenttia kyselyyn osallistuneista.

Sama järjestys nousee esiin myös luottamuksessa riistantutkimuksen tekemiin virallisiin arvioihin suurpetojen määristä. Karhun kanta-arvioon luottaa 29 prosenttia, ilveksen 20 prosenttia ja suden osalta 10 prosenttia vastaajista.

”Suurpetoasia on vaikea, koska politiikka, yleinen mielipide ja tutkimus menevät solmuun. Riistantutkijoille näyttää olevan vaikeaa selittää tiedon epävarmuutta, mikä kuitenkin on olennainen tekijä, kun tieto on päätöksen tukena”, kirjoittaa yksi vastaajista.

”Susimäärä pysynyt Luken arviossa samana vuosikaudet, vaikka havaintojen määrä monikertaistunut joka puolella Suomea poronhoitoalue mukaan lukien. Koko laskentajärjestelmä pitäisi saada avoimemmaksi ja myös metsästäjien havainnot pitäisi huomioida.”

Tärkeä SRVA-työ uhkaa vähentyä

Noin viidesosa vastaajista sanoo olevansa mukana vapaaehtoisessa suurriistavirka-aputoiminnassa (SRVA), jolla tuetaan viranomaisia esimerkiksi hirvieläinkolareissa ja suurriistan karkottamisessa asuinalueiden läheisyydestä.

SRVA-toiminnassa mukana olevista 23 prosenttia arvioi, ettei pysty jatkamaan toimintaa, jos suden kannanhoidollinen metsästys ei käynnisty. Yhtenä syynä on huoli metsästyskoirista, jotka esimerkiksi liikenneonnettomuudessa haavoittunutta eläintä jäljittäessään saattavat kohdata susia. Lähes 80 prosenttia SRVA-toiminnassa mukana olevista sanoo, ettei voi käyttää koiraa vapaassa haussa.

”Kuulun SRVA-ryhmään ja jäljestyskoiran käyttö on tullut hankalaksi, koska sudet ovat usein ennen minua ja koiraa löytäneet loukkaantuneen eläimen. Ongelma on se, että jos osutaan samaan aikaan susien kanssa, niin mitä tapahtuu. Ei uskalla jälkikoiraa pitää enää vapaana jäljestyksessä”, kommentoi metsästäjä kyselyssä.

SRVA-toiminnan lisäksi metsästäjät tekevät riistalaskentaa ja suurpetohavainnointia. Esimerkiksi suurpetohavaintojen ilmoittaminen paikallisille petoyhdyshenkilöille on vaarassa vähentyä. Vastaajista 38 prosenttia ilmoittaa kertoneensa suurpetohavainnoista ennen, mutta uskoo lopettavansa toiminnan, jos suurpetojen metsästys edelleen estyy.

Metsästäjäliiton jäsenkysely toteutettiin 18.-22.4.2025 sähköpostilinkin kautta jaettuna online-kyselynä, ja siihen saatiin 4 415 vastausta. Selvityksen ensimmäiset tulokset julkistettiin maanantaina 28.4.2025.