Ruokayrittäjät vaativat selkeitä ohjeita ja neuvontaa viranomaisilta

- Elintarvikelaki korostaa riskiperusteisuutta ja ilmoitusmenettelyn käyttöönottoa.  MTK haastatteli elokuussa muutamia yrittäjiä. Pk-elintarvikeyrittäjät kokevat nykyisen valvonnan keskittyvän aikaisempaa paremmin yrityskohtaisiin tekijöihin. Yrittäjä on saanut enemmän vastuuta. Toisaalta riskiperusteisuuden ja ilmoitusmenettelyn käytäntöjen saaminen yhdenmukaisiksi ja sujuviksi ruohonjuuritason valvonnassa koko maan tasolla on vielä iso haaste, kertoi Syväniemi.  

- Syväniemen mukaan yrittäjät mainitsivat viranomaissäädösten ja elintarvikevalvonnan ongelmakohdiksi valvonnan epätasa-arvon. Haasteena on myös valvonnan uusien käytäntöjen jalkauttaminen ja mm. sivutuoteasetuksen vaatimukset sekä yrittäjyyden tukeminen maaseudulla. Pahimmillaan säädösten noudattaminen synnyttää monenkertaista työtä ja lisää tarpeettomasti hallinnollista taakkaa.  Yrittäjät kokevat, että lainsäädäntö ja vaatimukset yrityksille muuttuvat nopeasti eikä heidän antamaa palautetta huomioida. Tästä johtuen myös yhdenmukainen nimityskäytäntö elintarvikevalvonnan hinnoittelussa kuntatasolla olisi tasavertaisempi, huomautti Syväniemi.

- Koko Suomi – kuluttajat, kaupat ja ruokapalveluyrittäjät – huutavat lähiruoan perään. Meidän on yhteistyössä vaikutettava lainsäädäntöön ja sen toteutumiseen niin, että lähiruoka on mahdollista. Yrittäjille on saatava selkeät ohjeet ja ajantasainen, yhdenvertainen neuvonta. Esimerkkinä lähiruokabuumin ja lainsäädäntötyön välisestä konfliktista Syväniemi nosti esiin tinkimaitoasetuksen.

Lähiruokaa omasta maakunnasta

- Lähiruoan vaikutuksia alueiden talouteen ei ole aikaisemmin tutkittu. Nyt Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa on meneillään hanke, jossa selvitetään lähiruoan aluetaloudellisia vaikutuksia.  Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön Lähiruokaohjelma. Tutkimuksen mukaan vain noin viidennes julkiskeittiösektorin elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta, muualta Suomesta 60-70 % ja ulkomailta 10-20 %. Suurimmat esteet lähiruoan käytölle ovat kuntien niukat määrärahat, pientoimittajien passiivisuus, logistiikkaongelmat ja lähiruoan saatavuus sekä hankintalaki, kertoi projektipäällikkö Leena Viitaharju Helsingin yliopistosta.

 
- Tutkimuksen pääviesti on, että ruoan ostaminen lähialueelta ei ole riskisijoitus, vaan ostot poikivat alueelle työllisyyttä ja rahaa. Siten sillä on suuri merkitys myös Suomen taloudelle. Lähiruoka myös piristää elintarvikealan kehittymistä alueella ja tuo sysäyksen pitemmälle jalostettuihin tuotteisiin. Lähiruoan suosiminen ylläpitää maaseudun elinvoimaa kaikin tavoin. Keittiöissä arvostetaan lähiruokaa. Toivomme arvostuksen siirtyvän niihin pöytiin, joissa päätetään hankinnoista, muistutti Syväniemi.

Lisätietoja:
MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, 050 511 8909
Lisätietoja tutkimuksesta: Projektipäällikkö Leena Viitaharju, Helsingin yliopisto, Ruralia-Instituutti, 050 4151164