Etla: Kun vienti vetää, lisää se merkittävästi innovaatioiden ja patenttien määrää suomalaisyrityksissä
13.1.2026 09:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Viennin kysynnän kasvu lisää merkittävästi suomalaisten teollisuusyritysten patentointi- ja innovointitoimintaa, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kasvun positiiviset vaikutukset kasautuvat erityisesti yrityksille, joilla on vahva tuottavuus ja taloudellinen asema. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita, jotka estävät viennin kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Vientiympäristön heikkeneminen vähentää yritysten yleistä aktiivisuutta patentointiin ja innovointiin.

Innovaatioilla on oleellinen merkitys talouskasvulle ja yritysten menestykselle, mutta niiden taustalla vaikuttavat tekijät ovat moninaisia. Tuoreet Etla-tutkimukset ”Kauppasokkien vaikutus suomalaisten yritysten innovaatiotoimintaan” (Etla Muistio 171) ja “Global Demand, Local Ideas: The Impact of Trade Shocks on Firm Innovation” (ETLA Working Papers 134) tarkastelevat, miten viennin kysynnässä tapahtuvat muutokset muokkaavat yritysten patentointia ja innovaatioita. Tutkimuksessa on hyödynnetty laajoja yritysrekistereitä vuodesta 1999 alkaen, jotka ovat yhdistetty Tullin vientitietoihin, patenttiaineistoihin sekä innovaatio- ja tutkimus- ja kehityskyselyihin.
Tutkimustulokset osoittavat, että kun vienti lähtee vetämään, lisää se merkittävästi yritysten patenttihakemuksia sekä todennäköisyyttä tuoda markkinoille uusia tuoteinnovaatioita. Vastaavasti vientikysynnän heikkeneminen näkyy patenttitoiminnan supistumisena.
─ Tutkimuksessa havaittiin myös dynaamisia vaikutuksia eli patenttihakemusten määrä kasvaa lyhyellä aikavälillä, kun taas myönnettyjen patenttien lukumäärä kasvaa ja realisoituu vasta pidemmällä aikavälillä, toteaa tutkimuksesta vastaava Etlan tutkimuspäällikkö, KTT Terhi Maczulskij.
Vaikeudet rahoituksen saannissa rajoittavat myös vientimahdollisuuksien hyödyntämistä
Kaikki yritykset eivät kuitenkaan hyödy vientikysynnän kasvusta tasapuolisesti. Tuottavammat ja taloudellisesti vahvemmat yritykset pystyvät kasvattamaan vientiä ja innovaatiotoimintaa vientikysynnän piristyessä. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevilla yrityksillä vastaavia vaikutuksia ei juurikaan havaita, mikä viittaa rahoitusrajoitteiden keskeiseen rooliin innovaatiotoiminnassa.
─ Rahoituksen rajoitteet voivat muodostaa merkittävän pullonkaulan innovaatioiden kehittämiselle. Vaikka vientimarkkinat tarjoaisivat uusia kasvumahdollisuuksia, ennalta heikommassa taloudellisessa asemassa olevat yritykset eivät välttämättä pysty vastaamaan niihin ilman riittävää maksuvalmiutta ja rahoituksen saantia. Näin ollen innovaatiotoiminta voi jäädä jälkeen juuri silloin, kun kysynnän kasvu loisi sille parhaimmat edellytykset, Etlan Terhi Maczulskij huomauttaa.
Maczulskij’n mukaan yritysten kansainvälistymistä ja markkinoille pääsyä tukevat politiikkatoimet voivat tehokkaasti edistää innovaatiotoimintaa. Tutkimustulokset korostavat myös tarvetta kohdennetuille tukimuodoille. Pienemmät ja taloudellisesti haavoittuvammat vientiyritykset voivat tarvita tukea innovaatioiden rahoitukseen, jotta ne pystyisivät aikanaan hyödyntämään vientikysynnän kasvua.
─ Koska vientiympäristön heikentyminen vähentää innovaatioaktiivisuutta, vastasyklinen innovaatiopolitiikka – kuten innovaatiotuet tai verokannustimet taantumassa – voisivat auttaa yrityksiä ylläpitämään innovaatiovauhtia taloudellisesti heikommissakin olosuhteissa, Maczulskij summaa.
Nyt julkaistu Etla Muistio perustuu 22.12.2025 julkaistuun tutkimukseen Global demand, local ideas: The impact of export demand shocks on firm innovation (Etla Working Paper 134). Tutkimukset ovat osa Business Finlandin rahoittamaa hanketta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi MaczulskijTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:050-323 0180terhi.maczulskij@etla.fiKuvat

Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).
Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Kutsu medialle: Voiko talouskasvu kiihtyä? Etlan ennuste julki 25.3.18.3.2026 12:15:00 EET | Kutsu
Päästäänkö tänä vuonna jo voimakkaampaan kasvuun? Tuliko Hormuzinsalmesta maailmantalouden tulppa? Kohenevatko Suomen työttömyysluvut viimein?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme