Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta
6.2.2026 00:01:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.

Vaikka Suomen bruttokansantuotteen kehitys on ollut vaimeaa, miltei pysähtynyttä, finanssikriisistä lähtien, on samaan aikaan tapahtunut jo pitkään innovatiivisten yritysten nousua. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoista jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tämä selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Työn ja talouden tutkimus LABOREn julkaisemasta tutkimuksesta “Kansantalouden ja yritysten kasvuharppaus: Innovoinnissa ja rahoituksessa aihetta rationaaliseen optimismiin”. Nyt julkaistu kirja kokoaa yhteen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittaman kaksivuotisen tutkimushankkeen tulokset.
Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi: korkea koulutustaso, vakaat instituutiot ja vahva luottamuksen kulttuuri, kirjoittavat Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen ja Laboren johtaja Mika Maliranta kirjassa.
– Kasvun eväät ovat jo olemassa, mutta varsinaiset ”pankin räjäyttävät” globaalit yritysten skaalautumiset puuttuvat vielä. Meillä on kuitenkin syytä rationaaliseen optimismiin, jos onnistumme poistamaan kasvun esteet. Uuden ajan talouskasvu syntyy luovan tuhon kautta ja Suomen tie kestävään kasvuun kulkee osaamisen, aineettoman pääoman ja aktiivisen omistajuuden kautta, sanoo Laboren Mika Maliranta.
Kasvuloikan ytimessä ovat nuoret, alle kymmenvuotiaat, innovatiiviset ja kasvuhakuiset yritykset. Ne tuottavat Suomessa suhteellisesti eniten patentteja sekä uusia tuotteita markkinoille ja ovat ketterimpiä omaksumaan uutta teknologiaa.
Kasvu vaatii veturikseen pääomarahoitteisuutta
Yksi Suomen talouskasvun pullonkauloista on ollut rahoitusjärjestelmän vahva pankkikeskeisyys tai tarkemmin turhan kapea ammattimainen ja osaava omistaminen, joka liittyy oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen. Tulevan kasvun on perustuttava entistä enemmän aineettomiin investointeihin, ja ne vaativat erilaista rahoituspohjaa kuin perinteiset aineelliset investoinnit. Siksi Suomen on siirryttävä kohti monipuolisempaa, markkinaehtoista ja osaavaa omistajuutta korostavaa järjestelmää.
Innovaatiovetoisen kasvun elinehtoja ovat venture capital -markkina ja laajemminkin pääomasijoittaminen.
– Uuden kasvun keskeinen tekijä on osallistuva omistajuus. Rahoittajan roolina ei ole vain tarjota pääomaa vaan myös valikoida, ohjata, valvoa ja auttaa yrityksiä kasvun skaalaamisessa. Kansantalouden tuottavuusloikka onnistuu vain, jos rahoittajat osaavat ja haluavat skaalata parhaimmiston tuosta sadoista yrityksistä muodostuvasta joukosta, pohtii Etlan Petri Rouvinen.
Kilpailuympäristöä vahvistettava ja panostettava osaamiseen
Tutkijoiden mukaan kilpailua on vahvistettava ja markkinoille tulon esteitä purettava, jotta luova tuho voi siirtää resursseja tehottomista yrityksistä tuottavampiin. Menestyksekäs luova tuho tarvitsee rinnalleen toimivat dynaamiset työmarkkinat, tehokkaita työvoimapoliittisia toimia sekä kannustavan sosiaaliturvan.
Tuottavuusloikka vaatii myös osaavaa työvoimaa, joka edellyttää panostusta korkea-asteen koulutukseen sekä erityisesti STEM-osaamiseen (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka). Tutkijat korostavat myös kireän kilpailun sekä liikkuvuuden ja yhteistoiminnan merkitystä työmarkkinoilla.
Suositukset kasvuharppauksen tukemiseksi:
- STEM-osaaminen kärkeen: Koulutus- ja tiedepolitiikan painopisteen on oltava korkea-asteen osaamisessa ja perustutkimuksessa sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan osaamisessa.
- Kilpailun vahvistaminen: Markkinoille tulon esteitä on madallettava, jotta luova tuho voi siirtää resursseja tehottomista yrityksistä tuottavimpiin.
- Rahoitusjärjestelmän remontti: Siirryttävä pankkikeskeisyydestä kohti riskinottokykyistä markkinaehtoista rahoitusta. Yritysrahoitus ja erityisesti osallistuva omistajuus yhteiskuntapolitiikan keskiöön.
- Työmarkkinoiden dynamiikka: Innovaatiot vaativat työvoiman liikkuvuutta ja samalla hyvää paikallista yhteistoimintaa.
- Aktiivisen ja osaavan omistajuuden edistäminen: Sääntelyllä ja verotuksella on houkuteltava osaavia yksityisiä sijoittajia.
- Kulttuurinen muutos: Valtioriippuvuudesta on siirryttävä kohti kokeilukulttuuria, jossa myös epäonnistumiset hyväksytään osana oppimista.
Maliranta, Mika & Rouvinen, Petri: Kansantalouden ja yritysten kasvuharppaus: Innovoinnissa ja rahoituksessa aihetta rationaaliseen optimismiin. Etlatieto Oy, Helsinki 2026. https://pub.etla.fi/ETLA-B282.pdf
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri RouvinenTutkimusneuvonantaja, ETLA
Puh:050 367 3474petri.rouvinen@etla.fiMika MalirantaJohtaja, Labore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiKuvat



Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).
Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Kutsu medialle: Voiko talouskasvu kiihtyä? Etlan ennuste julki 25.3.18.3.2026 12:15:00 EET | Kutsu
Päästäänkö tänä vuonna jo voimakkaampaan kasvuun? Tuliko Hormuzinsalmesta maailmantalouden tulppa? Kohenevatko Suomen työttömyysluvut viimein?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme