Kysely: suomalaiset toivovat kunnianhimoista ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Suomen ympäristökeskus selvitti kansalaisten näkemyksiä ilmasto- ja energiapolitiikasta. Vuodenvaihteessa 2025–2026 toteutettuun kyselyyn vastasi 2 135 henkilöä. Aineisto edustaa manner-Suomen suomenkielistä aikuisväestöä.

“Lähes 80 prosenttia vastaajista pitää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tärkeänä tavoitteena, ja yli puolet katsoo, että Suomen tulee pitää kiinni hiilineutraaliustavoitteestaan vuodelle 2035. Lisäksi yli 60 prosenttia on sitä mieltä, että päättäjien tulisi tehdä nykyistä enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ”, tutkimusprofessori Enni Ruokamo Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Turvallisuus ei saa vaarantua

Yli 80 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että ilmasto- ja energiapolitiikka ei saa missään tilanteessa heikentää kansallista turvallisuutta.

“Erityisen vahvaa yksimielisyys on irtautumisesta venäläisestä energiasta: 85 prosenttia vastaajista on samaa mieltä siitä, että Suomen tulee pysyä kaikissa tilanteissa siitä riippumattomana. Geopoliittinen epävarmuus vaikuttaa kansalaisten energia- ja ilmastopoliittisiin näkemyksiin ja korostaa omavaraisuutta muuttuneessa turvallisuustilanteessa,” tutkija Jouni Räihä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Huomio kustannusten kohtuullisuuteen ja ympäristöön

Peräti 86 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä, etteivät yksittäisten kotitalouksien kustannukset kasva liian suuriksi ilmasto- ja energiapolitiikan seurauksena.

Myös ympäristön huomioiminen nousee korkealle. Lähes 70 prosenttia vastaajista painottaa, että ilmasto- ja energiapolitiikassa pitäisi ennen kaikkea huomioida ympäristöasiat.

Keinot päästöjen vähentämiseksi jakavat mielipiteitä

Ohjauskeinoista eniten kannatusta saavat päästöjä vähentävien teknologioiden taloudellinen tukeminen ja luonnon ja teknisten hiilinielujen vahvistaminen.

Päästöjä aiheuttavien toimintojen rajoittaminen tai kieltäminen saa myös enemmistön tuen, mutta kohtaa myös jonkin verran vastustusta. Päästöjen verottaminen ja päästökauppa jakavat hieman enemmän mielipiteitä. Vapaaehtoisuuteen perustuvat ohjauskeinot saavat kuitenkin vähiten kannatusta.

“Suomalaisten viesti on selkeä. Ilmasto- ja energiapolitiikan tulee olla kunnianhimoista ja aktiivista, mutta sen on samalla varmistettava kansallinen turvallisuus, oltava kustannuksiltaan kohtuullista suhteessa kotitalouksien tuloihin ja huomioitava ympäristö”, Ruokamo sanoo.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa osana NextGenerationEU-rahoitteista REPower-CEST-hanketta. Hankkeen tavoitteena on tukea kansallista päätöksentekoa puhtaan energiajärjestelmän siirtymän vauhdittamiseksi.

Lisätietoja

Tutkimusprofessori Enni Ruokamo, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. 029 525 2092, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tutkija Jouni Räihä, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. 029 525 2243, etunimi.sukunimi@syke.fi