Helsingin yliopisto

Meriarkeologian ja merihistorian marraskuun teemapäivässä aiheena taide ja myytit

Jaa
Helsingin yliopiston merihistorian opintokokonaisuus järjestää perjantaina 22.marraskuuta englanninkielisen seminaarin "Maritime History, Arts and Myths". Merihistoriaan liittyy paljon myyttisiä aiheita, joista esimerkiksi rantarosvoja sekä merimiesten tatuointeja käsitellään päivän esitelmissä. Taiteenlajeista ovat esillä elokuva ja maalaukset, myös hylkyjen maalauslöydöt. Puhujat tulevat Iso-Britanniasta, Hollannista sekä Ruotsista.
Tohtori Remmelt Daalder Alankomaiden merenkulkumuseosta kertoo seminaarissa hollantilaisista laivamaalareista. Kuvassa Willem van de Velde nuoremman maalaus "Laiva avomerellä" noin vuodelta 1680. Rijksmuseum, Amsterdam.
Tohtori Remmelt Daalder Alankomaiden merenkulkumuseosta kertoo seminaarissa hollantilaisista laivamaalareista. Kuvassa Willem van de Velde nuoremman maalaus "Laiva avomerellä" noin vuodelta 1680. Rijksmuseum, Amsterdam.

Laivojen houkutteleminen karille viekkaiden merkkitulien avulla on ilmiö, joka kiehtoo monia. Olivatko rantarosvot vain mielikuvitusta vai oliko laivojen tuhoon houkuttelu todella saariston elinkeino? Englannin Cornwallissa rantarosvoudesta kertovat tarinat ovat olleet niin yleisiä, että ne leimaavat seutua edelleen. Aikanaan myös Suomen etelärannikon karikkoisuus herätti kammoa purjehtijoissa, jotka pelkäsivät joutumista murhanhimoisten rantarosvojen kynsiin.

Tohtori Cathryn Pearce kertoo omassa esitelmässään, miten rantarosvot tulivat folkloreen ja mikä heidän roolinsa oli. Professori Yrjö Kaukiainen kertoo esimerkkejä Itämeren rantarosvoista. Yksi tapauksista on irlantilaisen Martha Wilmotin kokemukset itäisellä Suomenlahdella 1808. Wilmot oli palaamassa Pietarista, kun hänen laivansa haaksirikkoutui Tammion lähellä. Vastoin miehistön odotuksia tammiolaiset olivat ystävällisiä, mutta kertoivat naapurisaarella asuvan väkivaltaisia ryöstäjiä. Esitelmässään Kaukiainen pohtii muun muassa, mikä merkitys lainsäädännöllä oli rantarosvojen maineen kasvamiseen.

Merihistoriaa ja taidetta seminaarissa käsittelevät esimerkiksi tohtori Victoria Carolan Greenwich Maritime Institutesta sekä tohtori Remmelt Daalder Hollannin merenkulkumuseosta. Carolanin aiheena ovat laivastoa käsittelevät brittielokuvat, joiden propagandaluonnetta hän analysoi. Elokuvissa merisotilaiden kautta esitettiin mallikansalaisen ideaalia erityisesti työväenluokalle, josta haluttiin rekrytoida innokkaita sotilaita.

---

Maritime History, Arts and Myths 22.11.2013 klo 10 - 18, Porthania, sali II, Yliopistonkatu 3

Ohjelma: http://www.helsinki.fi/merihistoria/ajankohtaista.html

Seminaari on yleisölle avoin. Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa!

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: amanuenssi Tytti Steel, tytti.steel(at)helsinki.fi, (09) 191 23784

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiedottaja Suvi Uotinen, puhelin 050 329 0914, suvi.uotinen@helsinki.fi

Kuvat

Tohtori Remmelt Daalder Alankomaiden merenkulkumuseosta kertoo seminaarissa hollantilaisista laivamaalareista. Kuvassa Willem van de Velde nuoremman maalaus "Laiva avomerellä" noin vuodelta 1680. Rijksmuseum, Amsterdam.
Tohtori Remmelt Daalder Alankomaiden merenkulkumuseosta kertoo seminaarissa hollantilaisista laivamaalareista. Kuvassa Willem van de Velde nuoremman maalaus "Laiva avomerellä" noin vuodelta 1680. Rijksmuseum, Amsterdam.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye