Aivot tarvitsevat taukoja – vinkit pitkään työpäivään
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU-OSHA ja Työterveyslaitos tiedottavat 28.10. 2022
Vaikka työ olisi mielekästä, monet päällekkäiset päätöksentekoa, keskittymistä tai nopeaa reagointia vaativat tehtävät kuormittavat aivoja. Tietotyötä tekevän aivot ovat koetuksella ja päivälle kertyy mittaa, kun palaverit seuraavat toistaan ja lisäksi täytyy hoitaa juoksevat asiat ja vastata viesteihin.
Mitä pidempään ylikuormitus jatkuu, sitä korkeammaksi riski esimerkiksi työuupumukseen kasvaa.
– Yhteisiä käytäntöjään kehittämällä työyhteisöt voivat vähentää turhaa aivokuormaa ja parantaa työn sujuvuutta, sanoo Työterveyslaitoksen aivotyöasiantuntija, tuotepäällikkö Teppo Valtonen.
Usein neljää tuntia päivässä pidetään enimmäisaikana päivittäin toistuvalle keskittymistä vaativalle työlle.
– Hyvästä suunnittelusta huolimatta työt saattavat välillä kasautua. Onneksi ihminen on todella joustava. Jos työ on mielekästä ja työyhteisön käytännöt ovat kunnossa, pystymme työskentelemään tehokkaasti yllättävänkin pitkiä aikoja. Tätä ei kuitenkaan pidä tehdä jatkuvasti, koska pitkäaikaisesta aivojen ylikuormituksesta seuraa väistämättä romahdus, Teppo Valtonen jatkaa.
Olipa edessä kevyt tai raskas työpäivä, aivoistaan voi pitää huolta ottamalla huomioon nämä vinkit:
1. Nuku hyvin
Vaativakin aivotyö onnistuu parhaiten virkeillä aivoilla. Univaje vaikuttaa kielteisesti muun muassa tarkkaavaisuuteen, muistiin, oppimiseen, mielialaan ja asioiden hallintaan, joten sitä kannattaa välttää.
2. Irrottaudu työstä
Aivoja ei pysty kytkemään pois päältä työajan päättyessä. Siksi vapaa-aikana kannattaa välillä tehdä asioita, jotka vaativat täyden huomion, mutta ovat erilaisia kuin työ. Yhdelle sopii tanssi, toiselle itämainen kamppailulaji, kolmannelle lukuromaani. Ylipäätään vaihtelu virkistää aivoja. Myös leppoisalla oleskelulla ja ystävien tapaamisella on sijansa palautumisessa.
3. Muista liikkua
Paikallaan olo vaikuttaa kielteisesti elimistöön. Vähintään kolmen vartin välein olisi hyvä ottaa muutama askel, tehdä pari syväkyykkyä tai edes vaihtaa työasentoa istumasta seisomaan. On hyvä muistaa, että myös seisominen on paikallaan oloa.
4. Pidä taukoja
Aivojen kannalta hyvä päivä on huokoinen. Keskittymistä vaativien rupeamien väleihin tarvitaan taukoja. Kokoukset kannattaa lopettaa 15 minuuttia ennen seuraavaa ja liikkua esimerkiksi ulos haukkaamaan raitista ilmaa tai hakemaan juotavaa. Tiukassakin tilanteessa kannattaa pyrkiä syömään lounas muualla kuin työpisteessä, muiden kanssa kasvotusten keskustellen.
5. Hallitkaa yhdessä häiriöitä, keskeytyksiä ja tietotulvaa
Häiriöt, keskeytykset ja tietotulva vaikeuttavat keskittymistä ja heikentävät työn tuloksellisuutta. Aivotyön kuormitustekijöitä voi hallita yhdessä sovituilla käytännöillä. Aivoistaan huolta pitävä ei ole laiskuri tai ilonpilaaja, vaan omaa työpanostaan arvostava työntekijä. Vastamelukuulokkeet sekä pikaviesti- ja sähköpostisovellusten sulkeminen määräajaksi auttavat keskittymään.Myös työyhteisössä sovitut päivystysvuorot vähentävät reagoimisen tarvetta.
Lisätiedot
- Tuotepäällikkö Teppo Valtonen, Työterveyslaitos, teppo.valtonen@ttl.fi, 030 474 2625
- Terveellinen työ -viestintä ja haastattelupyynnöt: Toni Perez, toni.perez@osg.fi, 0400 630 063
Tutustu myös
- Työterveyslaitos järjestää maksuttoman Terveellinen työ – kevyempi kuorma aivoille -webinaarin 6.10.2022.
- Webinaarissa puhutaan aivoystävällisestä työskentelystä ja jaetaan vinkkejä työkuormituksen keventämiseen aivojen näkökulmasta.Ilmoittaudu: Terveellinen työ -kampanjaan liittyvät tapahtumat | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Terveellinen työ 2020–2022
- Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) tehtävänä on viestinnän keinoin edistää työturvallisuutta, työterveyttä ja tuottavuutta Euroopassa. Suomessa toimintaa koordinoi Työterveyslaitos.
- Tämä tiedote on osa viraston Terveellinen työ 2020–2022 – Työn keventämisen keinot käyttöön -kampanjaa.
- Tutustu aiheeseen: Terveellinen työ 2020-2022 | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Förstavårdarnas egen FirstFit-metod ger stöd vid fysiskt belastande arbete27.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Förstavårdarens arbete är fysiskt belastande: man lyfter, bär och flyttar. Uppgifterna kräver muskelstyrka, funktionsförmåga i andnings- och cirkulationsorganen och god motorisk förmåga. FirstFit-metoden är en nationellt enhetlig metod för bedömning, uppföljning och främjande av den fysiska funktionsförmågan som utvecklats för förstavårdare. Syftet med metoden är att stödja förstavårdarens arbetsförmåga under hela yrkeskarriären och att motivera hen att ta hand om sin funktionsförmåga och sitt välbefinnande. Samtidigt förebygger man olycksfall och förlänger yrkeskarriären.
Ensihoitajien oma FirstFit-menetelmä tuo apua fyysisesti kuormittavaan työhön27.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Ensihoitajan työ on fyysisesti kuormittavaa: siinä nostetaan, kannetaan ja siirretään. Tehtävät vaativat lihasvoimaa, hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja hyvää motoriikan hallintaa. FirstFit-menetelmä on ensihoitajille kehitetty valtakunnallisesti yhtenäinen menetelmä fyysisen toimintakyvyn arviointiin, seurantaan ja edistämiseen. Menetelmän tavoitteena on tukea ensihoitajan työkykyä läpi koko työuran ja motivoida häntä huolehtimaan omasta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. Samalla ehkäistään tapaturmia ja pidennetään työuria.
The FirstFit method for paramedics helps with physically demanding work27.3.2025 08:00:00 EET | Press release
Paramedics do physically demanding work that includes lifting, carrying and moving. These tasks require muscular strength as well as functional capacity from the respiratory and circulatory systems and good motor control. The FirstFit method is a nationally standardised method for the assessment, follow-up and promotion of physical functional capacity for paramedics. The aim of the method is to promote paramedics' work ability throughout their careers and motivate them to take care of their own functional capacity and well-being. This will also reduce the number of accidents and extend the length of careers.
I Finland upplevs tidspress som den näst vanligaste arbetssäkerhetsrisken – långvarigt sittande är fortfarande den främsta risken i Europa26.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt en färsk ESENER-undersökning som beställts av Europeiska arbetsmiljöbyrån är långvarigt sittande (64 %) och upprepade hand- eller armrörelser (63 %) de vanligaste riskfaktorerna på europeiska arbetsplatser. I Finland är den största risken upprepade hand- eller armrörelser (73 %) och på andra plats, till skillnad från övriga Europa, är stress orsakad av upplevd tidspress (71 %).
Suomessa aikapaine koetaan toiseksi yleisimmäksi työturvallisuusriskiksi – pitkittynyt istuminen yhä ykkössijalla Euroopassa26.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämän tuoreen ESENER-tutkimuksen mukaan eurooppalaisten työpaikkojen yleisimmät riskitekijät ovat pitkään jatkunut istuminen (64 %) ja toistuvat käsien tai käsivarsien liikkeet (63 %). Suomessa merkittävimmäksi riskiksi nousee toistuvat käsien tai käsivarren liikkeet (73 %) ja toiselle sijalle muusta Euroopasta poiketen koetun aikapaineen aiheuttama stressi (71 %).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme