Ali Harlin VTT: Uusilla puupohjaisilla tuotteilla miljardien markkinat
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin näkee uusissa puupohjaisissa tuotteissa merkittäviä vientimahdollisuuksia ja ilmastohyötyjä. - Tulevaisuudessa nämä uudet tuotteet korvaavat fossiilisia ja niiden tuotanto edellyttää 1,5–3 miljardin euron investointia suurbiojalostamoihin. Viennin arvo voi kasvaa useita miljardeja euroja vuodessa.
-Suomelle ei riitä, että olemme raaka-aineen tuottaja, vaan arvoketjun tuotantoa on saatava sidottua tänne mahdollisimman paljon. Haasteena on se, että kuluttajatuotteen valmistuksen tulee olla lähellä kuluttajaa, eli isoja markkinoita.
Jos puumateriaalin käytön tehokkuus nousee nykyisestä 36 prosentista 70 prosenttiin, niin Harlinin mukaan jalostuksen käytössä on kaksinkertainen raaka-ainevara. - Jos saamme pidettyä tuotannon Suomessa, pystymme kasvattamaan käytössämme olevaa taloudellista potentiaalia ja tekemään metsäteollisuudesta monipuolisemman.
-Tuotannon säilymisestä Suomessa on kyse myös isommasta ikääntyvän kansakunnan uusiutumisen mahdollisuudesta, muistuttaa Harlin.
Tutkimuksen fokus lisäarvotuotteissa
VTT katsoo tutkimus- ja kehitystyössään Harlinin mukaan pitkälle tulevaisuuteen. – Metsäteollisuuteen liittyvän tutkimuksen fokus on uusien metsäteollisuuden lisäarvotuotteiden kehitystyössä. Iso muutos on tapahtumassa monilla aloilla, kuten esimerkiksi pakkaus- ja tekstiilimateriaaleissa, puupohjaisissa ratkaisuissa akkuteollisuudesta vedenpuhdistukseen ja lääketieteeseen.
-Kun selluloosaa tuotetaan enemmän kuin koskaan, kysymys on siitä, miten kehitämme sellupohjaisia lisäarvotuotteita, millä tuplataan viennin arvo. Kun haluamme edistää sähköautoilua, uusiutumattoman akkuhiilen korvaaminen on välttämätöntä.
Pidemmällä ajanjaksolla akkuteknologian merkitys kasvaa Harlinin mukaan siten, että uusiutuvan energian tuotantoa voidaan varastoida. - Jos pystymme ratkaisemaan strategisten tuotteiden valmistuksen sellusta, niin ratkaisemme monta uusiutumattoman grafiitin louhintaan ja käyttöön liittyvää ongelmaa.
Harlinin mukaan metsäteollisuus oli vielä 1950–1960 luvuilla vahvasti mukana kemianteollisuudessa, ja nyt haluaa sinne takaisin. - Kehitys on myönteistä, koska isojen materiaalivirtojen aikaansaaminen vaatii uusia yhteenliittymiä.
Uudet tuotteet korvaavat fossiilisia
Uusissa tuotteissa Harlin näkee paljon odotusarvoa. - Esimerkiksi pakkauksiin tulee kirkkaita selluloosafilmejä, jotka korvaavat eniten kasvavaa muovin käyttöaluetta. Tekstiilituotannossa puuvillan tuotanto ei pysty lisääntymään ja fossiilipohjaiset keinokuidut kuten polyesteri tuottavat mikromuovia.
- Nyt kehityksen alla olevat puupohjaisten tekstiilikuitujen kehityshankkeet ovat lähivuosina skaalattavissa tuotantoon. Luonnon kokonaishyödyn ja tuotannon lisäarvon kannalta näillä on globaalia merkitystä ja markkinaa.
Kun väestön kasvaessa puhtaan veden saanti tulee olemaan kriittinen tekijä, vedenpuhdistuksen teknologiaan haetaan Harlinin mukaan ratkaisuja. – Tämän lisäksi monilla eri aloilla tehdään monipuolista tutkimusta ligniinipohjaisten ratkaisujen ja tuotteiden parissa.
-Kun metsäteollisuus siirtyy tulevaisuudessa lähemmäksi kuluttajamarkkinaa, se vaatii erilaisen asennoitumisen tuotteeseen. Tuotteeseen liittyy energian ja materiaalin lisäksi moninkertainen määrä aineettomia arvoja kuten osaamista, arvoja ja designia.
EU:n säädökset hankaloittavat fossiilisten korvaamista
Puupohjaisen tekstiilikuidun kehitystyössä on useita hankkeita, jotka ovat siirtyneet Harlinin mukaan pilottivaiheesta demovaiheeseen. - Näiden suhteen on tehty investointipäätöksiä ja varauksia investoinneista. Näissä hankkeissa pystytään yhdistämään myös EU:n kiertobiotalouden tavoitteet yhdistämällä materiaaliin puolet biopohjaista ja puolet kierrätettyä materiaalia.
-Esimerkiksi KotkaMillsin kuppikartonki on aikaisen vaiheen lipunkantaja. Tuote on ilmastoteko ja vielä enemmän ympäristön likaantumista estävä teko.
Harlin näkee haasteena EU:n kertakäyttömuovidirektiivin, jonka mukaan tuote on muovia, jos on valmistettu muovista kokonaan tai osin. – Kun tätä muovin käytön minimiä ei ole määritelty, sillä voidaan leimata minkä tahansa tuote. Mitään uusiutuvaa ja kierrätettävää tuotetta ei käytännössä valmisteta ilman polymeeristä komponenttia.
- EU pyrkii olemaan puhdas ja aatteellinen asettaessaan monia kieltotekijöitä, mikä tekee fossiilisten tuotteiden korvaamisen uusiutuvilla ja kierrätettävillä materiaaleilla hankalaksi. Nyt olemme luopuneet ajattelusta, että teemme puusta muovin kaltaista materiaalia. Palaamme siihen, että puu liuotetaan ja tehdään siitä suoraan selluloosakalvo, joka toimii kuten muovikalvo.
Harlin muistuttaa, että ilmastotavoitteiden kannalta fossiilisen hiilen käyttö on huomattavasti isompaa kuin koko planeetan biomassan kasvu. - Vaikka suojelisimme kaikki metsät, ne eivät tule riittämään syntyvän hiilen kaatopaikaksi.
-Kun tuotteiden ympäristövaikutuksia arvioidaan niiden elinkaariarvioinnin LCA: n perusteella, puupohjaisten tuotteiden merkitys on siinä, että ne korvaavat fossiilisia, huomauttaa Harlin.
Suomella vahva tarina metsäpohjaisen biotalouden kehitystyössä
Teollisuus on ymmärtänyt Harlinin mukaan muutoksen ja siihen liittyvän T&KI toiminnan välttämättömyyden. - Metsäteollisuuden perustutkimuksen osuus sen liikevaihdosta on muutamia prosentteja, kun se kemian teollisuudessa on noin 10 prosentin luokkaa. Ero johtuu siitä, että kemian teollisuuden tuote on tonnien lisäksi osaamista, sopivuutta ja tuotepalvelua.
- Jos katsomme meidän luonnonvarojamme, vettä ja puuta, ainoa mitä voimme lisätä, on oma tarinamme ja ällimme.
-Valtiovalta on laittanut varsin kiitettävästi rahaa perustutkimukseen ja viimeisen 10–15 vuoden aikana olemme oppineet raaka-aineesta enemmän kuin sataan vuoteen. Nyt olemme T&KI työssä seuraavalla kynnyksellä, jossa pitää kysyä, kuka maksaa pilotti- ja demohankkeet. Mitä lähemmäs tulemme valmista tuotetta, niin toisen ja kolmannen aallon kehitystyön merkitys kasvaa.
Harlinin mukaan metsäpohjaisten biotalouden tuotteiden kehitystyössä Suomi, Ruotsi ja Itävalta ovat kärjessä. - Samojen asioiden parissa tehdään työtä myös Yhdysvalloissa ja Japanissa, jossa osataan tuotekehitys esimerkiksi nanoselluloosan parissa.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
ali.harlin@vtt.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittaman ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee myönteisesti elinympäristömme kehitykseen vaikuttavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä. Säätiö keskittyy toiminnassaan luonnonvaratalouden kestävään liiketoimintaan ja luonnonvarojen käyttöön, kiertotalouden edistämiseen ja rakentamisen elinkaarikustannusten pienentämiseen. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös
www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli
Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu
Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella17.3.2025 10:56:43 EET | Artikkeli
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen. – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa. Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia p
MTK: n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: Ilmastotavoitteita arvioitava uudelleen7.3.2025 09:49:04 EET | Artikkeli
Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki
Professori Maarit Kallio: Hakkuurajoitukset johtaisivat merkittävään metsien hakkuuvuotoon ja tulonsiirtoon Euroopasta25.2.2025 10:44:57 EET | Artikkeli
EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä. –Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden el
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme