Alkoholimyrkytykseen kuolee Suomessa nykyään huomattavasti harvempi kuin 15 vuotta sitten
Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa tarkasteltiin kuolemaan johtaneita akuutteja alkoholimyrkytyksiä Suomessa 32 vuoden ajanjaksolla. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Drug and Alcohol Dependence -tiedelehdessä.
Tarkasteluajanjakson aikana eniten alkoholimyrkytyskuolemia tapahtui vuonna 2004; määrä oli 542. Vuoden 2009 jälkeen alkoholimyrkytyskuolemien määrä lähti jyrkkään laskuun, ja vuonna 2017 kuolemien määrä oli pienentynyt alle puoleen huippuvuosista.
Vuonna 2018 alkoholimyrkytyskuolemien määrän lasku näyttää pysähtyneen.
Valtaosa uhreista on yli 45-vuotiaita miehiä – naisten osuus kasvoi
Alle 45-vuotiaiden osuus alkoholimyrkytykseen kuolleista pieneni koko 32 vuoden tarkasteluajanjakson ajan. Viime vuosina alle 45-vuotiaita oli vähemmän kuin 20 prosenttia kaikista alkoholimyrkytyksen uhreista.
Naiset olivat alkoholimyrkytyskuolemissa selvästi vähemmistönä. Heidän osuutensa kasvoi kuitenkin tutkimusajanjaksolla, koska myrkytysten määrän väheneminen kohdistui miehiin: vuonna 1987 uhreista oli naisia 17,1 prosenttia ja vuonna 2018 naisten osuus oli 22,3 prosenttia.
Naiset olivat kuollessaan keskimäärin 2,5 vuotta miehiä vanhempia. Alle 45-vuotiaitten ikäryhmässä naisten osuus oli merkitsevästi pienempi kuin tätä vanhempien.
– Koska Suomessa oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen on huomattavasti kattavampi kuin muissa Euroopan maissa, meillä oli käytettävissämme väestötasoinen 12 000 alkoholimyrkytyksen aineisto, kertoo oikeuskemisti, FT Pirkko Kriikku.
Ei ole itsestään selvää, että tilastoitu tieto on vuodesta toiseen kattavaa, laadukasta ja vertailukelpoista. Tämän tutkimuksen erityinen merkitys on siinä, että se vahvistaa suomalaisissa alkoholimyrkytyskuolemissa tapahtuneet vuosittaiset muutokset riippumattomiksi kuolemansyyn selvittämisprosessin muutoksista.
– Tutkimuksemme tuottama tieto on ajankohtainen, koska alkoholipolitiikan muutosten vaikutuksia alkoholin aiheuttamiin haittoihin ollaan parhaillaan arvioimassa, huomauttaa professori Ilkka Ojanperä.
Lisätietoja:
FT Pirkko Kriikku, THL
pirkko.kriikku@thl.fi, puh. 029 524 8054
Professori Ilkka Ojanperä, Helsingin yliopisto
ilkka.ojanpera@helsinki.fi, puh. 029 412 7482
Viite: Pirkko Kriikku, Ilkka Ojanperä: Significant decrease in the rate of fatal alcohol poisonings in Finland validated by blood alcohol concentration statistics. Drug and Alcohol Dependence. https://doi.org/10.1016/j.drugalcdep.2019.107722
******************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lintujen talviruokintapaikkojen määrät vähenevät20.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan entistä harvempi suomalainen ruokkii lintuja. Suurimmat syyt ruokinnan vähenemiseen ovat havainnot rotista ja taloyhtiöiden tiukentuneet säännöt. Yksittäisillä ruokintapaikoilla linnuille tarjotaan kuitenkin entistä enemmän ja monipuolisempaa ruokaa.
Psykiatrisen diagnoosin synty potilaan ja ammattilaisen välillä tehtävä näkyvämmäksi19.11.2024 11:33:33 EET | Tiedote
Usein menettely psykiatristen häiriöiden antamisen taustalta häivytetään, vaikka käsitys persoonallisuushäiriön diagnoosista rakentuu potilaan ja ammattilaisen välisessä vuorovaikutuksessa.
Nuorten psykoottistyyppiset oireet kytkeytyvät masennukseen ja itsetuhoisuuteen15.11.2024 09:35:39 EET | Tiedote
Psykoottistyyppiset oireet, kuten epäluuloisuus ja epätavalliset ajatukset, ovat yleisiä nuorilla, jotka lähetetään nuorisopsykiatriseen hoitoon, ja ne liittyvät usein masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Tutkijat korostavat niiden systemaattisen arvioinnin tärkeyttä osana nuorten hoitoa.
Mitokondrioiden kierrätys keski-iässä voi olla ratkaisevan tärkeää aivojen terveydelle14.11.2024 11:34:59 EET | Tiedote
McWilliams Lab -tutkimusryhmän uusi tutkimus korostaa keski-iän merkitystä aivojen terveydelle olennaisena ajanjaksona. Sen aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia siinä, miten solut poistavat vaurioituneita mitokondrioita. Puutteet tässä kierrätysprosessissa on yhdistetty Parkinsonin ja Alzheimerin taudin kaltaisiin hermorappeumatauteihin, mutta viime aikoihin asti tämän prosessin tutkiminen ikääntyvissä nisäkäsaivoissa on ollut haastavaa.
Vetäytyneet nuoret rakentavat identiteettinsä kärsimyksen perustalle14.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Vetäytyneiden nuorten miesten minuus erottuu muista psyykkisten ja sosiaalisten puutteiden ja fatalistisen uhriuden kautta. Kärsimys on samalla nuorten keino torjua yksilönvastuun eetos ja kapinoida yhteiskuntaa vastaan, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jonka aineisto pohjautuu Hikikomero-keskustelufoorumiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme