Aprillipila raskaudesta ei naurata tahattomasti lapsetonta
Aprillipäivänä 1. huhtikuuta on lupa jekuttaa kavereita somessa ja livenä. Yksi paljon käytetyistä aprillipiloista on julkaista sosiaalisessa mediassa kuva raskaustestistä tai ultraäänikuvasta ja huijata näin raskausuutisella. Lapsettomien yhdistys Simpukka ehdottaa, että aprillipilaksi valittaisiin tällä kertaa joku aiheeltaan sensitiivisempi.
– Huumori kuuluu elämään, ja aprillipäivän luonteeseen kuuluu hassuttelu ja leikkimielinen jekuttelu. On kuitenkin tärkeää, että vitseillä ei tahattomasti loukattaisi ketään, vaan että pila aidosti ilahduttaisi, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio.
Raskausuutisilla pilailu ei naurata tahatonta lapsettomuutta kokevia. Vitsailu saattaa nostaa ahdistavia tunteita pintaan. Suomessa joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden. Lukuina määrän on arvioitu olevan 300 000.
Aikuisiän suurimpia kriisejä
Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, joka vaikuttaa yksilön kehoon, mieleen, ihmissuhteisiin, talouteen ja tulevaisuudensuunnitelmiin. On luonnollista, että kokemukseen liittyy paljon vahvoja tunteita kuten surua, pelkoa, kateutta ja jopa vihaa.
– Tahaton lapsettomuus muuttaa omaa suhtautumista tulevaisuuteen ja minuuteen. Jos omiin suunnitelmiin rakennettu lapsiperheellistyminen ei toteudu, on elämää tarkasteltava uudesta kulmasta. Ystävien joukossa voi olla ihmisiä, jotka eivät ole toiveistaan huolimatta saaneet lasta tai jotka ovat menettäneet lapsen. Lapsettomuussuru on kipeä ja usein näkymätön: moni ei halua tai jaksa tuoda suruaan esille muille.
Tietoa ja tukea tahattomasti lapsettomille
Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyviä asioita. Kokemus on kaikille sama riippumatta sen taustalla olevista syistä ja elämäntilanteista. Tahaton lapsettomuus koskettaa nais-miespareja, naispareja ja miespareja sekä itsellisiä naisia ja miehiä.
Tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio Lapsettomien yhdistys Simpukka ry viettää tänä vuonna 35-vuotisjuhlavuottaan. Vuoden teemana on tarinoita lapsettomuudesta, jota toteutetaan keräämällä kohderyhmän tarinoita ja kokemuksia. Tarinat julkaistaan Simpukan Tarinoita lapsettomuudesta -blogissa.
Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Simpukka pitää lapsettomien puolia ja työskentelee sen eteen, että huomenna asiat olisivat paremmin.
Tahattomasti lapsettomien ajatuksia aprillipilasta
Simpukka kysyi Instagram-seuraajiltaan, miltä tuntuu aprillipila raskausuutisesta.
“Sattuu, että pidetään tuollaista ihmettä itsestäänselvyytenä. Meitä on niin paljon, jotka toivomme edes yhtä ainokaista. Minulla on tunne, että minut on tarkoitettu äidiksi. Se, että joku pitää hauskana vitsinä sitä, että oho, tulinpa raskaaksi ja se olikin vitsi, sattuu. Omalla kohdallani se tuntuu nykyisin vielä enemmän, kun on kokenut keskenmenon. Luulin, että minusta tulee äiti ja sitten sitä pientä ihmettä ei olekaan, niin se, että joku vitsailee tuollaisella saa kyllä näkemään punaista. ”
“Aprillipila tuntuu veitsen iskulta suoraan sydämeen. Tuntuu kamalalta, että joku kykenee vitsailemaan sellaisella asialla, joka tuottaa osalle ihmisistä suurinta tuskaa.”
“On aivan järkyttävää, miten he, joilla asiaan ei liity lapsettoman kokemaa surua, edes ilkeävät,”
“Niin mautonta ja ala-arvoista kuin voi vain olla.”
“Sydäntä riipii ja suututtaa. Ei raskautuminen ole itsestäänselvyys.”
“Turhauttavalta ja epäreilulta.”
“Tuntuu typerältä ja ajattelemattomalta.”
“Tuntuu yhtä tökeröltä kuin joku aprillaisia esimerkiksi läheisen kuolemalla.”
“Tämä on niin herkkä aihe, että tuntuu loukkaavalta. Raskausuutinen ei ole koskaan vitsi.”
“Ei edes voi sanoin kuvata kuinka säälittävää, ala-arvoista ja mautonta se voi olla.”
“Varmasti niiden mielestä ihan ok, jos lapsia on vain tullut.”
“Toive positiivisesta raskaustestistä usean kuukauden yrittämisen jälkeen on kova! Se, että joku vitsailee asialla tuntuu pahalta. Raskaus tai lastensaanti ei ole itseisarvo. Itse olen halunnut jo nuoresta asti isäksi. Aikaa on kulunut ja olen onnellinen edes siitä, että nyt on mahdollisuus edes yrittää. Vaikka siihenkin kului yli kymmenen vuotta.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia SavioToiminnanjohtajaLapsettomien yhdistys Simpukka ry
Puh:+358 40 4808 676piia.savio@simpukka.infoKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampellan Esplanadi 8 B LH 35
33100 TAMPERE
+358 400 844 823http://www.simpukka.info/
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Valtakunnallisesti toimivan Simpukan toimisto sijaitsee Tampereella.
Vuodesta 2019 toiminut Helminauha-hanke on Simpukka ry:n alaista toimintaa. Helminauhassa tarjotaan tietoa ja tukea lahjasoluhoidoilla lasta toivoville, lahjasoluhoidoilla lapsiperheellistyneille ja lahjasoluilla alkunsa saaneille henkilöille.
Tiedämme, miltä lapsettomuus tuntuu. Älä jää yksin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Ammattilaiset: Syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus14.11.2024 08:46:30 EET | Tiedote
Hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus, hedelmällisyystieto koulujen opetussuunnitelmaan, lisää rahaa hedelmöityshoitoihin, kampanja sukusolujen luovuttamisesta, Kela-korvaukset koskemaan kaikkia hedelmöityshoidoissa käyviä? Suomalaisten lapsitoiveen tukeminen -keskustelutilaisuus kokosi 12.11. Eurooppasaliin ammattilaisia ja päättäjiä keskustelemaan syntyvyydestä, hedelmöityshoidoista ja lapsitoiveesta.
Kun machomies astuu huoneeseen, kaikki naiset tulevat raskaaksi - onko lisääntymiskyvytön mies muiden silmissä vähemmän mies?8.11.2024 10:41:43 EET | Tiedote
Miehen lapsitoive ja tahaton lapsettomuus ovat yhteiskunnassa yhä huonosti tunnistettuja. Yhdenvertaisen lapsitoiveen mahdollistamisen eteen tarvitaan asennemuutos, miehen lapsettomuussurun ja tuen tarpeen huomioiminen sekä sijaissynnytyksen salliminen. Lapsettomien yhdistys Simpukan paneelissa 6.11.2024 keskustelivat Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
“Pitääkö minun tulla näyttämään, miten niitä lapsia tehdään?” Tahattomasti lapsettomat miehet saavat loukkaavia kommentteja29.10.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lasta toivovat miehet kohtaavat naureskelua ja asiattomia kommentteja. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että tahaton lapsettomuus on syvä kriisi myös miehelle. Miehen lapsitoive -keskustelupaneeli 6.11.2024 tuo esille erilaisia lapsettomuuskokemuksia. Paneelissa ovat mukana Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt ovat huolissaan syntyvyydestä: “Nuoret eivät tiedä tarpeeksi hedelmällisyydestä”15.10.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt The Nordic Fertily Network -yhteistyöverkostosta ovat huolissaan syntyvyydestä ja nuorten hedelmällisyystiedosta. Lapsettomien yhdistys Simpukka toivoo hedelmällisyystiedon lisäämistä peruskoulun ja toisen asteen opetussuunnitelmaan. Nuoret tarvitsevat tietoa hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Keskenmenojen puutteellinen hoito voi johtaa lapsitoiveesta luopumiseen8.10.2024 10:14:58 EEST | Tiedote
Keskenmenosta aiheutuva suru, pelko ja puutteellinen hoito ja kohtaaminen terveydenhuollossa voivat johtaa lapsitoiveesta luopumiseen. Lapsettomien yhdistys Simpukan kyselyraportin mukaan keskenmenosta aiheutuvat hyvinvointihaitat vaikuttavat jopa vuosia keskenmenon jälkeen. Tiistaina 15.10.2024 vietettävä keskenmenon kokeneiden päivä antaa äänen keskenmenon kokeneille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme