Jyväskylän yliopistoJyväskylän yliopisto

Avoimen väylä on kestävä opiskelijavalintatapa

Jaa
Yliopistojen opiskelijavalintojen uudistusta on tehty vuodesta 2017 alkaen niin valintakokeiden, todistusvalinnan kuin avoimen väylän osalta. Tänä keväänä myös koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne pakottaa yliopistot etsimään ratkaisuja perinteisten valintakokeiden korvaamiseen. Molemmissa yhteyksissä on pohdittu ennen hakua suoritettujen opintojen eli avoimen väylän laajempaa hyödyntämistä opiskelijavalinnoissa.

Tämänhetkisessä poikkeustilanteessa perinteisten valintakokeiden järjestäminen nähdään riskinä. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry. on esittänyt valintavaihtoehdoiksi esimerkiksi avoimen väylän sisäänoton laajentamista sekä verkkokursseja, joissa valinta perustuisi opintosuorituksiin.

“Kun fyysiset pääsykokeet on koronaepidemian vuoksi pääosin jouduttu perumaan, avoimen väylän edut ovat havainnollisesti tulleet esille. Avoimen väylän kautta voidaan valinnoissa oikeudenmukaisella tavalla antaa mahdollisuus tulla valituksi myös ei-ensikartalaisille ja ei-ylioppilaille eli ryhmille, jotka on usein rajattu todistusvalinnan ulkopuolelle”, Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä toteaa.

Avoimen väylän asema opiskelijavalintatapana on jatkossa mahdollisesti siis entistä merkittävämpi. Valtakunnallisen Toinen reitti yliopistoon -hankkeen (2018–2020) projektipäällikkö Paula Savela pitää avoimen väylää vahvana osaamisen tunnistamisen keinona opiskelijavalintoja ajatellen.

“Avoimen väylän kautta yliopistot saavat opiskeluvalmiutensa ja motivaationsa osoittaneita opiskelijoita, jotka ovat tutustuneet jo tieteenalaan. Nämä opiskelijat ovat valinneet alansa opiskelukokemuksesta saamaansa tietoon perustuen”, Savela sanoo.

Savelan mukaan pitkäjänteinen opiskelu lisää todennäköisesti myös opiskelijan kiinnittymistä opintoihin jo ennen hakua tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon.

Avoimen väylältä hakeneiden määrässä selkeää kasvua

Avoimen väylä on kasvattanut suosiotaan hakutapana monissa yliopistoissa keväällä 2020. Esimerkiksi Itä-Suomen, Jyväskylän ja Vaasan yliopistoista tiedotettiin, että avoimen väylän kautta hakeneiden määrä kaksinkertaistui. Helsingin ja Lapin yliopistoissa oli myös kymmenien prosenttien kasvua.

Suosion kasvu ei kuitenkaan yksin takaa avoimen väylän tulevaisuutta, vaan uusien väylien luomiseen ja olemassa olevien väylien kehittämiseen tarvitaan aktiivista otetta niin avointen yliopistojen kuin tiedekuntienkin puolelta.

“Avoimen väylän kehittäminen edellyttää edelleen uusia innovaatioita ja hyvien käytänteiden kehittämistä. Väylän toimivuutta ja vaikutuksia hakijoiden asemaan muun muassa opintososiaalisten etuuksien näkökulmasta on myös tarpeen arvioida”, Määttä toteaa.

Avoimen väylältä tutkintokoulutukseen haetaan yliopistojen yhteis- ja erillishauissa. Kevään 2020 osalta avoimen väylän kautta on mahdollista hakea vielä Turun ja Tampereen yliopistoihin toukokuussa.

Marginaalista mahdollisuudeksi

Opiskelijavalintojen uudistuksessa yliopistot ovat kehittäneet paitsi valintakokeita ja ylioppilastutkintoon perustuvaa todistusvalintaa myös avoimen väylää, jossa valinta perustuu yleensä aiemmin suoritettujen yliopisto-opintojen määrään ja opintomenestykseen.

Avoimen väylän kehityksestä sekä tulevaisuudesta keskustellaan Toinen reitti yliopistoon -hankkeen webinaarissa Marginaalista mahdollisuudeksi – avoimen väylä opiskelijavalinnassa, joka järjestetään torstaina 23.4.2020 klo 12.30–16.00. 

Webinaarin osallistumislinkin saa ilmoittautumalla tilaisuuteen osoitteessa bit.ly/try-mm2020.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Projektipäällikkö Paula Savela
Toinen reitti yliopistoon -hanke
paula.savela@jyu.fi
050 428 5293

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.

Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.

Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye