Avustushakuja auki ELY-keskuksissa
ELY-keskukset suosittelevat käyttämään avustusten hakemiseen sähköistä Aluehallinnon asiointipalvelua. Hakemuksen voi tallentaa luonnoksena ja palata myöhemmin jatkamaan sitä. Asiointipalvelussa käytetään vahvaa tunnistautumista.
Organisaatiohakijoiden kannattaa ottaa käyttöön suomi.fi-valtuudet, joilla voidaan määritellä, kuka tai ketkä voivat asioida organisaation puolesta avustusasiassa. Valtuuksia voidaan muuttaa tilanteessa, jossa asiaa hoitava henkilö organisaatiossa vaihtuu. Näin avustusprosessi jatkuu sujuvasti henkilövaihdoksista huolimatta.
Henkilöhakijat voivat käyttää Aluehallinnon asiointipalvelussa ”Kutsu toinen asioija” -toimintoa, jolla voi antaa toisellekin henkilölle oikeudet esimerkiksi vastata täydennyspyyntöihin tai toimittaa maksatushakemuksia.
Arvokasta rakennusperintöä halutaan säilyttää
Rakennusperinnön hoitoavustuksilla edistetään arvokkaan rakennusperinnön säilymistä rakennuksen suojeluarvojen mukaisella tavalla. Avustettaviksi sopivia korjauskohteita ovat esimerkiksi vesikaton, rungon ja ulkoseinien, perustusten, ikkunoiden ja ovien kunnostaminen. Avustuksia voi hakea myös rakennuksen pihapiirin tai muun välittömän ympäristön ennallistamiseen sekä korjaustoimenpiteiden suunnitteluun.
Avustusta voivat hakea rakennusten yksityiset omistajat, rakennusperinnön hoitoa edistävät yhteisöt, kunnat ja kuntayhtymät.
Saaristoalueille avustusta luonnonsuojeluun ja rakennusperintöön
Saariston ympäristönhoidon avustuksilla edistetään saaristoluonnon suojelua, saariston maisemakuvan säilyttämistä ja parantamista sekä saaristolaisen rakennusperinnön hoitoa.
Avustusta voivat hakea saaristoalueiden luonnonsuojelu- ja ympäristönhoidon edistämisyhdistykset ja -säätiöt, saaristokunnat sekä saaristokunnissa ja muiden kuntien saaristo-osissa sijaitsevien rakennusten yksityiset omistajat. Kuntien saaristo-osat on lueteltu Valtioneuvoston asetuksessa 1089/2016.
Avustusmahdollisuus koskee Pohjois-Savossa Kuopion ja Tervon kuntien saaristoalueita. Avustusta voi saada kohteelle, joka sijaitsee saaressa, johon ei ole kiinteää tieyhteyttä. Lisäksi molemmissa kunnissa on myös muita laajoja saaristoalueita, joihin liittyen avustusta voi hakea: Kuopiossa Soisalo, Talvisalo, Varvisaari, Murtolahti ja Pasalankylä-Hipanniemi; Tervossa Linnonsaari, Käpysaari, Lieteniemi, Hyvölä ja Vekaroniemi.
Vesistöissä ja valuma-alueilla tehtävälle työlle tukea
Avustukset vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseen on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat vesienhoitosuunnitelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla. Avustusta voidaan myöntää hankkeeseen, jonka kohdevesistö on hyvää huonommassa tilassa tai tilan säilymiseen kohdistuu riski.
Hyvän tilan tavoite voi edellyttää järvi-, joki-, rannikko- tai pienvesikohteissa ulkoisen kuormituksen vähentämistä sekä vesistöjen kunnostustoimia. Hankkeeseen voi kuulua sekä vesistössä että valuma-alueella tehtäviä vesiensuojeluratkaisuja, pois lukien maa- ja metsätalouden vesienhallintatoimenpiteet, joihin voi hakea avustusta maa- ja metsätalouden vesienhallinta -hausta. Hankkeilla tavoitellaan pitkäkestoisia vaikutuksia vesien tilaan, minkä varmistamiseksi halutaan avustaa laajempia hankekokonaisuuksia ja useiden toimijoiden yhteistyötä. Hankkeilta toivotaan alueellisten asiantuntijaverkostojen hyödyntämistä, ja niitä voidaan tukea osana konkreettisten toimenpiteiden toteuttamista.
Avustuksen saamiseksi hakijan tulee yleensä olla rekisteröitynyt yhdistys, vesialueen osakaskunta, kalatalousalue, vesilain mukainen yhteisö, kunta tai yritys.
Edistetään maa- ja metsätalouden kestävää vesienhallintaa
Maa- ja metsätalouden kestävän vesienhallinnan edistämisen avustuksen tavoitteena on parantaa vesien tilaa edistämällä vesienhallintaa, jossa huomioidaan ja yhteensovitetaan maa- ja metsätalouden sekä vesiensuojelun tarpeet.
Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät valuma-aluelähtöistä vesienhallinnan suunnittelua, toteutusta ja yhteistyötä sekä sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Lisäksi hankkeilla parannetaan peltojen ja metsien vesitaloutta, vähennetään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta.
Avustettavat hankkeet voivat olla laajoja, valuma-alue- tai osavaluma-aluetasoisia usean toteuttajan yhteistyöhankkeita tai paikallisia pienempiä hankkeita. Hankkeissa voidaan tehdä valuma-aluetasoista suunnittelua, mutta hankkeissa toivotaan toteutettavan myös konkreettisia luonnonmukaisia vesienhallintatoimenpiteitä. Vesienhallinnan keinoja ovat esimerkiksi kaksitasouomat, luonnonmukaiset padotukset, uomien ennallistaminen ja muut vettä valuma-alueella viivyttävät ratkaisut. Hankkeiden soveltuvuutta arvioitaessa huomioidaan mm. toimenpiteiden tarpeen tunnistaminen vesien- ja merenhoidon suunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa sekä hankkeen hyötyjen todennettavuus.
Avustusta voidaan myöntää oikeushenkilöille, kuten rekisteröidyille yhdistyksille, vesioikeudellisille yhteisöille, osakaskunnille, kunnille tai kuntayhtymille, oppilaitoksille tai yrityksille.
Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset hoitavat valtakunnallista maa- ja metsätalouden vesienhallinnan erikoistumistehtävää. Valtionapuviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa ja vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä vahvistetaan
Avustukset vesistötoimenpiteiden toteuttamiseen on tarkoitettu vesitalouden ja vesiluonnonvarojen kestävän käytön ja vesienhallinnan hankkeille. Avustusta voidaan myöntää vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden sekä vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden tukemiseen.
Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea voidaan myöntää vesistötoimenpiteille tulvariskienhallintasuunnitelmien mukaiseen tulvariskien hallintaan ja muiden vesitaloudellisten riskien ja haittojen vähentämiseen sekä vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen. Tukea voidaan myöntää myös yhteisiin ojitushankkeisiin osallistumista varten hakijalle, joka ei voi saada maatalouden rakennetukea.
Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea myönnetään vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille.
Avustuksen hakijana voi olla esimerkiksi rekisteröitynyt yhdistys, vesilain mukainen yhteisö tai kunta.
Avustusta kalataloudellisiin kunnostuksiin
Vesistö- ja kalataloustoimenpiteiden avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Hankkeilla pyritään erityisesti vahvistamaan uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuutta.
Avustettavia hankkeita voivat olla esimerkiksi kalakantojen luontaisten lisääntymisalueiden kunnostaminen, kalateiden rakentaminen ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen. Etusijalle asetetaan kohteet, jotka on mainittu kansallisessa kalatiestrategiassa, alueellisissa kalataloudellisissa kunnostusohjelmissa tai vesienhoidon toimenpideohjelmissa. Kalataloudellisten kunnostusten avustushaku Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan alueilla on keskitetty Pohjois-Savon ELY-keskukseen.
Avustusta voivat saada oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja yritykset sekä yksityiset henkilöt.
Pohjavesien suojaksi suojelusuunnitelmia
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmilla edistetään pohjavesien hyvän tilan saavuttamista ja pohjavesien suojelutoimia. Suojelusuunnitelman keskeinen tavoite on tunnistaa pohjavedelle ihmistoiminnasta aiheutuvat riskit sekä ennaltaehkäistä pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvata alueen pohjaveden kemiallinen ja määrällinen tila. Suojelusuunnitelman laatimisen ja päivittämisen tulisi kohdistua erityisesti vesienhoidossa tunnistetuille riskipohjavesialueille.
Avustusta myönnetään kunnille pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen ja suunnitelmien päivittämiseen.
Edellä mainittuja avustuksia haetaan pääsääntöisesti siitä ELY-keskuksesta, jonka alueella toimenpiteet aiotaan tehdä. Poikkeuksen muodostavat Satakunta, jonka alueen ympäristötehtäviä hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, ja Pohjanmaa, jonka alueen ympäristötehtäviä hoitaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Lisäksi kalatalousavustusten haku on keskitetty valtakunnallisesti kolmeen ELY-keskukseen. Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustusta haetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Avustuksia myös kaasulämmityksestä luopumiseen, vesiensuojeluun kaupunkialueilla, ympäristökasvatukseen ja tunturialueille
Tänään avautuvat myös seuraavat valtakunnallisesti keskitetyt avustushaut, joista vastaavat ELY-keskukset tiedottavat erikseen:
- Avustus pientalon kaasulämmityksestä luopumiseksi (ely-keskus.fi), Pirkanmaan ELY-keskus, jatkuva haku 18.10. alkaen.
- Vesiensuojelu kaupunkien alueidenkäytössä (vesiensuojelun tehostamisohjelman teema ”kaupunkivesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen”), Etelä-Savon ELY-keskus. Haku päättyy 30.11. klo 16:15.
- Ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustukset (ely-keskus.fi), Keski-Suomen ELY-keskus
- Avustus tunturialueiden jätehuollon edistämiseen (ely-keskus.fi), Lapin ELY-keskus
Lisätietoja:
- Avustukset: www.ely-keskus.fi/ymparisto
- Lainsäädäntötausta: Kuulutus (ely-keskus.fi)
- Suomi.fi-valtuudet: www.suomi.fi/valtuudet
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Rakennusperinnön hoito: kulttuuriympäristöasiantuntija Tapio Laaksonen, 0295 016 047, Pohjois-Savon ELY-keskus
Saariston ympäristönhoito: kulttuuriympäristöasiantuntija Tapio Laaksonen, 0295 016 047, Pohjois-Savon ELY-keskus
Vesienhoidon toimenpiteiden toteuttaminen: vesitalousasiantuntija Sanna Katajamäki (lomalla 24.10. asti), p. 0295 026 804, johtava vesienhoidon asiantuntija Veli-Matti Vallinkoski (lomalla 24.10. asti), p. 0295 026 854, Pohjois-Savon ELY-keskus. Loma-aikana (18.10.-23.10.) mahdollisiin kysymyksiin vastaa johtava vesitalousasiantuntija Tuulikki Miettinen, p.0295 026 828.
Maa- ja metsätalouden vesienhallinta: ympäristöasiantuntija Essi Hillgren, p. 0295 022 022, ja ympäristöasiantuntija Henri Vaarala, p. 0295 037 089, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Vesitalous ja vesiluonnonvarojen kestävä käyttö: johtava vesitalousasiantuntija Tuulikki Miettinen, p.0295 026 828, yksikön päällikkö Jukka Hassinen (lomalla 24.10. asti), p.0295 026 783, Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat: hydrogeologi Jussi Aalto, p. 0295 026 776, Pohjois-Savon ELY-keskus
Kalataloudelliset kunnostukset Pohjois-Savon ELY-keskus (Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakunnat): Kalastusbiologi Teemu Hentinen, 0295 024 037, teemu.hentinen@ely-keskus.fi ja ylitarkastaja Olli Sivonen, 0295 024 540, olli.sivonen@ely-keskus.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio
0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Marraskuussa Pohjois-Savossa 12 566 työtöntä työnhakijaa23.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Pohjois-Savossa oli marraskuun lopussa 12 566 työtöntä työnhakijaa, mikä on 922 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (7,9 %). Näistä lomautettuja oli 1 544, mikä on 87 lomautettua enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (6,0 %).
Maatilat investoivat viime vuosia huomattavasti enemmän Pohjois-Savossa19.12.2024 07:41:55 EET | Tiedote
Maatalouden investointitukia on haettu vuonna 2024 kappalemäärällisesti lähes kaksinkertainen määrä ja euromäärällisesti yli kolminkertainen summa aikaisempaan vuoteen verraten. Eniten investointeja myönnettiin Kuopion alueelle Pohjois-Savossa. Suurin osa myönnetystä avustuksesta kohdistui lypsykarjatalouden rakentamisinvestointeihin.
Pohjois-Savon TE-palvelut siirtyvät kunnille 1.1.2025 – Asiakkailta ei vaadita toimenpiteitä11.12.2024 10:50:06 EET | Tiedote
Ensi vuoden alusta lukien Pohjois-Savon TE-palveluista vastaavat Keski-Savon, Kuopion ja Ylä-Savon työllisyysalueet. Uudistuksen yhteydessä TE-toimistot lakkaavat. Pohjois-Savon TE-toimistosta ja ELY-keskuksesta siirtyy työllisyysalueille yli 180 asiantuntijaa. Asiakkailta ei vaadita toimenpiteitä, mutta asioinnissa tapahtuu loppuvuodesta muutoksia.
Pohjois-Savon ELY-keskus päivitti työlupalinjaustaan2.12.2024 09:59:48 EET | Tiedote
Alueellisen työlupalinjauksen tarkoituksena on tukea työvoiman saatavuutta Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella huomioiden alueen työmarkkinoiden erityispiirteet. ELY-keskuksen laatima alueellinen työlupalinjaus linjaa ne ammattialat, joilla työvoiman saatavuus on vaikeutunut ja joihin on mahdollista rekrytoida työvoimaa EU:n ulkopuolelta ilman, että työpaikka on julkisesti haussa.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.11.202428.11.2024 11:28:34 EET | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 7 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Marraskuun alusta muutos on +2 cm, mutta välillä oli kuivempaa, niin viimeisellä viikolla pinta on noussut 4 cm. Toistaiseksi lisäjuoksutukset eivät ole olleet käytössä, mutta äkillisen nousun mahdollisesti tapahtuessa saatetaan ottaa käyttöön. Iisalmen reitillä on meneillään syksyn kolmas syystulva. Alun perin lumena tullut sadanta on viime päivinä sulanut vedeksi ja virtaamat ovat edelleen nousussa. Sonkajärven pinta on noussut 35 cm kahdessa vuorokaudessa, joista 5 cm viimeisten 8 tunnin aikana. Säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä on toistaiseksi pystytty hallitsemaan tulviminen juoksutuksia lisäämällä. Nilsiän reitin ja Juojärven vedenkorkeudet ovat säännöstelylupien puitteissa. Varkauden alapuolella Haukiveden pinta on 12 cm alle ajankohdan keskimääräisen tason, kun verrataan 30 viimeisen vuoden tilastoihin. Lukema on nyt N2000+ 75,94. Pinta on Ha
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme