Demarinuoret vaatii Suomeen kansallista suunnitelmaa ilmastokriisiin varautumisesta

Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuore raportti osoittaa, että ihmisten toiminnalla on ollut arvioitua rajumpia vaikutuksia ilmastoon ja tämän seurauksena sään ääri-ilmiöihin. Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto vaatii, että Suomeen laaditaan kansallinen suunnitelma ilmastokriisiin varautumisesta.

- Ilmastonmuutos aiheuttaa valtavia riskejä ja kustannuksia, jotka näkyvät myös Suomessa. Laajat metsätuhot, myrskyt ja kuivuus ovat vain alkusoittoa sille, mitä tänne on luvassa, mikäli riskeihin ei kyetä varautumaan jo nyt. Siksi Suomeen tarvitaan uusien tietojen valossa kansallinen suunnitelma, jolla ennakoidaan niitä luonnonkatastrofeja ja kriisejä, joita ilmastonmuutoksen ilmiöt voivat aiheuttaa. Keski-Euroopan tämän kesän tulvien laajuutta pidettiin epätodennäköisinä, mutta tilanne paheni hyvin äkkiä katastrofaaliseksi. Sään ääri-ilmiöt ja tämän kaltaiset kriisit tulevat ilmastonmuutoksen myötä kuitenkin yleistymään rajusti, Perholehto muistuttaa. 

- Esimerkiksi maanviljelys voi kärsiä tulevaisuudessa myös Suomessa voimakkaasta lämpenemisestä kuivuuden ja tuholaisten lisääntymisen myötä, mikä voi näkyä maataloustuotteiden kustannusten nousuna. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet ovat siis hyvin moninaiset ja monitasoiset, joilla on taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, Perholehto korostaa.

Demarinuoret katsoo, että IPCC:n raportin vaatimuksiin vastaamisessa onnistuminen edellyttää koko yhteiskunnan sektoreiden läpileikkaavaa yhteistyötä ja yhteisymmärrystä tavoitetason saavuttamisen vaatimista toimenpiteistä. 

- Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on jo pitkään noudatettu puoluerajat ja vaalikaudet ylittävää peruslinjaa, joka tuo toimiin vakautta ja ennakoitavuutta. Mikäli ilmastonmuutos aiotaan saada vielä kuriin, olisi myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikalle muodostettava sellainen linja viipymättä. Päästöt eivät katso, mitkä puolueet istuvat tai eivät istu hallituksessa. Toimet tehoavat vain silloin, kun niitä tehdään pitkäjänteisesti ja jatkuvasti, Perholehto linjaa. 

Politiikkaa on totuttu mittaamaan muun muassa talouskasvulla, työllisyydellä, veroasteella ja valtion velkaantumisasteella. Perholehto ehdottaa, että jatkossa mittareiksi voitaisiin nostaa nykyistä vahvemmin esimerkiksi päästöjen määrää ja muita ilmastotoimia.

- Hiilineutraalin hyvinvointivaltion saavuttamisen kannalta hedelmällisempää olisi löytää uusia painopisteitä, joita nostetaan perinteisen politiikan rinnalle. Suomi on ollut pitkään koulutuksen mallimaa, mutta meidän pitäisi pyrkiä seuraavaksi siihen, että tulevaisuudessa Suomea katsottaisiin päästöttömän hyvinvointivaltion mallimaana, Perholehto toteaa.