Tampereen yliopisto

Digitalisaatio kuormittaa mutta tekee myös työstä mielekästä

Jaa
Suomalaiset palkansaajat kokevat tyypillisimmin, että digitalisaatio on lisännyt sekä työn kuormittavuutta että sen mielekkyyttä. Tieto käy ilmi Tampereen yliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteistutkimuksesta.

Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen Työolo-tutkimusaineistoa ja sen osaotosta suomalaisista palkansaajista, joilla oli kokemusta oman työn digitalisoinnista.

Tutkimustulosten mukaan digitalisaatio on keskimäärin lisännyt työn kuormittavuutta (43 %), kun vain 18 prosentin mielestä digitalisaatio on vähentänyt työn kuormittavuutta.

Koska työn kuormittavuus voi olla työntekijälle joko uuvuttava ja motivaatiota vähentävä tai innostava ja palkitseva asia, tutkimuksessa tyypiteltiin neljä työntekijäprofiilia sen mukaan, koetaanko digitalisaation vähentävän vai lisäävän oman työn kuormittavuutta. Samalla työntekijät jaoteltiin sen mukaan, kokevatko he digitalisoinnin muuttaneen työtä mielekkäämmäksi vai vähentäneen mielekkyyttä.

Työn haasteet kiehtovat suomalaisia

Vastaajat, jotka kokivat digitalisaation vähentäneen työn mielekkyyttä, nimettiin Digi-uupujiksi ja Digi-nuutujiksi. Digi-uupujien kokema työtyytyväisyys laski kasvaneen kuormituksen myötä, kun taas Digi-nuutujilla työtyytyväisyys laski työn kuormittavuuden vähennyttyä.

Teknologista työhyvinvointia edustivat tutkimuksessa Digi-leimahtelijat ja Digi-leppoistajat.

Kaikkein tyypillisimmin suomalaiset palkansaajat näyttivät syttyvän digitalisaation haasteista. Suurimman kategorian muodostivat Digi-leimahtelijat, jotka kokivat digitalisoinnin lisänneet samanaikaisesti työn kuormittavuutta ja sen mielekkyyttä.

– Digi-leimahtelijat tuntuvat motivoituvan jatkuvista teknologisista haasteista sen sijaan, että uupuisivat vaatimusten ja työkuorman alle, sanoo tutkijatohtori Tuuli Turja Tampereen yliopistosta.

Tutkijat selittävät tulosta sillä, kuinka työn uudet kuormittavuustekijät otetaan vastaan myönteisenä haasteena.

– Työn kuormittavuutta ei pidä tulkita yksinomaan kielteisellä tavalla. Vaativa työ edistää usein omaa uraa ja ammattitaitoa.

Neljännen kategorian Digi-leppoistajilla digitalisaatiosta seurannut työn vähäisempi kuormittavuus oli yhteydessä korkeampaan työtyytyväisyyteen. Digi-leppoistajat näkevätkin työn kuormittavuuden vähenemisen myönteisenä asiana tylsistymisen sijaan. Leppoistamiseksi suomennettiin tutkimuksessa 'downshiftaamisen' käsite. Leppoistajat saattavat motivoitua tilaisuudesta delegoida epämieluisia tehtäviä teknologialle ja hidastaa itse tahtia.

Dataa saa sataa – digi ei tarkoita robottitahtia

Tutkimuksen tehneen PROSHADE-hankkeen tutkija Tuuli Turja korostaa, että keskimäärin suomalaiset työpaikat ovat hyödyntäneet tähän asti digitalisaatiota tavalla, joka on onnistunut tukemaan työhyvinvointia.   

– Uusiin teknologioihin tutustuminen työssä ja vaikutusmahdollisuudet työyhteisössä ovat tulostemme perusteella vahvassa yhteydessä teknologiseen työhyvinvointiin. Työpaikoilla olisi syytä tukea edelleen työntekijöiden digilukutaitoa ja tasavertaisia osallistumismahdollisuuksia, tutkijatohtori Turja sanoo.

Teknologian kanssa voidaan siis työskennellä niin, että se lisää työtyytyväisyyttä eikä ainoastaan tunnetta siitä, että työntekijän pitäisi suoriutua robotin tahdissa. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös alakohtaisia eroja. Tehtävien digitalisoinnissa on parannettavaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Digitalisointi tulisi tutkijoiden mielestä toteuttaa niin, että työntekijät kokevat sen lisäävän työn mielekkyyttä.

Tutkimusartikkeli

Turja, T., Hakanen, J., Krutova, O., & Koistinen, P. (2023). Traces of Technological Well-being: Digi-uplifters and Digi-downshifters. Nordic Journal of Working Life Studies. https://doi.org/10.18291/njwls.137541

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Tuuli Turja
tuuli.turja@tuni.fi
050 318 7765

Kuvat

Lataa
Tutkimuksessa tyypitellyt neljä työntekijäprofiilia.
Tutkimuksessa tyypitellyt neljä työntekijäprofiilia.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Vaikea sydäninfarkti lisää myöhemmän äkillisen sydänpysähdyksen riskiä20.11.2024 08:40:00 EET | Tiedote

Lääketieteen lisensiaatti Markus Hautamäen väitöstutkimus osoitti yhteyden aiemman sydäninfarktin vaikeusasteen ja myöhemmän äkillisen sydänpysähdyksen välillä. Sydäninfarktin vakavuutta voidaan arvioida suhteellisen helposti GRACE-pisteytyksen avulla. Tutkimuksen perusteella GRACE-pisteytyksen ennustearvoa sydäninfarktin yhteydessä voisi olla mahdollista parantaa.

Väitös: Kulttuurin arvoa perustellaan sen kyvyllä ratkaista yhteiskunnallisia kriisejä18.11.2024 09:25:50 EET | Tiedote

Taloudesta on tullut merkittävä kulttuurin arvon mittari, johon vetoavat niin poliittiset päättäjät kuin kulttuuri- ja taidealojen toimijat. Taloudellisten vaikutusten lisäksi kulttuurilta ja taiteelta odotetaan ratkaisuja kulloisiinkin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja kriiseihin. Näillä odotuksilla voi olla vaikutuksena siihen, minkälainen kulttuuri nähdään yhteiskunnassa arvokkaaksi. Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Murtoniemi tutki väitöskirjassaan 2010-luvulla Suomessa käytyjä kulttuuria koskevia keskusteluja tarkastellakseen kulttuurin arvoa niin sanotussa kilpailukyky-yhteiskunnassa.

Väitös: Kirjallisuuden näkymättömät sankarit nostavat esiin suomentajien ammatillisen toimijuuden ja alan haasteet11.11.2024 09:34:49 EET | Tiedote

FM Anu Heinon väitöstutkimus antaa äänen suomalaisille kirjallisuuden suomentajille ja tuo esiin tämän kulttuurisesti merkittävän, mutta usein melko näkymättömäksi jäävän ammattiryhmän työn ja roolin suomalaisessa kirjallisuuskentässä. Tutkimus keskittyy suomentajien omiin kertomuksiin. Sen keskeinen tavoite on korostaa suomentajien työn merkitystä ja vahvistaa heidän toimijuuttaan omalla alallaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye